Vesittääkö Suomi ilmaston lämpenemisen torjuntaa EU:ssa? Hallitus, järjestöt ja komissio eri mieltä

BRYSSEL Puu sitoo kasvaessaan hiiltä ilmakehästä, ja auttaa näin hallitsemaan ilmaston lämpenemistä. Kaadettu puu ei enää hiiltä poista. Mutta miten nämä hiilinielut ja niitä pienentävät hakkuut otetaan huomioon, kun lasketaan kuinka paljon kasvihuonekaasuja ilmakehään on päästetty?

Kysymys on Suomen hallituksen kiivaimman EU-lobbauskampanjan ytimessä. Suomi yrittää muuttaa EU:ssa käsiteltävää ehdotusta, jossa laaditaan säännöt metsien ja maankäytön ilmastovaikutusten laskemiselle.

Komission tekemä esitys ei kelpaa Suomelle, koska se rajoittaisi aikeita hakkuiden lisäämiseksi. Käytännössä Suomi joutuisi korvaamaan hiilinielun pienenemisen esimerkiksi ostamalla päästöoikeuksia, mikä on kallista. Esityksen mukaan hiilinielujen tilannetta tulevaisuudessa verrataan niiden kokoon vuosina 1990–2009.

Suomen vastaesitys irrottaisi hiilinielujen laskemisen menneisyyden hakkuista, ja sallisi jäsenmaiden kasvattaa hakkuitaan ilman, että ne joutuisivat korvaamaan hiilinielujen pienenemistä muilla keinoin.

– Olisi erittäin suuri pettymys, jos perustavanlaatuisia kansallisia etujamme ei otettaisi huomioon, kirjoitti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kirjeessään komission puheenjohtajalle Jean-Claude Junckerille toukokuussa.

“Sääntöihin jäisi porsaanreikä”

Ympäristöjärjestöjen mielestä Suomen kansallisten etujen huomioiminen Sipilän tarkoittamalla tavalla olisi kuitenkin haitallista ilmaston kannalta, sillä samat säännöt tulisivat koskemaan kaikkia EU-maita. Järjestöjen mielestä muutos jättäisi sääntöihin porsaanreiän.

– Monet maat haluavat kasvattaa hakkuitaan. Jos Suomen ehdotus menisi läpi, niitä ei tarvitsisi huomioida missään. Silti ilmasto lämpenisi entisestään ja meillä olisi enemmän päästöjä kuin aiemmin, sanoo ilmastokampanjoitsija, ekologi Hanna Aho Brysselissä toimivasta Fern-ympäristöjärjestöstä.

Fern vastustaa Suomen ajamaa linjaa yhdessä esimerkiksi Euroopan WWF:n, Greenpeacen ja Maan ystävien kanssa.

Järjestöjen laskelmien mukaan Suomen malli voisi mahdollistaa hiilinielujen pienentämisen Euroopassa määrällä, joka vastaa seitsenkertaisesti Suomen vuosittaisia ilmastopäästöjä. On epätodennäköistä, että näin isot hakkuut toteutuisivat Euroopassa. Mutta uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen lisää paineita hakkuisiin muuallakin kuin Suomessa.

Hallitus torjuu järjestöjen esittämän kritiikin, vaikka myöntääkin että hakkuiden lisääminen pienentää hiilinielua aluksi. Mutta hiilinielu palautuu entistä suuremmaksi hakkuista huolimatta myöhemmin.

– Metsien hoito on pitkäjänteistä puuhaa. Suomen ehdotukset Suomessa tarkoittavat, että vuodesta 2035 eteenpäin hiilinielu kasvaa, sanoi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Luxemburgissa maanantaina.

Hän osallistui EU:n ympäristöministerien kokoukseen, jossa hiilinieluasiasta – EU-kielellä LULUCF:stä – keskusteltiin. Suomen kannalla ovat jäsenmaista ainakin Ranska, Ruotsi, Itävalta, Tšekki, Slovakia, Slovenia, Kroatia, Latvia, Liettua, Romania ja Bulgaria.

Kokoonpano ei kuitenkaan riitä määräenemmistöön, joka vaaditaan, jotta esitys voisi mennä läpi äänestyksessä. Suuret maat Saksa, Britannia ja Italia sekä Benelux-maat kannattavat komission alkuperäistä ehdotusta.

“Kompromissi vireillä”

Luxemburgissa asia ei varsinaisesti edennyt, sillä myös puheenjohtajamaa Maltan tekemä kompromissiesitys on torjuttu. Tiilikaisen mielestä kokous oli kuitenkin Suomen tavoitteiden kannalta rohkaiseva.

– Myös maat, joissa ei ole kovin paljon metsää, ymmärsivät, että pitää löytyä ratkaisu, joka käy myös metsäisille jäsenmaille, Tiilikainen sanoi. Hän tapasi kokouksen yhteydessä EU:n ilmastokomissaarin Miguel Aries Cañeten kahden kesken.

Samaan aikaan kun jäsenmaat pohtivat kantaansa, hiilinieluesitys on myös Euroopan parlamentin käsittelyssä. Ympäristövaliokunnan piti alun perin äänestää kannastaan huomenna torstaina, mutta asia lykättiin heinäkuulle erimielisyyksien ja jäsenmaiden hitaan etenemisen takia.

Valiokunnan suomalaisjäsen Nils Torvalds (r.) kertoo, että vireillä on kompromissi, joka ottaa huomioon eri osapuolten huolenaiheita. Esitykseen voisi tulla mukaan kontrollijärjestelmä ehkäisemään holtittomat hakkuut.

– Maailmalla ja täällä liikkuu erilaisia huhuja siitä, että jäsenmaat jollain tavalla huijaavat. Siitä huijaamismahdollisuudesta me haluamme päästä pois. Me haluamme, että Suomi on rehellinen metsäinen maa, joka hoitaa Pariisin ilmastosopimuksen hyvin, Torvalds sanoo.

Hän varoittaa sekoittamasta hiilinielujen sääntöjä esimerkiksi metsien suojeluun, joka on eri asia. Osa järjestöistä yrittää hänen mukaansa ajaa suojelua hiilinieluesityksen varjolla.

– Ymmärrän, että ihmiset ovat huolissaan luonnonsuojelusta, en minä sitä vastusta. Mutta nyt puurot ja vellit menevät taas kerran sekaisin, Torvalds sanoo.

Ympäristöjärjestö Fernin Hanna Aho myöntää, että lähivuosikymmeninä hiilinielut voivat hakkuista huolimatta kasvaa. Mutta sitä ei hänen mukaansa pidä jäädä odottelemaan samalla, kun ilmasto jatkuvasti lämpenee.

– Meillä on hyvin vähän aikaa oikeasti vähentää päästöjä. Ei ole aikaa odottaa sitä, että ehkä 50 vuoden päästä meidän hiilinielumme taas kasvavat, Aho sanoo.

Ympäristöministeri Tiilikaisen mielestä Suomen ajama ratkaisu on Pariisin ilmastosopimuksen mukainen. Tavoitteena on saada kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielut tasapainoon vuoteen 2045 mennessä.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and