Tuleeko Venezuelasta nyt täysi diktatuuri? Neljä kysymystä kiistellyistä vaaleista

Viime viikonloppu vahvisti sen, mitä Venezuelan hallituksen vastustajat ja ulkomaailma ovat pelänneet. Venezuela on vääjäämättömästi luisumassa kohti sosialistijohtaja Nicolás Maduron diktatuuria.

Öljystään ja sosialismista tunnettu Etelä-Amerikan valtio on ryvettynyt jo pitkään poliittisessa valtakamppailussa ja talousvaikeuksissa. Tilanne kärjistyi entisestään viime viikonloppuna, kun Venezuelassa äänestettiin uuden – ja erittäin kiistellyn – poliittisesta elimen kokoonpanosta.

Edustajiston on tarkoitus säätää maalle uusi perustuslaki. Sen on tarkoitus aloittaa työnsä perjantaina.

Yle selvitti, mistä Venezuelan kriisissä on kyse ja mitä on odotettavissa, kun uuden perustuslain rukkaaminen alkaa tulevan viikonlopun kynnyksellä.

1. Miksi kiistellyt vaalit järjestettiin?

Venezuela ajautui poliittiseen pattitilanteeseen vuonna 2015, kun oppositio voitti parlamenttivaaleissa enemmistön presidentti Maduron painajaiseksi.

Siitä lähtien Maduro ja hänen liittolaisensa ovat yrittäneet nakertaa maata opposition hallussa olevan parlamentin alta. Siksi myös uusi perustuslakia säätävä elin perustettiin. Se ohittaa parlamentin ja voi syrjäyttää sen kokonaan.

Kyse on siis valtakamppailusta, mutta myös Venezuelan presidentin yrityksestä kasata valta yhä enemmän omiin käsiinsä.

Presidentti Maduro on itse perustellut perustuslain muuttamista jo neljä kuukautta jatkuneilla levottomuuksilla. Niissä on kuollut jo yli 120 ihmistä ja tuhansia on loukkaantunut.

Uusia yhteenottoja on odotettavissa jo lähitunteina. Oppositio valmistautuu suurmielenosoitukseen, sillä edustajiston on määrä kokoontua ensimmäistä kertaa tänään perjantaina.

Vaaleja vastustava mielenosoittaja venzuelan lipun värein ja symbolein maalatun kilven kanssa seisoo tiesulun edessä. Edessä palaa tuli.
Vaaleja vastustava mielenosoittaja.Nathalie Sayago/EPA

2. Miksi oppositio vastustaa vaaleilla valittua edustajistoa?

Oppositio ja valtionsyyttäjä pitävät viime viikonlopun vaaleja laittomina. Ne eivät tunnusta lainkaan Maduron valtaa pönkittävää uutta poliittista elintä.

Venezuelan lain mukaan kansalaisilta pitäisi ensin kysyä kansanäänestyksellä, saako perustuslakiin kajota. Vasta sen jälkeen saisi valita vaaleilla edustajia muuttamaan perustuslakia.

Presidentti Maduro ei tästä piitannut vaan hoiti asian pelkällä asetuksella. Siksi oppositio järjesti oman kansanäänestyksensä heinäkuun puolivälissä. Opposition äänestyksessä kahdeksan miljoonaa venezuelalaista tuomitsi tulevat vaalit.

Oppositio boikotoi sunnuntaisia vaaleja, eikä asettanut niihin yhtään ehdokasta. Siksi kaikki edustajistoon valitut 545 jäsentä edustavat Venezuelassa jo pitkään vallassa ollutta ideologiaa chavismoa. Populismia, nationalismia ja sosialismia yhdistävän ideologian kehitteli sosialistijohtaja Hugo Chávez.

Edustajistossa istuu muun muassa Chávezin manttelinperijän Nicolás Maduron vaimo ja poika.

Kaiken lisäksi presidentin järjestämiä vaaleja väitetään vilpillisiksi. Äänestyksessä käytetyt laitteet ja tietojärjestelmän toimittanut yritys Smartmatic ilmoitti keskiviikkona, että vaalitulosta oli peukaloitu. Valtionsyyttäjä Luisa Ortega avasi välittömästi asiasta tutkinnan.

Näistä syistä parlamentti kokee edelleen edustavansa kansaa. Se aikoo jäädä Caracasin neoklassiseen kongressitaloon, vaikka hallitus uhkaa istuttaa uuden perustuslakia säätävän edustajiston samoihin tiloihin.

Parlamentin puhemies listasi CNN:n haastattelussa opposition lisäkeinot vastarintaan – mielenosoituksia jatketaan ja vedotaan kansainvälisen yhteisöön.

Tukea on jo tullut. Tiistaina Britannian, Meksikon, Ranskan ja Espanjan suurlähettiläät tapasivat Venezuelan kansanedustajia kongressitalossa.

Venezuela parlamentin puhemies keskustelee suurlähettiläiden kanssa.
Venezuelan parlamentin puheenjohtaja Julio Borges keskustelee Iso-Britannian, Espanjan ja Meksikon suurlähettiläiden kanssa Caracasin kongressitalossa. Miguel Gutierrez / EPA

3. Millä keinoin Maduro on nakertanut parlamentin valtaa?

Hallituksen vastustajat tulkitsevat vaalit presidentti Maduron pehmeäksi vallankaappaukseksi, jolla tämä pyrkii tuhoamaan poliittiset vastustajansa.

