Tutkimuskin sen todistaa: Anteliaisuus tekee onnelliseksi

Anteliaisuus, jopa vähäinenkin, tekee ihmisistä onnellisia. Ja pelkästään omaa etuaan ajattelevat eivät ole yhtä onnellisia kuin anteliaat.

Tähän johtopäätökseen tultiin Zürichin yliopistossa taloustieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä neurotaloustieteellisessä tutkimuksessa.

Tulos ei ehkä yllätä moniakaan, onhan lähimmäisen auttamisen aina tiedetty suovan ihmiselle onnea, josta pelkästään omaa etuaan ajattelevat eivät pääse osallisiksi. Tutkijat kutsuivat tätä tunnetta "lämpimäksi hehkuksi". Zürichissä tutkittiin sitä, kuinka aivojen eri alueet toimivat yhdessä "lämpimän hehkun" synnyttämiseksi.

Tutkijoiden mukaan kiinnostavaa oli sekin, että anteliaisuuden lisääminen ei näyttänyt kasvattavan onnellisuuden tunnetta.

– Ei tarvitse olla uhrautuva marttyyri tunteakseen itsensä onnelliseksi. Pienikin anteliaisuus riittää, toteaa tutkimukseen osallistunut neurotieteilijä Philippe Tobler yliopistonsa tiedotteessa.

Tutkittavat jaettiin anteliaiden ja itsekkäiden ryhmiin

Tutkimuksessa luotiin kaksi 25 hengen ryhmää, joista toisen jäseniä rohkaistiin anteliaisuuteen ja toista kehotettiin itsekkyyteen. Molemmille luvattiin 25 Sveitsin frangia (noin 23 euroa) viikossa seuranneiden neljän viikon ajan.

Vaikka raha ei todellisuudessa liikkunutkaan, piti anteliaiden ryhmän tehdä päätöksiä sen käyttämisestä jonkun läheisen hyväksi. Vertailuryhmää taas kehotettiin törsäämään rahat omaksi hyväkseen.

Kokeen jälkeen anteliaiden ryhmän jäsenet kokivat olevansa onnellisempia kuin ne, jotka olivat anteliaita vain itselleen. Toisin sanoen lähimmäisen pyytetön auttaminen teki onnellisemmaksi kuin oman edun tavoittelu.

Lupaus anteliaisuudesta aktivoi aivojen epäitsekkyysalueen

Tutkijat seurasivat tutkittavien aivojen aktiivisuutta näiden tehdessä anteliaisuuspäätöksiä. Seuratuilla kolmella alueella aivot käsittelevät muun muassa anteliaisuutta, onnellisuutta sekä päätöksenteon etuja ja haittoja. Alueiden vuorovaikutuksen havaittiin olevan erilaista niillä, jotka olivat anteliaita verrattuna niihin, jotka toimivat itsekkäästi.

Pelkkä sitoutuminen toimimaan anteliaasti riitti aktivoimaan aivojen alueen epäitsekkyysalueen. Lisäksi sen vuorovaikutus onnellisuuteen liitetyn alueen kanssa lisääntyi.

Toblerin mielestä on merkittävää, että jo pelkkä aikomus riittää aikaansaamaan tällaisia hermostollisia muutoksia. Hänen arvionsa mukaan lupausta anteliaisuudesta voidaan ehkä hyödyntää keinona, jolla vahvistetaan toivottua käytöstä ja toisaalta lisätään onnellisuuden tunnetta.

Toinen tutkimuksen kirjoittaja, Soyuong Park, sanoo tutkimuksen jättäneen avoimeksi eräitä asioita.

– Voiko näiden aivojen alueiden keskinäistä viestintää harjoitella ja vahvistaa? Jos voi, niin kuinka se tehdään? Ja toisaalta, kestääkö vaikutus, jos sitä käytetään tarkoituksella, eli jos ihminen toimii anteliaasti vain tunteakseen itsensä onnelliseksi?

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and