Turkin vallankaappausyrityksestä vuosi – Kahdeksan asiaa, joita kaappauspäivä muutti

Maailma kauhisteli vielä Nizzassa edellisiltana yli 80 ihmishenkeä vaatinutta terrori-iskua, kun Turkin pääkaupungissa Ankarassa alkoi kuulua tulituksen ääniä. Pian ilmoitettiin, että sotilaat ovat kaapanneet vallan.

Kaappaajat syyttivät presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallitusta demokratian murentamisesta ja sanoivat haluavansa palauttaa ihmisoikeudet ja oikeusturvan.

Toisin kuitenkin kävi. Hallitukselle uskolliset armeijan joukot kukistivat kapinan väkijoukkojen tuella.

Vuosi kaappausyrityksen jälkeen Erdoğanin ja hänen islamilaisen AKP-puolueensa ote vallasta on entistäkin tiukempi ja Turkin yli ovat pyyhkäisseet laajat puhdistukset, joissa kymmenet tuhannet ovat menettäneet työnsä ja vapautensa.

Listasimme pääkohdat siitä, mitä Erdoğanin tiukentunut linja on merkinnyt Turkille ja turkkilaisille.

1. Maallisen vallan puolustajalle suitset

Heti vallankaappausyrityksen jälkeen Turkin hallitus alkoi puhdistaa armeijaa vastustajikseen epäillyistä. Armeijasta alettiin erottaa väkeä ja tuhansia sotilaita pidätettiin.

Pidätettyjen joukossa oli useita komentajia, muun muassa vallankumouksen suunnittelusta syytetty ilmavoimien entinen komentaja Akın Öztürk, toisen armeijakunnan komentaja kenraali Adem Huduti ja kolmannen armeijakunnan komentaja kenraali Erdal Öztürk.

Myös tuhansia poliiseja on pidätetty ja pantu viralta.

Hallituksen mukaan kaappausyritykseen osallistui runsaat 8 600 sotilasta eli 1,5 prosenttia armeijan vahvuudesta.

Siviilivaatteissa olevia miehiä näkyy linja-auton ikkunan läpi. Heillä on kädet selän takana.
Pidätettyjä sotilaita kuljetettiin oikeustalolle Istanbulissa viisi päivää kaappausyrityksen jälkeen.Sedat Suna / EPA

Euroopan neuvosto arvioi joulukuussa, että puhdistusten myötä Turkin armeija oli supistunut kolmanneksella eli noin 355 000 sotilaaseen. Kenraalien määrä oli samassa ajassa supistunut 358:sta 201:een.

Lähtöpassit on annettu myös sadoille sotilasliitto Naton päämajassa tai komentokeskuksisa ulkomailla työskenteleville turkkilaissotilaille. Monet heistä ovat hakeneet turvapaikkaa ulkomailta.

Puhdistukset olivat niin laajoja, että niiden arvioitiin heikentäneen armeijan toimintakykyä.

Kaappausyritys myös heikensi entisestään armeijan vaikutusvaltaa. Armeija on perinteisesti ollut Kemal Atatürkin johdolla luodun Turkin maallisen hallintomallin puolustaja ja puuttunut ajoittain hanakastikin politiikkaan.

Erdoğan on kuitenkin pannut armeijaa kuriin ja se on joutunut nielemään islamilaisuuden ja politiikan sekoittumisen.

Symbolisesti kuvaavaa on, että helmikuussa hallitus kumosi määräyksen, joka kielsi naissotilaita käyttämästä islamilaista päähuivia. Jo aiemmin huivin käyttökielto on kumottu AKP:n johdolla kouluissa, yliopistoissa, virastoissa ja poliisivoimissa.

2. Erdoğan syyttää entistä liittolaistaan

Turkin hallitus kiirehti heti tuoreeltaan ilmoittamaan, että kaappauksen takana oli Yhdysvalloissa nykyisin asuva turkkilainen muslimijohtaja Fethullah Gülen tukijoineen.

Turkin mukaan kappaus osoitti, että Gülen johtaa terroristijärjestöä. Maa vaatii Yhdysvaltoja luovuttamaan Gülenin oikeuden eteen.

Gülen on kiistänyt syytökset ja sanoo Erdoğanin käyttävän kaappausyritystä tekosyynä hyökätäkseen häntä ja hänen tukijoitaan vastaan.

Hän on jopa esittänyt epäilyn, että Erdoğan itse olisi lavastanut kaappauksen.

