Unohtakaa öljy, nyt loppuu hiekka – hiekasta on tullut niin arvokasta, että sen vuoksi jopa tapetaan

Bhumaiah, 60-vuotias Intian köyhistä köyhimpiin kuuluva mies, jäi kaahaavan kuorma-auton alle heinäkuun alussa Keski-Intiassa.

Kastittomiin eli daliteihin kuuluvan miehen kuolema Ramachandrapuramin kaupungissa ei normaalioloissa ehkä olisi ylittänyt valtakunnallista uutiskynnystä.

Nyt oli toisin.

Ihmiset lähtivät osoittamaan mieltään kaduille. Poliisi puuttui protesteihin ja intialaisviestimien mukaan pahoinpiteli kiinni ottamiaan mielenosoittajia.

Miksi juuri tämä liikenneonnettomuus sekoitti koko seudun?

Bhumaiahin jyrännyt kuorma-auto rahtasi laittomasti seudun tavoiteltua luonnonvaraa: hiekkaa.

Alueen köyhät asukkaat ovat lopen kyllästyneitä holtittomaan kuormaliikenteeseen.

Paikallisten viranomaisten mukaan toistakymmentä kaupunkilaista on kuollut kuljetusten aiheuttamissa onnettomuuksissa tai yhteenotoissa hiekkarikollisten kanssa.

Poliisin mukaan osa mielenosoittajista olisi sytyttänyt hiekkakuljetuksia tuleen, mutta tapahtumien kulku on epäselvä. Paikallispoliitikot sanovat, että korruptoitunut poliisi itse pelottelee ja uhkailee hiekkakuljetuksia vastustavia ihmisiä.

– Tässä terrorisoidaan niitä, jotka ovat nousseet tappavaa hiekkamafiaa vastaan. Poliisi suojelee hiekkamafiaa, sivalsi Telanganan osavaltion kansanedustaja Mallu Bhatti Vikramarka intialaisviestimien mukaan.

laiva suihkuttaa hiekkaa merestä saareen
Laiva ruoppasi merenpohjasta hiekkaa World-saaria varten Dubain edustalla.Rex / AOP

Maailmanlaajuinen kilpajuoksu hiekan herruudesta on kiihtynyt jatkuvasti viime vuosina. Samalla siitä on tullut tappavaa.

Hiekka on veden jälkeen maailman kysytyin luonnonvara ja nykyaikaisten yhteiskuntien elinehto. Se on kirjaimellisesti niiden perusta.

Tokiosta Mumbaihin ja Berliinistä New Yorkiin, ilman hiekkaa ei olisi betonia, asfalttia, pilvenpiirtäjiä, lasia tai teknologiateollisuuden piisiruja.

Ihmiselle käyttökelpoinen, luonnon muovaama hiekka hupenee kuitenkin kovaa vauhtia.

– Hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin ne ehtivät uudistua, YK:n ympäristöohjelma UNEP totesi raportissaan vuonna 2014.

Eräiden arvioiden mukaan se on vaarassa loppua maailmasta.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

– Koskaan historiassa emme ole käyttäneet niin paljon hiekkaa kuin nyt. Intia ja Kiina rakentavat vimmaisesti uusia kaupunkeja ja valtateitä. Joka vuosi maailmaan nousee uusia rakennuksia seitsemän newyorkillisen verran, kuvaa yhdysvaltalais-kanadalainen tutkiva toimittaja Vince Beiser.

Kaliforniassa asuva Beiser kirjoittaa parhaillaan tietokirjaa hiekasta ja maailmanlaajuisesta hiekkarikollisuudesta.

Esimerkiksi Kiina on käyttänyt muutaman viime vuoden aikana enemmän betonia kuin Yhdysvallat koko 1900-luvun aikana, hän kertoo.

Hiekka on betonin keskeisin raaka-aine.

Intian Ramachandrapuramin kaupunkia vaivaavat laittomat kuljetukset ovat Intiassakin vain hiekkakasan huippu.

