Tutkimus vahvistaa katseen voiman: Kun joku katsoo silmiin, kädet hikoavat ja vireys nousee

Katse on kuin työkalu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Jos sen käyttö ei oikein suju, sosiaaliset tilanteet voivat olla piinallisia ja hankalia. Esimerkiksi työhaastattelussa paikka voi jäädä saamatta, jos ei osaa katsoa haastattelijaa silmiin.

Psykologi ja Tampereen yliopiston opettaja Terhi Helminen tutki väitöstyössään katsekontaktin vaikutusta vireystilaan ja tarkkaavaisuuteen. Mittaukset eri-ikäisillä koehenkilöillä näyttivät, että katseella voi vaikuttaa toisen ihmisen vireystilaan ja sitä kautta muun muassa oppimiseen ja muistiin.

Valpastut, kun joku katsoo

Terhi Helmisen mukaan ihminen havahtuu ja valpastuu, kun joku katsoo kohti. Sen paljastavat mittarit, eikä niitä voi huijata.

– Vireystilan noustessa kämmenet hikoavat aina hiukan tavallista enemmän. Hiki taas vaikuttaa ihon sähkönjohtavuuteen, ja sen muutokset voi mitata pienillä, sormiin kiinnitetyillä antureilla, Helminen selittää.

Terhi Helminen
Terhi Helminen tutki katseen vaikutusta mittaamalla mm. sykkeen vaihtelua.Reija Grönroos / Yle

Kämmenien hikoamiseen ei voi vaikuttaa tietoisesti, koska sitä ohjailee tahdosta riippumaton eli autonominen hermosto. Tätä käytetään hyödyksi esimerkiksi valheenpaljastuskokeissa.

Hikoaminen ei myöskään riipu kulttuuritaustasta, vaikka eri kulttuureissa katsetta käytetään sosiaalisesti eri tavoin. Kun vireystila nousee, tahdosta riippumaton hermosto pistää kämmenet kostumaan kaikilla ja kaikkialla.

Sykkeesi laskee, kun joku katsoo

Toisin kuin maallikko ehkä luulisi, tutkimus osoitti, että katseella saa myös toisen ihmisen sykkeen laskemaan hetkeksi.

– Tarkkaavaisuuden kasvaessa syke laskee. Niin käy, kun toinen ihminen kääntää katseensa kohti. Sykkeesi hidastuu sitä enemmän, mitä tärkeämpi tämä katse sinulle on, Terhi Helminen sanoo.

Sykkeesi hidastuu sitä enemmän, mitä tärkeämpi katse sinulle on. Terhi Helminen

– Lasku ei kuitenkaan kestä muutamaa sekuntia pidempää. Sen jälkeen syke lähtee taas nousuun.

Autonominen hermosto toimii tässäkin omistajansa toiveista välittämättä, eikä sykkeen lasku riipu kulttuurieroistakaan.

Pulssin voimakas hidastuminen saattaa osin selittää myös sitä, että onnettomuuspaikalla toinen jähmettyy ja toinen tarttuu toimeen. Jähmettyjän syke ehkä jää pidemmäksi ajaksi hitaalle, toimijan lähtee laukalle.

Opettajan katse kannustaa – tai sitten ei

Kun on sopivassa vireessä, suoriutuu tehtävistä sujuvammin. Uusi asia menee silloin paremmin perille eikä muistikaan pätki niin kuin väsyneenä. Paranevatko siis oppilaan suoritukset, jos hän tuntee, että opettaja katsoo suoraan häntä?

Ihan näin oikoista johtopäätöstä ei Terhi Helmisen mukaan voi tehdä. Katse voi joskus tuntua myös hyvin epämiellyttävältä.

– Katse kyllä herättelee väsähtänyttä, mutta jos on valmiiksi ylivirittynyt, se voikin olla jo liikaa. Tai jos asia on kovin vaikea, katse voi tuntua painostavalta.

Moni kääntää katseensa sivuun, kun joutuu ponnistelemaan ja miettimään jotakin asiaa kovasti. Terhi Helminen

– Moni kääntää katseensa sivuun myös silloin, kun joutuu ponnistelemaan ja miettimään jotakin asiaa kovasti. Se on tavallista ja toki sallittua, Helminen muistuttaa miettimisrauhasta.

Tutkijan mukaan katsetta käytetään usein niin arkisesti, ettei sen vaikutuksia toiseen ihmiseen tule edes ajatelleeksi.

– Mutta niiden tiedostaminen on joskus paikallaan. Katseella on merkitystä esimerkiksi luokassa: katsooko opettaja puhuessaan oppilaita vai tiiviisti taululle tai tietokoneelle.

Miksi autistinen lapsi välttää katsetta?

Terhi Helmisen työtä on myös autististen lasten diagnosointi ja kuntouttaminen.

– Väitöstutkimukseni kolmas osa nousikin omasta kliinisestä työstäni. Miksi autismikirjon lapset eivät halua katsoa silmiin? Olen pohtinut, onko suora katsekontakti heille kiusallinen tai jopa epämiellyttävä.

Helminen seurasi tutkimustaan varten pieniä, 2–5-vuotiaita kehitysvammaisia lapsia, joista moni ei vielä puhunut. Heille näytettiin kuvia. Sama tehtiin myös ihan tavallisesti kehittyneille lapsille.

Sykettä mittaavien anturien lisäksi lasten reagointia tutkittiin myös silmänliikekameralla.

– Terveillä tai niillä kehitysvammaisilla lapsilla, joilla ei ole autismia, syke laski toisen ihmisen katseesta niin kuin aikuisillakin. Autismikirjon lapsilla se ei laskenut. Päättelin, ettei katse ole heille sosiaalisesti yhtä tärkeä elementti, sanoo Terhi Helminen.

– Toisaalta ei se ollut heille kiusallistakaan. Jos niin olisi ollut, syke olisi myös heillä laskenut hetkeksi.

Katseen käyttöä voi opetella

Helminen sanoo, että katseen käyttöä voi opettaa autismikirjon lapsille. Pitää kuitenkin olla erityisen tarkkana, miten sen tekee.

– Ennen heidän katsettaan haettiin pakolla, jopa tarttumalla päähän ja kääntämällä kohti. Niin ei pidä tehdä. Opettamisen tulisi olla varovaista ja positiivista.

Terhi Helminen kertoo tutkimusryhmänsä neuvoneen myös vanhempia, miten kuntouttaa mukavalla ja arkisella tavalla omia autistisia lapsiaan käyttämään katsetta.

– Äiti tai isä voi kutitella, lorutella, laulaa tai mikä nyt onkaan lapsen mielestä erityisen mukavaa. Sitten vanhempi keskeyttää ja jatkaa vasta, kun lapsi on katsonut kohti. Näin lapsi oppii, että mukavan puuhan saa jatkumaan, kun ottaa kontaktin katseella.

Psykologian maisteri Terhi Helmisen väitöskirja "Katsekontaktin vaikutus vireystilaan ja tarkkaavuuteen: Psykofysiologinen näkökulma" tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 4.8.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and