“Torjuntavoitto”, “Hyökkäys oli kova” – kansanedustajien sanavalinnat paljastavat, miten kova vääntö Fimeasta käytiin

Torjuntavoitto. Sillä sanalla ahkerasti Fimean alueellistamisen eteen työskennellyt kuopiolainen kansanedustaja Sari Raassina (kok.) luonnehti hallituksen tämänpäiväistä päätöstä keskuksen sijoittamisesta.

Fimean päätoimipaikka säilyy Kuopiossa, mutta virasto jatkaa monipaikkaisena. Käytännössä virasto voi palkata osaajia sille paikkakunnalle, minkä parhaaksi katsoo. Raassina tulkitsee päätöstä niin, että "vatuloiminen on vihdoinkin ohi".

– Mutta täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että tämä ei ollut Kuopion kannalta sellainen päätös, jota on toivottu. Tällä päätöksellä Kuopio menettää lupaukset niistä työpaikoista, joita alueellistaminen olisi alueelle tuonut.

Kuopiolaiset edustajat halusivat pitää kiinni alkuperäisestä päätöksestä siirtää koko keskus Kuopioon; moni kollega olisi sijoittanut päätoimipaikankin Helsinkiin. Jälkimmäinen vaihtoehto oli "matkan varrella aika lähellä", sanoo toinen kuopiolainen kansanedustaja Kimmo Kivelä (uv).

Keskustan edustaja Markku Rossi puolestaan puhuu vuosia jatkuneesta "Fimea-sodasta", jossa kansanedustajaan kohdistuneet vaikuttamisyritykset olivat "henkeäsalpaavia ja lähes ennennäkemättömiä".

– Hyökkäys oli todella sen verran kova. Oikeastaan koko Etelä-Suomi oli virittäytynyt siihen, että Fimea pitää saada Kuopiosta, mutta nyt ratkaisu on toinen ja siitä kiitos valtioneuvostolle, ei tässä oikeastaan muuta voi todeta, hän sanoo.

Rossi kuitenkin tähdentää, että kyse ei ollut Kuopio–Helsinki-ottelusta: hänelle päätös oli torjuntavoitto Fimean näkökulmasta, sillä hän pitää Kuopiota parhaana paikkana keskukselle.

Taistelun seurauksena saimme sitovan kirjauksen siitä, että neurokeskus saadaan Kuopioon ja siihen varataan myös resurssit. Sari Raassina

“Pääpaikkaa ei voi pyörittää kakkosketjulla”

Rossi, Raassina ja Kivelä katsovat päätöksen tarkoittavan sitä, että myös Fimean johdon on nyt siirryttävä Kuopioon.

– En pidä mahdollisena sellaista tilannetta, että pääpaikkaa pyöritettäisiin kakkosketjulla, Kivelä perustelee.

Se, missä Fimean johto työskentelee, on kuitenkin keskuksen oma asia. Aikaisemmin johto ei ole halunnut siirtyä Kuopioon.

Ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että asiaa arvioidaan seuraavan kerran noin vuoden kuluttua. Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi valittiin virkaan uudelleen keväällä ja sopimus jatkuu 2018 loppuun.

Fimean oman toiminnan kannalta keskiviikkona saatu päätös on hyvä, kansanedustajat uskovat. Sari Raassina (kok.) arvioi, että Fimean työntekijät saavat nyt pitkään kaipaamansa työrauhan.

Kimmo Kivelä (uv.) uskoo ratkaisun parantavan työilmapiiriä Fimeassa ja myös helpottavan henkilöstön rekrytointia. Muun muassa Markku Rossi (kesk.) on aikaisemmin sanonut alueellistamiskiistan synnyttämän epävarmuuden vaikeuttaneen henkilöstön rekrytointia Kuopioon.

Raassina: Neurokeskus on iso asia

Fimea-päätöksen yhteydessä hallitus totesi tukevansa kansallisen neurokeskuksen perustamista Kuopioon. Tätä erityisesti Raassina pitää isona asiana.

– Taistelun seurauksena saimme sitovan kirjauksen siitä, että neurokeskus saadaan Kuopioon ja siihen varataan myös resurssit. Olen siihen todella tyytyväinen.

Neurokeskus nousi Fimea-kiistan osana ensimmäisen kerran esille Osmo Soininvaaran raportissa tammikuussa.

Lue myös: Fimea jää Kuopioon – politisoituneesta veivaamisesta ei tyylipisteitä saa mikään puolue

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and