Venezuelan kaaos on jatkunut jo pitkään – Tutkija: Maduron johtajuuden oikeutus rapissut

Tilanne poliittisen ja taloudellisen kriisin repimässä Venezuelassa on kiristynyt viime kuukausina. Se kärjistyi eilen tiistaina helikopterilla tehtyyn iskuun maan korkeimman oikeuden rakennusta ja sisäministeriötä vastaan.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan tämänhetkisten tietojen perusteella ei voi arvioida, mikä ryhmä on helikopteri-iskun takana.

Mielipidemittausten ja vuoden 2015 parlamenttivaalien perusteella näyttää siltä, että kansan enemmistö on kääntynyt Maduroa vastaan.

Venezuela
Caracasin asukkaat seurasivat poliisioperaatiota korkeimman oikeuden rakennuksen alueella tiistaina.Miguel Gutierrez / EPA

– Madurolla ei ole samanlaista karismaa ja kykyä hallita tilannetta kuin edeltäjällään Hugo Chávezilla. Johtajuuden oikeutus on rapissut aika paljon, Teivainen toteaa.

Maduron hallinto on menettänyt myös tukea Latinalaisen Amerikan muista maista, kuten Brasiliasta ja Argentiinasta. Tämä on ajanut Venezuelan hallintoa ahtaalle ja eristänyt sitä.

Pysyvätkö asevoimat uskollisina?

Toisaalta Maduron hallitus kontrolloi edelleen väkivaltakoneistoa eli poliisia ja armeijaa. Laajasta kapinasta armeijan ja poliisin sisällä ei ole merkkejä.

– Tämä tapahtuma saattaa hieman horjuttaa uskoa poliisin ja armeijan lojaliteettiin, mikä on aika varmasti sen tarkoituskin, Teivainen arvioi.

Jos helikopteri-isku onnistuu murentamaan lojaaliutta, se voi ruokkia muita kapinaliikkeitä. Latinalaisen Amerikan historiassa yhteiskunnallinen muutos on usein alkanut asevoimien sisältä, kuten Maduron edeltäjän Hugo Chávezin liikkeessä.

Venezuela
Sotilaat partioivat panssaroidulla ajoneuvolla Caracasissa presidentinpalatsin ympärillä tiistaina.Cristian Hernandez / EPA

Poliisin ja armeijan lisäksi hallituksella on edelleen myös tukea tavallisten kansalaisten parissa. Tukijoista osa on järjestäytynyt aseistautuneiksi ryhmiksi.

– Venezuelassa käydään jatkuvasti kamppailua katujen ja parlamentaaristen instituutioiden hallinnasta. Hallituksen kannattajat ovat pystyneet patoamaan mielenosoituksia, Teivainen sanoo.

Mielenosoitukset alkoivat 2014

Venezuelan poliittinen kriisi alkoi helmi-maaliskuussa 2014, kun Venezuelan länsiosissa alkaneet mielenosoitukset heikkoa turvallisuustilannetta vastaan levisivät pääkaupunki Caracasiin.

Opposition kannattajat yhtyivät mielenosoituksiin, ja niistä tuli hallituksen vastaisia joukkoprotesteja.

Hallitus syytti mielenosoittajia vallankaappausyrityksestä ja murskasi protestit. Ainakin 28 ihmistä kuoli väkivaltaisuuksissa.

Mielenosoittajia moottoritiellä.
Mielenosoittajia moottoritiellä Caracasissa huhtikuussa 2014.Miguel Gutierrez / EPA

Kesästä 2014 alkaen öljyn maailmanmarkkinahinta romahti. Se oli yksi tekijä Venezuelan talouden kriisiin taustalla.

Venezuelaa on vaivannut inflaatio ja paha pula muun muassa elintarvikkeista ja lääkkeistä.

Kun öljyn hinta oli pohjalukemissaan marraskuussa 2014, hallitus ilmoitti laajoista leikkauksista. Öljyn hinnan lasku maailmanmarkkinoilla on Teivaisen mukaan yksi nykyisen kriisin taustatekijä.

– Kun ei ole näköpiirissä, että öljyn hinta lähtisi pian merkittävästi ylöspäin, sieltä tuskin löytyy helpotusta, Teivainen toteaa.

Oppositio voitti vaalit

Joulukuussa 2015 keskustaoikeistolainen MUD-oppositiokoalitio voitti parlamenttivaalit ja sai enemmistön Venezuelan kongressiin.

Siitä lähtien maassa on käyty intensiivistä poliittista taistelua. Presidentti Maduro on vastustanut opposition kansanedustajien yrityksiä säätää lakeja, jotka ovat Maduron hallinnon vastaisia.

Helmikuussa 2016 presidentti Maduro ilmoitti toimista taloudellisen kriisin torjumiseksi, kuten devalvaatiosta ja polttoaineen hinnan nostosta.

Syyskuussa sadat tuhannet ihmiset osallistuivat Caracasin kaduilla Maduron vastaisiin mielenosoituksiin. Maduro torjui opposition vaatimukset kansanäänestyksestä, joka olisi voinut syöstä hänet vallasta.

Myös Vatikaanin vetämät neuvottelut hallituksen ja opposition välillä kaatuivat.

Väkivalta kiihtynee

Tämän vuoden maaliskuussa Venezuelan korkein oikeus otti lainsäädäntövallan parlamentilta. Tuomioistuin kuitenkin kumosi päätöksensä pian.

Uusimmassa mielenosoitusten aallossa on huhtikuun jälkeen kuollut 75 ihmistä ja loukkaantunut satoja. Mielenosoittajat ovat vastustaneet perustuslain muuttamista, josta järjestetään heinäkuussa kansanäänestys.

Ihmisiä mielenosoituksessa Venezuelan kadulla.
Caracasin kaduilla osoitettiin mieltä huhtikuun lopussa.MIGUEL GUTIERREZ/EPA

Oppositio on syyttänyt Maduroa oman valtansa lujittamisesta äänestyksen kautta ja vaatinut uusien presidentinvaalien järjestämistä. Maduro halusi alun perin muuttaa perustuslakia erillisen toimielimen kautta.

Teivo Teivaisen mukaan Venezuelan tilanne on liukumassa hallituksen kannalta huonompaan suuntaan, eikä merkkejä paremmasta ole näköpiirissä.

– Monet uskovat, että ollaan menossa kohti kiihtyvää väkivaltaa, Teivainen toteaa.

Lähteet: Yle Uutiset, Reuters, AFP.

Lue lisää aiheesta:

Silminnäkijävideo tallensi Venezuelan helikopteri-iskun

Venezuelan presidentin mukaan maan korkeimpaan oikeuteen yritettiin helikopteri-iskua

Venezuelan presidentti uhkaa taltuttaa protestit aseellisesti

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and