Suomi vetäytyy lopullisesti Hondurasin kiistellystä vesivoimalahankkeesta

Suomalaisen kehitysrahaston Finnfundin irtautuminen kiistellystä vesivoimalahankkeesta keskiamerikkalaisessa Hondurasissa on lopullisesti varmistunut. Myös toinen hankkeen lainoittajista, hollantilainen kehitysrahoituspankki FMO, luopuu projektista.

Irtautumisella pyritään lieventämään kansainvälisiä ja paikallisia jännitteitä alueella, kertoo Finnfund tiedotteessaan.

Lainoittajat toivovat vuoropuhelua hankkeen toteuttajien ja paikallisten yhteisöjen välillä. Asukkaille tulisi antaa sananvaltaa siihen, kuuluuko vesivoimala alueen kehittämissuunnitelmiin vai ei.

Lenca-intiaanit vastustavat voimalahanketta

Rahoittajien päätökseen luopua hankkeesta vaikutti keskeisesti paikallisten lenca-intiaanien vastustus. Tilanne kärjistyi, kun alkuperäiskansan oikeuksia puolustavan COPINH-järjestön johtaja Berta Cáceres murhattiin vuoden 2016 maaliskuussa.

Finnfund oli päättänyt rahoittaa Länsi-Hondurasiin Gualcarque-joelle rakennettavaa Agua Zarca -vesivoimalaa viidellä miljoonalla eurolla. Kaksi miljoonaa euroa ehdittiin jo käyttää. Hollantilaisten rahoitusosuus on kolminkertainen.

Lenca-intiaanien mukaan vesivoimalahankkeeseen myytyjen maiden omistusoikeutta ei ole selvitetty kunnolla.

Ihmisoikeusaktivistit katsovat, että vesivoimalahanke on aiheuttanut alueella väkivaltaisen tilanteen. Hankkeen vastustajia on painostettu ja peloteltu.

Patohankkeen vastustajat väittävät, että laajoja alkuperäiskansojen alueita uhkaa jäädä padon takia veden alle.

Finnfund: Ei todisteita voimalayhtiön rikoksista

Finnfundin mielestä voimala-aluetta ei olla rakentamassa alkuperäiskansojen maille. Vastustuksen vuoksi Finnfund kuitenkin aloitti irtautumisen hankkeesta jo kuukausia sitten. Nyt selvitystyö on saatu valmiiksi.

Finnfundin mukaan irtautuminen hankkeesta toteutuu yhteisymmärryksessä hankkeen omistajan, voimalayhtiö DESA:n kanssa. Finnfund ja hollantilainen lainoittaja FMO katsovat, että DESA:n osallisuudesta rikolliseen toimintaan ei ole todisteita. Hankkeesta irtautuminen katsottiin kuitenkin aiheelliseksi, jotta jännitteet alueella lievenisivät.

Finnfund ja FMO toivovat, että paikalle saataisiin kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö tarkkailemaan tilannetta. Sen pitäisi valvoa vuoropuhelua, jotta kiistan osapuolet voisivat ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa kostotoimista.

“Alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitetaan”

Hollantilaisen ja suomalaisen lainoittajan irtautuminen hankkeesta kesti näin kauan siksi, että se haluttiin toteuttaa vastuullisesti ja hätiköimättä, sanoo Finnfund. Lainoittajat kuulivat riippumattomia asiantuntijoita ennen päätöstä.

FMO ja Finnfund irtautuvat vesivoimalahankkeesta täysin ja lopullisesti. Finnfund ilmoittaa pyrkivänsä tulevaisuudessa paremmin varmistamaan, että alkuperäiskansojen oikeuksia ja muita paikallisia yhteisöjä kunnioitetaan.

Lue lisää uutisoinnistamme patokiistasta.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and