Perjantaina ensi kertaa koolle kutsuttava edustajisto on Venezuelan korkein lakeja säätävä elin. Se tarkoittaa, että sillä on valta halutessaan mitätöidä parlamentti ja valtionsyyttäjän virasto. Näin edustajisto todennäköisesti tekee ensi töikseen.

Presidentti Maduro ja hänelle uskolliset korkeimman oikeuden tuomarit ovat jo kauan pyrkineet järjestelmällisesti vaikeuttamaan vuonna 2015 murskavoiton saavuttaneen opposition toimintaa.

Maaliskuun lopussa lainsäädäntövalta siirrettiin parlamentilta korkeimmalle oikeudelle. Siitä käynnistyivät edelleen jatkuvat mielenosoitukset.

Korkein oikeus palautti lainsäädäntövallan muutamaa päivää myöhemmin muodollisesti parlamentille, mutta tyytymätön kansa jäi kaduille. Käytännössä tuomarit ovat mitätöineet kaikki parlamentin tähän asti säätämät lait.

Valtaan on tarrauduttu myös verisemmin keinoin.

Muutama päivä sen jälkeen, kun hallitusta vastustava entinen poliisi pudotti helikopterista kranaatteja korkeimman oikeuden rakennuksen päälle, sosialistista puoluetta kannattavat aseistetut siviilijoukot ryntäsivät kongressitaloon. Ovia vartioineiden kansalliskaartilaisten hiljaisella siunauksella joukot haavoittivat kansanedustajia kivin ja asein heinäkuun alussa.

Perustuslakia säätävän edustajiston turvin presidentti voi ajaa opposition yhä syvemmälle nurkkaan.

Haavoittuneita kansanedustajia parlamenttitalossa, jonne hallitusmyönteiset joukut ryntäsivät 5. päivänä heinäkuuta. kahdelta vuotaa verta otsasta
Haavoittuneita kansanedustajia hallitusmyönteisten joukkojen rynnättyä parlamenttitaloon 5. heinäkuuta. Miguel Gutierrez/EPA

4. Voivatko ulkomaat vaikuttaa Venezuelan kriisiin?

Lukuisat valtiot mukaan lukien Yhdysvallat, EU-maat ja useat latinalaisen Amerikan maat ovat tuominneet sunnuntaiset vaalit. Huoli Venezuelan demokratian ja ihmisoikeuksien tilasta kasvoi entisestään, kun kaksi kotiarestissa virunutta oppositiojohtajaa vangittiin heti vaalien jälkeisenä päivänä.

Venezuelan hallitukselle ulkomaailman tuomiolla ja Yhdysvaltain asettamilla henkilöpakotteilla ei ole suurta merkitystä. Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti Maduroa diktaattoriksi, hän vastasi haukkumalla Trumpia tyypilliseen tapaansa imperialistiksi.

Maduro päätyi Yhdysvaltain sanktiolistalle neljäntenä diktaattorina Zimbabwen, Syyrian ja Pohjois-Korean johtajien joukkoon. Se ei Maduroa pahemmin hetkauttanut – hänellä kun ei ole omaisuutta Yhdysvalloissa. Pakotteet tarjoavat Madurolle vain lisää syntipukkeja populistisiin puheisiinsa.

Venezuelalla on tukenaan Venäjä, joka kehotti muita maita malttiin Venezuelan painostamisessa. Kiina on pysynyt tyypiillisesti hiljaa Venezuelan poliittisista myllerryksistä. Kiina on Venezuelan tärkeä kumppani, sillä se lainoittaa sosialistimaata öljyä vastaan.

Yhdysvallat ei toistaiseksi ole vetänyt narusta, jolla se voisi toden teolla vaurioittaa Venezuelaa. Maailman suurimmat öljyvarat omaava Venezuela kärsisi eniten, jos se menettäisi tärkeimmän raakaöljyn ostajansa.

Vaalivirkailija tarkastaa äänestäjän henkilöllisyyttä Caracasissa.
Venezuelalainen vaalivirkailija tarkasti äänestäjän henkilöllisyyttä Caracasissa sunnuntainaNathalie Sayago / EPA

Mahdolliset talouspakotteet eivät välttämättä saisi Maduroa eroamaan vaan voisivat vain syventää vakavaa humanitaarista kriisiä. Venezuelan talous on jo ilman laajoja talouspakotteitakin kuralla.

Kansalaisten arkea varjostaa hyperinflaatio, elintarvikepula ja kasvava kaupunkiväkivalta.

Talous on laahannut pahasti jo vuodesta 2014, jolloin öljyn maailmanhinta romahti. Lisäksi edellisen presidentin Hugo Chávezin aikana määrätyt valuuttakontrollit ja hintakatot tietyille tuotteille ovat jo valmiiksi turmelleet maatalouden ja muut teollisuuden alat. Öljytulot ovat huvenneet sosiaaliohjelmiin ja korruptioon.

Kurjasta tilanteesta kertoo Venezuelan bruttokansantuote, joka on romahtanut vuodesta 2013 yli kolmanneksella. Venezuelassa jo yli 80 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä ja lapsikuolleisuus satakertaistui vuonna 2016.

Lue myös:

Venezuelan kaaos on jatkunut jo pitkään – Tutkija: Maduron johtajuuden oikeutus rapissut

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and