Syytökset Güleniä vastaan eivät ole mitään uutta, sillä jo pitkään ennen kaappausta Erdoğan syytti tätä vehkeilystä häntä vastaan.

Fethullah Gülen vuonna 2014 Yhdysvalloissa.
Fethullah GülenSelahattin Sevi / EPA

Erdoğan ja Gülen kannattavat molemmat konservatiivista islamia ja he olivat vuosikymmenien ajan liittolaisia. Gülen ei itse pyrkinyt poliittiseen valtaan, vaan tuki AKP:tä. Vuonna 1999 hän muutti Yhdysvaltoihin välttääkseen syytteet maallisen hallinnon vastaisesta toiminnasta. Kolme vuotta myöhemmin AKP nousi valtaan.

Erdoğanin ja Gülenin välit kiristyivät, kun poliisivoimissa ja oikeuslaitoksessa työskentelevät gülenistit muuttuivat Erdoğanin makuun liian itsenäiseksi, toteaa kanadalainen historian professori Ariel Salzman Middle East Eye -nettisivustolle. Kuorrutusta kiista sai, kun Gülen arvosteli Erdoğania tavasta reagoida Taksimin aukion vuoden 2013 mielenosoituksiin. Turvallisuusjoukot tukahduttivat mielenosoitukset kovin ottein.

3. Puhdistukset eivät rajoitu armeijaan

Erdoğan onkin kaappauksen jälkeen alkanut puhdistaa gülenistejä eli fethullahisteja yhteiskunnan eri tasoilta, armeijan lisäksi hallinnosta, mediasta, kouluista, yliopistoista, oikeuslaitoksesta ja jopa liike-elämästä.

Kaikkiaan kaappausyritykseen liityen on pidätetty yli 50 000 ihmistä. Työstään on irtisanottu lähes 140 000 ihmistä. Tuhansia yrityksiä ja järjestöjä on suljettu.

Kaikille on yhteistä se, että hallitus väittää heidän olevan Gülenin tukijoita. Monet kuitenkin arvioivat, että pidätyksillä halutaan hiljentää hallituksen arvostelijat.

Puhdistukset ovat ulottuneet myös kurdimyönteisiin liikkeisiin. Lisäksi on pidätetty oppositiopoliitikkoja ja kriittisiä toimittajia.

“Syytökset olisivat naurettavia, jos tilanne Turkissa ei olisi äärimmäisen vakava.”

Vastikään pidätettiin myös kaksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Turkin-johtajaa. Hallitus syyttää heitä yhteyksistä kaappausyritykseen ja aseistetun terroristijärjestön jäsenyydestä. Amnestyn mukaan syytökset olisivat naurettavia, jos tilanne Turkissa ei olisi äärimmäisen vakava jokaiselle, joka uskaltaa arvostella hallitusta.

4. Kaappausta puidaan oikeussaleissa ympäri maan

Sotilaat saattamassa Akin Öztürkiä ja muita syytettyjä oikeuteen toukokuussa.
Sotilaat saattamassa Akin Öztürkiä ja muita syytettyjä oikeuteen toukokuussa.STR / EPA

Oikeudenkäyntejä kaappausyrityksistä epäiltyjä vastaan on järjestetty eri puolilla Turkkia. Toukokuussa alkoi oikeudenkäynti 221:tä kaappausjohtajaksi epäiltyä vastaan.

Heistä yksi on poissaolevana syytetty Gülen. Valtaosa syytetyistä on entisiä sotilaita. Entisiä kenraaleja on 26, muun muassa ilmavoimien entinen komentaja Akın Öztürk sekä presidentti Recep Tayyip Erdoğanin entinen turvallisuusavustaja eversti Ali Yazici.

Kesäkuussa pääkaupungissa Ankarassa jaettiin ensimmäiset tuomiot. 23 epäiltyä sotilasta tuomittiin elinkautisvankeuteen osallisuudesta kaappaukseen.

5. Sananvapaus yhä ahtaammalla

Erdoğan ja lukuisia muita miehiä seisoo hautojen edessä. Hautausmaalla on myös Turkin lippu.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan (keskellä) vieraili tiistaina vallankaappausyrityksessä kuolleiden haudoilla.EPA

Kaappausyrityksen jälkeen Erdoğan julisti Turkkiin poikkeustilan. Toukokuussa hän ilmoitti, että poikkeustilaa jatketaan, kunnes Turkissa vallitsee hyvinvointi ja rauha.