Intian rakennusbuumi syö miljoonia tonneja hiekkaa vuodessa, kun betonia tarvitaan kaupunkeihin tungeksivien asukkaiden tarpeisiin.

Korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi rakennusyhtiöt haluavat hiekkaa mahdollisimman läheltä urakoita, ja laittomia kaivauksia paljastuu vuosittain tuhansia.

mies kantaa korilla selässään hiekkaa
Mies kaivaa hiekkaa Dudhnoi-joesta, Intiassa, koska läheisessä Guwahatin kaupungissa on rakennustyömailla hiekasta kova kysyntä.STR / EPA

Beiserin mukaan satoja ihmisiä – aktivisteja, poliiseja, viranhoitajia – on viime vuosina surmattu Intiassa heidän vastustettuaan laitonta ja häikäilemätöntä hiekkabisnestä.

Vastaavaa tapahtuu hänen mukaansa ainakin Keniassa, Vietnamissa ja Indonesiassa.

Maailmanlaajuisen laillisen hiekkamarkkinan arvoksi on laskettu noin 60 miljardia euroa vuodessa. Pimeän markkinan arvoa ei tiedä kukaan, mutta yhtä kaikki sen arvioidaan pyörivän miljardeissa.

Arabian niemimaa on tunnettu hiekka-aavikoistaan ja korkeuksiin yltävistä dyyneistään. Silti osaa vauraasta alueesta vaivaa hiekkapula.

Tuuli on hieronut autiomaiden dyynihiekan liian hienojakoiseksi. Sisältämiensä mineraalien vuoksi dyynihiekka ei voi käyttää rakentamiseen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Tämä ei kuitenkaan ole estänyt Arabiemiraattien Dubaita kehittämästä hulppeita ja mielikuvituksellisia rakennushankkeita.

Niihin kuuluvat keinotekoiset, palmun muotoa jäljittelevät saaret – muoto takaa mahdollisimman pitkän rantaviivan – sekä maailmankarttaa jäljittelevä noin 300 keinosaaren ryhmä.

Näitä kaupungin edustalle rakennettuja saaristoja varten sheikit ruoppauttivat ensin kaiken käytettävissä olevan laadukkaan hiekan merenpohjasta. Merten ja jokien hiekka on nimittäin aavikkohiekkaa karkeampaa ja soveltuu rakentamiseen ja maantäyttöön.

Palmusaariin sekä World-pikkusaarten rakentamiseen on uponnut yli 800 miljoonaa tonnia hiekkaa. Kirjaimellisesti.

mereen rakennettuja saaria
Palm Jumeirahin palmusaari sekä World-saaristo avaruusasemalta kuvattuna. NASA / Rex / AOP

Tekosaaret ja futuristinen arkkitehtuuri ovat osa suunnitelmaa, jonka avulla sheikit pyrkivät varautumaan öljynjälkeiseen aikaan. Dubai haluaa houkutella maailman upporikkaita sijoittajia sekä luksusta himoitsevia matkailijoita.

Kun Dubai pystytti taivaita kurkottelevan ja maailman korkeimmaksi rakennukseksi yltäneen, 828 metriä korkean Burj Khalifa -pilvenpiirtäjän, se rahtasi betonirakenteisiin tarvitun hiekan Australiasta.

Yleensä tällainen kuljetusmatka on hiekan kaltaiselle bulkkitavaralle sulaa hulluttaa. Mutta Dubailla jos kellä oli siihen varaa.

Samaan aikaan kun Dubaissa rakennetaan, Singaporen satamiinlipuu hiekkalastissa olevia rahtialuksia.

Kaakkois-Aasian omalaatuinen kaupunkivaltio toteuttaa unelmaansa pikkuruisen maa-alan laajentamisesta ja levittäytyy askel askeleelta valtamereen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Lilliputtivaltio on maailman hiekkanielu.

Asukasta kohden mitattuna Singapore tuo maahan ja käyttää enemmän hiekkaa kuin yksikään muu valtio, kertovat YK:n tilastot vuodelta 2014.

