Tiesitkö tämän Helsingin uusista pormestareista? Melkein kuin ministereitä, mutta lähempänä arkea

Helsingin tänään keskiviikkona valittava pormestariviisikko aloitti työnsä etuajassa varsin juhlavasti. Pohjoismaiden valtionjohtajat vierailivat Suomessa kesäkuun alussa ja pormestariviisikko isännöi heitä maan pääkaupungin puolesta.

Arki koittaa kuitenkin jo keskiviikkona, kun uusi kaupunginvaltuusto valitsee ensimmäisen kerran pormestarit.

Valta naisistuu vahvasti, sillä johtoviisikon ainoa mies on pormestari Jan Vapaavuori (kok.). Muut neljä ovat naisia. Lisäksi Tuuli Kousa (vihr.) valitaan valtuuston puheenjohtajaksi illan kokouksessa.

Jatkuvan kaupungistumisen hallinta on Helsingin keskeisin haaste Jan Vapaavuori

Vapaavuori ja apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) ovat politiikan konkareita, entisiä ministereitä ja kansanedustajia. Sinnemäki toimi aikanaan Vihreiden puheenjohtajana.

Apulaispormestarit Nasima Razmyar (sd.), Pia Pakarinen (kok.) ja Sanna Vesikansa (vihr.) tulevat politiikan kovan ytimen ulkopuolelta. Toki heistä kaikilla on kokemusta kuntapolitiikasta ja lisäksi Razmyar on ensimmäisen kauden kansanedustaja.

– Näitä pormestarien tehtäviä voi verrata vaativuudeltaan pikemminkin ministerin työhön kuin kansanedustajan, tuumaa Vapaavuori.

Jan Vapaavuori tervehtii Ruotsin kuningasparia.
Jan Vapaavuori isännöi Pohjoismaiden päämiesten vierailua Helsingin kaupungintalolla kesäkuun alussa. Pentti Nisonen / Helsingin kaupungin aineistopankki

Huiman äänisaaliin kuntavaaleissa kerännyt Jan Vapaavuori on leimallisesti helsinkiläinen poliitikko.

Hän on tehnyt kaikkea sitä, mitä menestynyt kokoomuslainen kuntapoliitikko voi Helsingissä tehdä, johtanut valtuustoryhmäänsä ja kaupunginhallitusta.

Tarvitaan tietoisia, poliittisia päätöksiä, jotta saadaan kaikista kaupunginosista hyviä asua Anni Sinnemäki

Nyt hän on paljon vartijana ryhtyessään luomaan pormestarimallia Helsinkiin.

– Pormestarikunta on poliittisempi kuin kaupunginjohtajisto, mutta pormestari on myös konsernijohtaja, joka vahtii koko kaupunkia ja sen modernisoitumista, kuvaa Vapaavuori.

Helsinki pyrkii Tukholman rinnalle

Vapaavuori haluaa, että Helsinki kansainvälistyy entisestään ja kilpailee tosissaan kansainvälisistä suurinvestoinneista. Suuryritykset ottavat toimintaympäristön lisäksi huomioon muun muassa sen, kuinka houkutteleva kaupunki on työntekijöille elinympäristönä.

– Tässä me olemme Tukholmaa, Kööpenhaminaa ja Hampuria jäljessä. Olisi hyvä esimerkiksi laajentaa englanninkielistä koulu- ja päiväkotiverkkoa, heittää Vapaavuori.

Hän muistuttaa, että korkean koulutustason lisäksi meillä on kaikille avoin data, joka on valtava kilpailuvaltti. Helsinki on myös riittävän suuri ja sopivan pieni digitaalisille kokeiluille ja pilotoinneille.

Anni Sinnemäki
Anni Sinnemäki vastaa apulaispormestarina kaupunkiympäristöstä.Jari Kovalainen / Yle

Pormestarivaalin hävinnyt Anni Sinnemäki jatkaa siitä mihin lopetti. Kaupunkiympäristö säilyy vastuualueena ja vain apulaiskaupunginjohtajan kaapu vaihtuu luottamushenkilön viittaan.

– Ei tässä suurta muutosta aiempaan tule, sillä tärkein tehtävä on edelleen varmistaa Helsingin kestävä kasvu ja toteuttaa yleiskaavaa kaupunkibulevardeineen kaikkineen, arvioi Sinnemäki.

Me emme voi Suomessa emmekä Helsingissä hyväksyä normaaliksi sitä, että pelastetaan ne, jotka ovat pelastettavissa ja jätetään jotkut syrjäytymään Nasima Razmyar

Kestävällä kasvulla Sinnemäki tarkoittaa asuntojen rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Työpaikkojen määrä kasvaa Helsingissä yhä, ja siksi tarvetta vastaavasta asuntotuotannosta on pidettävä huoli.

– Tarvitaan tietoisia, poliittisia päätöksiä, jotta saadaan kaikista kaupunginosista hyviä asua, ja kunnollisia joukkoliikenneyhteyksiä niihin. Tarvitaan kaavapäätöksiä ja huolehditaan sekä vuokra- että omistusasuntojen rakentamisesta kaikille alueille, listaa Sinnemäki.

Nasima Razmyar
Apulaispormestarina Nasima Razmyar vastaa kulttuurista ja vapaa-ajasta.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Nasima Razmyar (sd.) on pormestarikunnan kuopus, joka rikkoo maahanmuuttajana ja pakolaisperheen lapsena jo toisen lasikaton. Ensimmäinen oli kansanedustajuus.

– Apulaispormestariuteni on symbolisesti valtavan iso asia monelle vieraskieliselle nuorelle. Heistä moni on jo lapsuudesta saakka kokenut rasismia ja syrjintää. Tämä ei saisi olla helsinkiläistä todellisuutta, painottaa Razmyar.

