Tiesitkö, että lääkärisi ja hoitajasi on usein jo nyt yksityisen yrityksen palkkalistoilla?

Kunnat ja kuntayhtymät voivat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa monin tavoin ja niin moni kunta on tehnytkin.

– Yritysten ja erilaisten järjestöjen rooli on ollut jo pitkään huomattavan suuri sosiaalihuollon palveluissa. Terveydenhuollon puolella ulkoistuksia on ollut vähemmän. Yksityisten osuus on niissäkin hiljalleen kasvanut, tiivistää johtava lakimies Sami Uotinen Kuntaliitosta.

Kunnat ovat siis laskeneet, että kaikkea ei kannata tuottaa itse.

– Esimerkiksi vanhusten palveluasumisesta jo noin puolet on yksityisten ja järjestöjen hoidossa. Huomattava osuus yksityisillä palveluntuottajilla on myös vaikkapa lastensuojelun sijaishuollosta, Uotinen täsmentää.

Yksityisillä on vahva rooli myös muun muassa vammaispalveluissa ja esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalveluissa. Käytännössä kunnat ja kuntayhtymät siis kilpailuttavat toimijoita ja tilaavat palvelun tai hoidon yksityiseltä palveluntuottajalta ostosopimuksella eli ulkoistavat näin palvelutuotannon.

Terveydenhuollossa ulkoistamisia on vähemmän

Sosiaalipuolesta poiketen terveydenhuollon puolella kunnat ja kuntayhtymät järjestävät ja tuottavat palvelut pitkälle itse.

– Terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden erityispalveluissa yksityistä toimintaa rajoittaa se, että ratkaisuja tekemään tarvitaan virkavastuulla toimiva henkilö, Hämäläinen muistuttaa.

Esimerkiksi lasten huostaanotossa päätöksen tekee virkavastuulla sosiaalityöntekijä ja esimerkiksi pakkohoitopäätöksen virkavastuulla lääkäri.

Poikkeuksiakin on. Manner-Suomen 150 kunnasta 14 on ulkoistanut terveysasematoiminnan osittain ja 13 kokonaan yksityiselle palveluntuottajalle.

– Terveysasemaulkoistuksiakin on monenlaisia. Joissakin tapauksissa yksityiseltä on ostettu, vaikkapa vain ilta-päivystys, joissakin yksityisen hoidettavana on yksittäisiä terveyskeskuksia ja joissakin on tuotantovastuu ulkoistettu kokonaan, kertoo erikoistutkija Riitta-Maija Hämäläinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

Toteuttamismallejakin on monenlaisia. Esimerkiksi suomalainen Pihlajalinna tuottaa sote-ulkoistuksia kunnan kumppanina itse tai Pihlajalinnan ja ulkoistaneiden kuntien ja kaupunkien perustamien yhteisyritysten kautta. Tällainen on esimerkiksi Jokilaakson terveys Oy Jämsässä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen keväällä julkistaman tutkimuksen mukaan ulkoistukset koskevat huomattavaa väestöosuutta kuitenkin vain muutaman maakunnan alueella.

Ääriesimerkki on Päijät-Häme, jonka väestöstä yli puolet on ulkoistettujen terveyspalvelujen piirissä. Toiseksi eniten ulkoistuksia on Kymenlaaksossa, niiden piirissä on runsas viidennes väestöstä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Manner-Suomen 544 terveysasemasta vain 50 kappaletta on kunnan ulkoistamia. Ulkoistettujen terveysasemien piirissä on siis alle 7 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.

Valtaosassa ulkoistetuista terveysasemista kuntalaisen vastaanottaa Mehiläisen, Attendon tai Pihlajalinnan palkkalistoilla oleva hoitaja, lääkäri tai hammaslääkäri.

– Kuntien terveyspalvelujen ulkoistamisilla on paikkailtu lääkäripulaa, haluttu kehittää palveluja sekä haettu säästöjä, kertoo erikoistutkija Hämäläinen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kunnista löytyy paljon liikelaitoksia

Perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-uudistuksen valinnanvapausosiossa kovin sanoin vaatimukset julkisten sote-palvelujen pakkoyhtiöittämisestä. Pienessä osassa kuntia joitakin palveluja pyöritetään kuitenkin jo nyt kunnan tai kuntayhtymän yhtiössä.

Esimerkiksi laboratoriopalvelut on voitu järjestää yhtiömuotoon. Pirkanmaan, Keski-suomen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien eli siis kuntien omistama osakeyhtiö Fimlab ja Satakunnan sairaanhoitopiiriin liikelaitos Satadiag pohtivat yhteistyön tiivistämistä ja jopa yhteisen yrityksen perustamista.

Useammin palvelut tuotetaan kuntien liikelaitoksissa, koska silloin päätösvalta on kunnilla itsellään.

Sairaalat tiukasti kuntien käsissä

Erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaavat sairaanhoitopiirit, joita on 21. Niissä sijaitsee 16 keskussairaalaa mukaanlukien viisi yliopistollista keskussairaalaa.

Ne vastaavat piirin jäsenkuntien tarvitseman erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta. Lisäksi vaativampaa hoitoa tarjotaan myös terveyskeskussairaaloissa ja kaupunginsairaaloissa.

Jäsenkuntien sairaaloissa yksityisten rooli on hoitaa pääosin muuta kuin ihmisiä eli esimerkiksi siivousta, huoltoa ja kiinteistöjä.

– Leikkaus- ja hoitojonojen lyhentämiseksi käytetään toki palveluseteleitä ja tehdään yksityisen kanssa sopimuksia, vaikkapa hammaslääkäripalveluista tai kaihi- ja lonkkaleikkauksista, Hämäläinen täsmentää.

Vuonna 2015 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 19,8 miljardia euroa kertoo Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tuore tilasto. Edelliseen vuoteen verrattuna terveydenhuollon menot kasvoivat reaalisesti 1,2 prosenttia. Asukasta kohden menot olivat 3 803 euroa.

Terveysalan yritykset odottavat kiinnostuneena millainen uudessa soten valinnanvapauslaista lopulta tulee. Valinnanvapauden on odotettu tuovan merkittävästi lisää kasvua eli lisää asiakkaita yksityiselle puolelle.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and