Suuruudenhulluuteen sekoittuu käytännöllisyyttä. Rahoitusalasta ja satamistaan elävä vauras Singapore uskoo voivansa menestyä vain hankkimalla lisää elintilaa asukkailleen ja yrityksilleen.

Kun Singapore itsenäistyi vuonna 1965, asukkaita oli 1,6 miljoonaa. Nyt 2017 asukasluku on jo liki kuusi miljoonaa. Samassa ajassa Singapore on kasvattanut maa-alaansa viidenneksellä.

Singaporen toiseksi suurin saari, Jurong, on rakennettu täyttömaan avulla osin aiempien pikkusaarten päälle.

Pariskunta katselee iltavalaistua Jurongin saarta Singaporessa.
Keinotekoisella Jurongin saarella Singaporessa on petrokemian teollisuuuta.Wallace Woon / EPA

Saarella toimivat öly- ja kemianteollisuuden yhtiöt ovat kekseliäästi upottaneet suuria varastojaan syvälle maan uumeniin arvokkaan maanpinnan säästämiseksi.

Kansainvälisiä rahoitusyhtiöitä kokoavan Marina Bay -finanssikeskuksen pilvenpiirtäjät on nekin rakennettu alueelle, joka ennen oli merta. Changi-lentokentän mittava laajennus valmistuu lähivuosina mereen rakennetulle maalle.

Tällaista Singapore haluaa lisää. Laajentumissuunnitelmat uhkuvat tarmoa.

Kun Singaporen rannikkoa muovataan, merestä eristetään ensin alue valtavalla suojamuurilla, kertoi sanomalehti New York Times laajassa artikkelissaan keväällä. Muurin sisäpuolelle jäävä alue kuivataan ja täytetään sitten maalla.

Tarvittavat hiekkamäärät ovat valtavia.

Ruoppauksen seurauksena Indonesian rannikolta oli kadonnut yli 20 pikkusaarta.

Singaporen naapurimaat yksi toisensa jälkeen ovat nääntyneet vaatimusten alle; hiekan ruoppaus Singaporen markkinoille on aiheuttanut ympäristöongelmia ja syytöksiä korruptiosta.

Indonesia havahtui hiekkarahtauksen ongelmiin sen jälkeen kun ruoppauksen seurauksena sen rannikolta oli kadonnut yli 20 pikkusaarta. Indonesia ja Malesia ovat molemmat lopettaneet hiekan viennin.

Kambodžassa hiekkariisto puolestaan päätyi somekohun keskelle loppukeväästä.

Satoja tuhansia latauksia vuorokaudessa saaneella videolla näkyi, kuinka rahtilaiva Deryoung Sunflower vastaanotti lastin joensuulla, lähellä Kambodžan Sihanoukvilleä ennen suuntaamistaan merelle.

Videon mukaan kyydissä oli luonnonhiekkaa, siis kiellettyä materiaalia.

– Tavoitteenamme on lopettaa hiekkakaivaukset kokonaan tuomalla petokset ja rikokset päivänvaloon. Hiekkaa kaivetaan ainoastaan vientiä varten, kertoo videon julkaisseen Mother Nature Cambodia -ympäristöjärjestön johtaja Alex González-Davidson puhelimessa.

nainen ja taustalla laiva
Ympäristöjärjestö julkaisi kohua herättäneen videon hiekkalaivan lastauksesta keväällä. Mother Nature Cambodia

Kambodžaa voi pitää esimerkkinä niin kutsutusta luonnonvarakirouksesta.

Hiekka ei ole jalometalli saati arvokas teknologiamineraali. Siitä koituvat tuotot ovat silti riittävän houkuttelevat häikäilemättömälle liiketoiminnalle, jonka korruptoitunut hallinto mahdollistaa.

Kambodžalaiset itse eivät luonnonvarastaan ja siihen liittyvästä miljoonabisneksestä juuri hyödy.