Hän kertoo itse kasvaneensa liian nopeasti aikuiseksi, kun oma perhe voi huonosti. Helsinkiläisen hyvinvoinnin nurja puoli kävi tutuksi myös työssä Monika Naiset-liitossa, jossa hän muun muassa auttoi pahoinpideltyjä maahanmuuttajanaisia.

Olen ollut aina yrittäjähenkinen ja haluan kehittää Helsinkiä yrittäjämyönteisemmäksi Pia Pakarinen

Razmyar puhuu innostuneena kulttuurin, harrastamisen ja liikunnan merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille ja jopa kansanterveydelle. Kun ihminen voi hyvin, nauttii elämästään ja saa kokea elämyksiä, vähenee sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä.

Syrjäytyneille nuorille henkilökohtaista apua

Razmyarin mukaan täysin kelkasta pudonneita, luku- ja kirjoitustaidottomia, syrjäytyneitä nuoria ei pelasta mikään harrastustakuu, kokonaiskoulupäivä tai vastaava.

– Nuorisotyössä tarvitaan paljon täsmällisempiä, henkilökohtaisempia ja yksilöllisempiä toimia. Me emme voi Suomessa emmekä Helsingissä hyväksyä normaaliksi sitä, että pelastetaan ne, jotka ovat pelastettavissa ja jätetään jotkut syrjäytymään, huomauttaa Razmyar.

Pia Pakarinen
Kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavaksi apulaispormestariksi valitaan Pia Pakarinen.

Joukon nestori on Pia Pakarinen (kok.), jolla on plakkarissa kolme yliopistotutkintoa sekä saksan, ranskan, espanjan ja italian taidot.

Työkokemusta on likipitäen kaikesta mahdollisesta, muun muassa kopiokoneiden ja autojen myynnistä, sekä toimimisesta liikunnanohjaajana ja pianonsoitonopettajana.

Oli miten oli, niin meillä on kiire soteuudistuksen läpiviennissä Sanna Vesikansa

Viime vuodet Pakarinen on paiskinut töitä johtajana Helsingin kauppakamarissa ja Helsingin yrittäjissä. Omaa käännöstöihin keskittyvää yritystään hän pyörittää öisin ja viikonloppuisin.

– Olen ollut aina yrittäjähenkinen ja haluan kehittää Helsinkiä yrittäjämyönteisemmäksi. Yritysvaikutusten arviointi on hyvä juttu, mutta vielä tarvitaan käyttöön yhden luukun periaate, selvittää Pakarinen.

Kahdesti kuussa työntekijöiden pariin

Pakarinen nauttii ihmisten kohtaamisesta ja uskoo vuorovaikutuksen voimaan. Sitä tarvitaan Pakarisen mielestä lisää hälventämään virkamiesten, poliitikkojen ja kaupunkilaisten kesken vallitsevaa ikävää epäluuloa.

Hänestä esimerkiksi koululaisten vanhempien kanssa on alusta lähtien keskusteltava siitä, mihin pyritään ja miksi, eikä vasta kriisin hetkellä.

– Olen ajatellut viettää vastedes kahdesti kuussa yhden päivän päiväkodissa tai koulussa, tavata henkilökuntaa, opettajia ja rehtoreita, lupaa Pakarinen.

Sanna Vesikansa
Sanna Vesikansa ottaa kontolleen sosiaali- ja terveyspalvelut Helsingissä.

Sanna Vesikansa tuntee Helsingin ja naapurikuntien metsät. Siitä on pitänyt huolen rakas harrastus partio, joka on kulkenut Vesikansoilla verenperintönä. Sanna Vesikansan isovanhemmat ja vanhemmat olivat partiolaisia, mutta omat lapset eivät enää.

– Tykkäsin touhuta yhdessä ja ottaa vastuuta. Ja olihan se aikamoista kun 13-vuotiaana vein oman partioni Siuntion partiokämpälle viikonlopuksi. Näin ei enää voisi tehdä, nauraa Vesikansa.

Työtehtävät ja opinnot ovat vieneet Vesikansaa Pohjois-Kalifornian Modestoon, Berliiniin ja viimeksi Etiopian Addis Abebaan, jossa hän työskenteli YK:n väestörahastossa seksuaali- ja lisääntymisterveyden kehittämistehtävissä.

Vesikansa ottaa vastuulleen sosiaali- ja terveysasiat Helsingissä. Pesti kestää kaksi vuotta, jos kestää.

– En lähtisi hirveästi veikkaamaan, milloin sote-uudistus toteutuu Uudellamaalla, tokaisee Vesikansa.

Hän toivoo, että uudistukseen liittyvää valinnanvapauden voimaantuloa lykättäisiin Uudellamaalla, jossa kyse on 1,6 miljoonan ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluista, valtavasta henkilöstöstä ja tietojärjestelmien siirrosta.

– Oli miten oli, niin meillä on kiire sote-uudistuksen läpiviennissä, toteaa Vesikansa.

Lisää politiikkaa päätöksiin

Pormestarimallin tarkoitus on tuoda päätöksentekoon lisää demokratiaa, siis lisää politiikkaa politiikkaan. Erimielisyyksiä taatusti syntyy, vaikka koko viisikko hehkuttaa keskustelun ja hyvän yhteistyön nimiin.

Yksi ylitse muiden nouseva yhteinen tavoite on pysäyttää kaupungin eri osien eriarvoistuminen ja huonossa mielessä erilaistuminen, sosiaalinen segregaatio.

– Tämä jatkuvan kaupungistumisen hallinta on Helsingin keskeisin haaste. Meidän täytyy kehittää asuntopolitiikkaa ja liikennejärjestelmiä niin, ettei synny huonoja alueita, muistuttaa Jan Vapaavuori.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and