Toimittajalta: G20 – paljon melua tyhjästä

HAMPURI Olen nyt seurannut muutaman päivän G20-kokouksen vastamielenosoituksia ja perjantaina itse kokousta. Vanha sanonta ”paljon melua tyhjästä” sopii kuvaamaan niin monta asiaa G20:n ympärillä.

Maailma on monen suuren ongelman keskellä. Kokousta kohtaan on ladattu tolkuttomasti odotuksia.

Ei Hampurin G20-kokouksessa tietenkään mitään lopullista sovita.

Jos tuuri käy, niin kokoukseen osallistujat lähtevät Hampurista vähin vaurioin ja vähään tyytyen. Kilpi ei kirkastu, muttei ehkä ihan lommoillekaan pääse menemään.

Pienimmät yhteiset nimittäjät ovat haussa niin ilmastoasioiden kuin maailmankaupan valtavien haasteidenkin kohdalla.

Kokouksen suurin anti saattaa olla siinä, ettei maailman kannalta keskeisiä asioita varsinaisesti tyrkätty kielekkeeltä alas, vaan yhdessä pysähdyttiin.

Erityisen hyvä olisi, jos pysähdyttäisiin myös miettimään.

Vierailin kokouksen alla leirillä Hampurin laitamilla. Siellä leiriään pitivät etupäässä vasemmistolaiset globalisaatiota kritisoivat aktivistit.

Mukana oli muun muassa Attac-väkeä ja iso joukko muuten vaan kapitalismiin ja globalisaatioon epäröiden suhtautuvia nuoria.

Ei siellä maailmanvallankumousta suunniteltu, mutta huolissaan oltiin. Iskulause oli ”Yes we camp”.

Väen yhteinen huoli oli se, että globalisaation hyödyt eivät jakaudu maailmassa tasan, eikä G20-poppoo ole riittävän edustava linjatakseen maailmantalouden suuntia.

Väen yhteinen tuomio oli, että rikas ja hyvinvoiva maailma tekee päätöksiä omista lähtökohdistaan, eikä köyhällä enemmistöllä ole asiaan nokan koputtamista.

Huoli oli järkeenkäypä. Varmasti asialle tarttis tehdä jotain.

Leiriltä saavuin Hampurin keskustaan ”Tervetuloa helvettiin” –mielenosoitukseen. Siellä syke oli urbaanimpi, mutta edelleen viestissä oli ideologista puhdasoppisuutta, osin hellyttävääkin.

Ilta pimeni ja muutamien ajatukset synkkenivät.

Mustiin pukeutunut huppukansa varasti koko poliittisen tilan. Kuinka paljon he provosoivat poliisia ja kuinka paljon poliisi provosoi heitä, siitä varmaan kiistellään vielä hyvä tovi.

Kuitenkin typeryys tiivistyi. Väkivaltaisuus ja autojen polttaminen sekä yleisen vaaran tuottaminen ei edistä kenenkään asiaa.

Bangladeshilaisen lapsityöläisen elämä ei kohene vaikka kuinka autonrengas palaa Hampurin keskustassa.

Vesitykin roiske ja pippurisumutteen kirpeys ei ole cocktail, joka jalostaa huppukansan ajatuksia hyväksyttävämmiksi.

Muutamat sadat häiriköt varastivat siis poliittisen tilan. Tuota mietin kun kävelin perjantaiaamuna Hampurissa Schlumpin metroasemalta kohti messukeskuksen kokouspaikkaa.

Poliisin sulun jälkeen avautuva puistokatu kohti messukeskusta oli aivan tyhjä. Vesitykein ja pippurisumuttein tyhjennetty.

Vain minä ja leveä raitti kohti eliitin ikiomaa riparia.

Yhtäkkiä huomaan, etten olekaan yksin. Rotta tallusti halki kadun tyytyväisen ja hyvävoimaisen oloisena.

Rotat ja torakathan selviävät ydinlaskeumasta, miksei pippurisumutteestakin.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and