Vastustajat ovat syyttäneet Erdoğania vallankaappausyrityksen käyttämisestä oman valta-asemansa pönkittämiseen ja opposition tukahduttamiseen.

Erdoğan itse kutsui vuosi sitten kaappausyritystä "lahjaksi Jumalalta", koska se antaa syyn puhdistaa armeija.

Jo ennen kaappausyritystä Erdoğan oli alkanut muuttua yhä itsevaltaisemmaksi. Tuolloinkin kohteena olivat erityisesti Gülenin tukijoina pidetyt.

Tänä keväänä Erdoğan äänestytti turkkilaisilla perustuslakimuutoksista, jotka lisäävät merkittävästi presidentin valtaa.

Muutokset hyväksyttiin niukasti, joskin oppositio on kyseenalaistanut tuloksen ja ulkomaiset tarkkailijat ovat sanoneet, ettei kansanäänestys täyttänyt kansainvälisiä standardeja. Erdoğan ei kritiikistä piitannut.

Mies pitelee lehteä, jonka etusivu on tyhjä lehden logoa lukuunottamatta.
Sözcü-lehti julkaistiin toukokuussa ilman tekstejä vastalauseena sen omistajan ja kolmen toimittajan pidättämiselle. Erdem Sahin / EPA

Erdoğan on myös suitsinut tiedotusvälineitä. Toimittajia on pidätetty ja irtisanottu ja toista sataa tiedotusvälinettä suljettu. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan tämä on rajoittanut vakavasti oppositiomedian toimintaa.

Myös Internet-sensuuri on lisääntynyt. Lisäksi on suljettu satoja kansalaisjärjestöjä, joukossa naisten oikeuksia ajavia sekä juristiyhdistyksiä ja humanitaarisia järjestöjä, Amnesty toteaa.

Toisinajattelijoita uhataan väkivallalla ja rikossyytteillä. Lisäksi tiedot pidätettyjen kiduttamisesta ja muusta kaltoinkohtelusta lisääntyivät kaappauksen jälkeen, järjestö sanoo.

Sananvapauden rajoittaminen ei tosin ole Turkissa mitään uutta. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Turkkia vuosikymmeniä toimittajien vangitsemisesta. Nyt tilanne on vain aiempaakin pahempi, toteaa uutiskanava ABC.

Washingtonilaistutkija Soner Cağatpay arvioi The Guardian -lehdessä, ettei Erdoğan voi jatkaa hallitsemista mielensä mukaan niin kauan kuin Turkki on demokratia.

– Siksi hän on ryhtynyt toimiin demokratian lopettamiseksi, Cağatpay jatkaa.

6. Moni saanut tarpeekseen

Eri arvioiden mukaan Turkki on Erdoğanin valtakaudella jakautunut entisestään.

– Oikeistokonservatiivit pitävät Turkkia paratiisina, kun taas vasemmistolaisten, maallisten, liberaalien, maltillisten muslimien ja kurdien löyhä ryhmä ajattelee elävänsä helvetissä, kuvaa kahtiajakoa yhdysvaltalaislehti The Atlantic.

Viime viikonloppuna Turkissa nähtiin tähän asti suurin osoitus siitä, että monet ovat saaneet puhdistusten kiristämästä ilmapiiristä tarpeekseen. Sadattuhannet ihmiset kokoontuivat Istanbulissa osoittamaan mieltä vangittujen ja irtisanottujen puolesta. Mielenosoitusta edelsi oppositiossa olevan CHP-puolueen johtajan Kemal Kılıçdaroğlun luotsaama 450 kilometrin mittainen protestimarssi Ankarasta Istanbuliin.

Suuri ihmisjoukko, joka kantaa lippuja ja julisteita.
Puhdistusten vastustajat marssivat kesäkuussa Ankarasta Istanbuliin osoittamaan mieltä.Erdem Sahin / EPA

Kılıçdaroğlu vakuutti, että marssi oli vasta ensimmäinen askel taistelussa oikeuden puolesta.

Cumhuriyet-lehden mukaan presidentti ei ole kutsunut CHP:tä eikä myöskään kurdimyönteistä kansandemokraattista puoluetta kaappausyrityksen vuosipäivänä parlamentissa järjestettävään tilaisuuteen, kertoo turkeypurge-sivusto.