Kiihtynyt hiekkabisnes ja jokien ruoppauson ympäristöjärjestöjen mukaan näivettänyt Kambodžan lounaisrannikon jokien kala- ja rapukantoja, jättänyt kalastajayhteisöjä ilman elantoa ja tuhonnut rannikon suojeltuja mangrovemetsiä.

Viime syksynä hallitus taipui jäädyttämään luonnonhiekan viennin maasta järjestöjen ja viestinten painostuksen jälkeen.

Vientitilastoissa oli sitä ennen paljastunut mittava, kymmenien miljoonien hiekkatonnien aukko Kambodžan virallisten vientitietojen ja Singaporessa rekisteröityjen kambodžalaishiekan maahantuontimäärien välillä.

Mother Nature Cambodian mukaan maasta oli viety Singaporeen kirjanpidon ohi hiekkaa yli 600 miljoonan euron edestä.

Hiekan nosto on jatkunut keskeytyksettä kiellosta huolimatta.

Koh Kongin maakunnan kalastajat taas kertoivat kambodžalaisille viestimille vientikiellon jälkeen, että herkkien jokiuomien ruoppaus ja hiekan nosto on jatkunut keskeytyksettä kiellosta huolimatta.

– Tietojen raportoinnissa huijataan, asiakirjoja väärennetään, veropetokset ja korruptio ovat järjestelmällisiä, sanoo González-Davidson.

Jo vuonna 2010 luonnonvarojen käyttöä tarkkailevan brittijärjestön Global Witnessin raportti paljasti, kuinka valtapuolueen senaattorit omistivat suuria kaivosyhtiöitä, jotka saivat lupia hiekkaruoppaukseen.

Yhtiöiden tuotot ovat olleet satoja miljoonia euroja.

González-Davidsonin mukaan aktivistit epäilevät yhtiöiden ruopanneen moninkertaisesti enemmän hiekkaa kuin niille myönnetty lupa sallisi.

Kambodžan kaivos- ja energiaministeriö vastasi kesällä arvosteluun ilmoittamalla videolla esiintyneen Deryoung Sunflower-aluksen kuljettaneen hiekkalaatua, joka oli vientikiellon ulkopuolella.

Viestinten ja järjestöjen painostuksen jatkuessa ministeriö kuitenkin ilmoitti heinäkuussa viimein lopettavansa kaiken luonnonhiekan viennin maasta.

Kaivosministeriö ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Olemme jo tottuneet ajatukseen siitä, että öljy loppuu joskus ja että maapallon laajat pohjavesialueet ovat alkaneet huveta. Mutta että myös hiekka?

Luonnonhiekka koostuu hiekanjyvistä, jotka ovat tuhansien vuosien aikana muodostuneet kallioista eroosion seurauksena. Myös jääkaudet ja mannerjäätikköjen liikkeet ovat vaikuttaneet hiekkaesiintymien muodostumiseen. Osa luonnonhiekasta on miljoonia vuosia vanhaa.

Hiekka uusiutuu erittäin hitaasti.

– Menossa on samankaltainen kehitys kuin öljyn ja maakaasun kohdalla. Olemme kaivaneet ja käyttäneet valtaosan helposti saatavilla olevasta luonnonhiekasta. Jäljellä olevien varantojen käyttöönotto vaatii usein ympäristön kannalta haitallisia menetelmiä, kuvaa hiekkakriisiä tutkinut toimittaja Beiser.

mereen rakennettuja saaria
Ali Haider / EPA

Hän viittaa merten, jokien ja rantojen hiekkavarantoihin sekä alueisiin, joilla hiekankaivuu on jo kielletty.

– Näillä paikoilla pimeät markkinat astuvat kuvaan, Beiser sanoo.

Hiekkaan liittyvä rikollisuus on syntynyt parin viime vuosikymmenen aikana, käsi kädessä kehittyvissä maissa yltyneen rakennusbuumin kanssa, Beiser sanoo.