7. Etäämmäs lännestä ja lähemmäs Venäjää

Vallankaappausyritys lisäsi Turkin kansainvälistä eristyneisyyttä, vaikka Turkki oli toivonut sen tuovan sille kansainvälistä solidaarisuutta.

Turkki kuuluu sotilasliitto Natoon ja on vuosikaudet neuvotellut EU-jäsenyydestä. Suhteet sekä Washingtoniin että Brysseliin ovat kuitenkin kärsineet ja EU-neuvottelut entisestään vaikeutuneet.

Laajat puhdistukset ja presidentin vallan kasvattaminen ovat herättäneet lännessä pelkoja Turkin yksinvaltaistumisesta. Lisää ongelmia on tiedossa, jos Erdoğan etenee suunnitelmassaan järjestää kansanäänestys kuolemanrangaistuksesta. EU-maissa kuolemanrangaistusta ei ole.

Putin ja Erdoğan kättelevät.
Turkki ja Venäjä ovat viime aikoina jälleen lämmittäneet suhteitaan. Toukokuussa Erdoğan kävi tapaamassa presidentti Vladimir Putinia Sotšissa.Juri Kotšetkov / EPA

Erityisesti ovat kiristyneet suhteet Saksaan. Turkki suuttui, kun Saksa ja Hollanti kielsivät sitä käymästä maaperällään keväiseen kansanäänestykseen liittyvää kampanjaa. Turkki myös syyttää Saksaa turvapaikkojen myöntämisestä kaappausyritykseen sekaantuneille. Kiistely kärjistyi niin, että Saksa päätti vetää Turkista joukot, jotka osallistuvat terroristijärjestö Isisin vastaisiin operaatioihin.

Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi Turkki suhtautui toiveikkaasti, mutta ainakaan toistaiseksi odotukset suhteiden parantumisesta eivät ole täyttyneet, sanoo Özgür Ünlühisarcıklı transatlanttisia suhteita edistävästä German Marshall Fund of the United States -järjestöstä The Daily Mail -lehdelle.

Edistystä ei ole tapahtunut Turkin toiveissa saada Gülen karkotetuksi Yhdysvalloista Turkkiin. Yhdysvallat myös tukee edelleen Syyrian kurdeja, joita Ankara vastustaa oman itsehallintohaluisen kurdivähemmistönsä vuoksi.

Turkin päänsärkyä lisää myös Qatarin kiista Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden maiden kanssa. Se vaikeuttaa Turkin pyrkimyksiä pitää yllä läheistä liittolaissuhdetta Qatariin ärsyttämättä silti Saudi-Arabia.

Kaappausyrityksen jälkeen Turkki on sen sijaan parantanut suhteitaan Venäjään. The Daily Mailin haastattelema tutkimuslaitos Brookings Institutionin Kemal Kirişci kuitenkin uskoo, että Venäjä voi osoittautua hataraksi tueksi, sillä suhde ei perustu luottamukseen.

8. Talous notkahti ja nousi

Turkin talous supistui 1,8 prosenttia viime vuoden heinä-syyskuussa, eli kaappauskuukautena ja heti sen jälkeen. Loppuvuonna talous kuitenkin kääntyi jälleen 3,5 prosentin nousuun vuodentakaiseen verrattuna, uutiskanava Deutsche Welle kertoo.

Turismitulot romahtivat viime vuonna peräti 30 prosenttia. Kaappausyrityksen, poliittisen epävakauden ja terrori-iskujen ohella keskeinen syy on se, että kiristyneet välit Venäjään tukahduttivat venäläisturistien virran.

Turistimäärä on kuitenkin kääntynyt taas nousuun, kun välit Venäjään ovat lämmenneet, kertoo muun muassa The Financial Times -lehti.

Lähteinä käytetty:

The Independent, The Guardian, BBC, CNN, Reuters, Daily Sabah, Hürriyet, Middle East Eye, Amnesty International, ABC News, The Financial Times, Deutsche Welle, The Atlantic, The Daily Mail, turkeypurge.com

Lue myös:

Puoluetoveri pidätettiin vakoilusta, turkkilaispoliitikko lähti 400 kilometrin marssille kohti vankilaa

Köyhän lähiön pojasta presidentiksi – Turkin Erdoğan on voittanut monta ottelua, miten hänen käy nyt?

Erdoğan haluaa luoda "uuden Turkin"

Turkin erotetut tutkijat siirtyivät luennoimaan kaduille – "Yliopistoväki elää Turkissa kuin avovankilassa"

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and