Kansainväliset viestimet ovat raportoineet, kuinka hiekkarantoja on ryöstetty ainakin Kap Verdellä, Keniassa ja Marokossa.

Hiekan varaan rakentamisesta on kuitenkin ollut myös hyötyä.

Singaporen tekemät laajennukset saattavat kuulostaa utopistisilta, mutta ne voivat tarjota mallia esimerkiksi siihen, kuinka veden äärellä sijaitsevat suurkaupungit voivat varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan merenpinnan kohoamisen uhkaan.

Hiekkarantoja on ryöstetty ainakin Kap Verdellä, Keniassa ja Marokossa.

Samalla Singapore tähyää vaihtoehtoja hiekkariippuvuudelleen. Yhtenä pyrkimyksenä on jalostaa uusiokäyttöön esimerkiksi metrohankkeessa esiin kaivettua maa-ainesta.

Muitakin vaihtoehtoja hiekalle on, ja niitä kehitetään lisää.

Puun käyttöä rakentamisessa voidaan lisätä. Asfalttia ja betonia voidaan uusiokäyttää.

Suomessa asfaltin kierrättäminen on jo arkea, joskin sitä voitaisiin tehostaa, arvioi Geologisen tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Mika Räisänen. Betonin kierrättäminen taas on vasta alkutekijöissään.

– Nykyinen lainsäädäntö ei aivan tue sitä, eikä kierrätysbetonilla ole kuin joitakin käyttökohteita. Betonin hävittäminen on kallista, se on aikamoinen riesa. Kierrätykselle olisi saatava hyvät pelisäännöt, hän sanoo.

Laitteet pystyvät nykyään tekemään jopa luonnonhiekkaa parempilaatuista materiaalia.

Suomella on kuitenkin hiekkaosaamista, jota on jo vuosia viety maailmalle. Konepajayhtiö Metso on noussut kalliomateriaalista jalostettavan keinotekoisen hiekan valmistus- ja koneosaamisen kärkikaartiin.

– Laitteet pystyvät nykyään tekemään jopa luonnonhiekkaa parempilaatuista materiaalia, sanoo kivenmurskaukseen erikoistunut Metson myynnintukipäällikkö Tero Onnela.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Onnela kertoo Metson vieneen laitteita ympäri maailman. Markkinanäkymät ovat yhtiön mukaan hyvät.

– Kiihtyvä trendi on keinotekoisesti murskatun hiekan käyttö sekä tähän asti jätteeksi menneen hukkamateriaalin jatkokäsittely käyttökelpoiseksi betonia varten. Uskomme voimakkaasti, että korvaavan materiaalin käyttö yleistyy, Onnela sanoo.

Toimittaja Beiser puolestaan visioi jonkinlaista reilun kaupan järjestelmää, jolla hiekan alkuperä ja rakennuksen materiaalit voitaisiin sertifioida ja pimeitä hiekkamarkkinoita voitaisiin suitsia.

Kaikki tämä ei kuitenkaan riitä, sanoo Beiser.

– Loppujen lopuksi ainoa tapa tehdä kaupungeistamme ja elämästä niissä kestävämpiä on vähentää kulutusta. Meidän on pärjättävä vähemmällä. Hiekankulutus on vain yksi oire siitä, että olemme nyt vaiheessa, jossa kulutamme planeettaamme loppuun, Beiser painottaa.

1950-luvulla kolmannes maailman ihmisistä asui kaupungeissa, alle 800 miljoonaa ihmistä.

Nyt kaupungeissa elää neljä miljardia ihmistä, siis noin puolet maapallon väestöstä.

YK ennustaa, että vuoteen 2050 mennessä useampi kuin kaksi kolmesta asuu kaupungeissa.

Beiserin painajaisessa vain osalla ihmisistä on tulevaisuudessa varaa hiekkahyödykkeisiin.

– Voin helposti kuvitella maailman, jossa vain rikkailla tai keskiluokalla on varaa hiekkaan, betoniin, kunnolliseen rakentamiseen ja turvallisiin taloihin, hän huomauttaa.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and