Suomalainen avustustyöntekijä huolissaan: Pohjois-Korean lasten aliravitsemus pahenee

Pohjois-Koreassa maaseudun asukkaat ovat viime kuukausien aikana tähyilleet huolestuneina taivaalle. Kuivuus on pahin sitten vuoden 2001, kertoo YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

Huolestuneena tilannetta seuraa myös hyväntekeväisyys- ja kehitysyhteistyöjärjestö FIDA:n kuusankoskelainen työntekijä Markku Toimela.

– Pohjois-Koreassa nostetaan peruna paikoin kaksi kertaa vuodessa. Sato olisi pitänyt nostaa ennen juhannusta ja ennen monsuunikautta. Perunan jälkeen pitäisi saada riisi kasvamaan.

Toimela on kokenut Pohjois-Korean kävijä, hän on vieraillut eristyneessä maassa yli 30 kertaa.

– Jos perunat otetaan kuivasta pellosta, niin riisinistutuskin menee myöhään. Pohjois-Koreassa on kerrosviljelyä ja sinne yritetään pumpata, mutta kun vettä ei riitä riisille, niin koetetaan sitten viljellä maissia, jonka valmistuminen kestää pidempään.

“Miten niukkuudesta vähennät”

FAO:n mukaan viljelykasvien tuotanto on romahtanut alkuvuonna 30 prosenttia edellisvuodesta, 450 000 tonnista 310 000 tonniin.

– Kyse on vakavasta asiasta, sillä tuotanto on ollut liian vähäistä koko ajan. Jos minä vähennän painostani kolmanneksen, se on muutamia kiloja mutta Pohjois-Koreassa ei ole painoa, mistä vähentää, Toimela selventää.

FIDA:lla on valmiusvarastot ja lisää elintarvikkeita on tarkoitus hankkia tarvittaessa Kiinan puolelta. Apua on kuljetettu rautateitse Kiinasta.

Pahimmat kuivuusalueet ovat eteläisessä ja pohjoisessa Pjonganissa, Hwanghaessa ja Nampossa. Normaalisti näiltä alueilta saadaan kaksi kolmannesta Pohjois-Korean sadosta.

Ihmisiä vesipuistossa.
Etuoikeutetun luokan jäsenet virkistäytyivät vesipuistossa Pjongjangissa heinäkuussa 2017. Samaan aikaan pahin kuivuus 15 vuoteen on johtanut maassa vaikeaan ruokapulaan.Ed Jones / AFP

Kuivuudella on järkyttäviä seurauksia erityisesti lasten terveyteen. Kun vanhemmat tekevät pitkää päivää, lapset saavat kouluissa ja päiväkodeissa jonkinlaisen aterian ja välipalan, iltapäivällä kenties toisen välipalan.

– Pula alkaa näkyä lasten ruoka-annosten laihuudessa. Ateriat muuttuvat riisi- tai maissivelliksi. Juurekset ja vihannekset vähenevät koko ajan.

Markku Toimela kertoo, että annosten pienentyessä lapset luottavat kodin antimiin.

– Mistä vanhemmatkaan ruokaa tässä tilanteessa antavat?

Yhden Pohjois-Koreaan liittyvän uskomuksen Markku Toimela haluaa korjata:

– Joskus uutisoidaan, että ihmiset syövät nälkäänsä heiniä. Ihan näin asia ei ole. Heinän seassa kasvatetaan pinaattia, jossa on monia tärkeitä ravintoaineita.

Nälkä vie lapsilta jalat alta

Pohjois-Koreassa miljoonat ihmiset ovat kärsineet yksipuolisesta ruokavaliosta jo pitkään. Lapsilla on monenlaisia kehityshäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia. Pohjois- Korean lapset ovat eteläisiä naapureitaan huomattavasti lyhyempiä ja heiveröisempiä.

– Tällä hetkellä pieni osa on nälkälapsia, jotka eivät kykene liikkumaan, mutta aliravittujen lasten määrä on kasvussa. Tilanne on huolestuttava.

FIDA-järjestö on toiminut maassa vuosia.

Markku Toimela sanoo, että avun perillemenoa kyetään seuraamaan ja yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on sujunut. Korean niemimaan kiristynyt tilanne lisää kuitenkin epävarmuutta. Pohjoiskorealaisten keskiverto kuukausipalkka on Ylen tietojen mukaan noin 30 senttiä.

Ravinnon niukkuudesta kärsivät kaikki, myös ikäihmiset.

Lapset laulavat musiikkitunnilla.
Etuoikeutetun luokan lapset esiintyivät vierailijoille Mangyongdaen Lasten Palatsissa Pjongjangissa huhtikuussa 2016.Franck Robichon / AOP

Elintarvikesanktiot lisäisivät nälkää

Pohjois-Koreaa on koetettu taivutella luopumaan ydinohjelmastaan pakotteilla ja taloussaarrolla. Nyt on väläytetty myös elintarvikeavun sisällyttämistä pakotteisiin. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan pakotteet ovat jo nyt vaikeuttaneet avun saamista säännösten epäselvyyden vuoksi. Rahalllinen tuki on vähentynyt.

Markku Toimela arvioi, että pakotteet saattavat vaikeuttaa avun toimittamista, vaikka Kiinan raja vuotaakin koko ajan pakotteista huolimatta. Maahan virtaa tavaraa niille, joilla on maksukykyä.

– Jos minulta kysytään, pakotteet saisi purkaa. Ne lisäävät harmaata taloutta ja kierouttavat koko yhteiskuntaa. Ruoka-apu pitäisi ilman muuta jättää pakotteiden ulkopuolelle. Eihän nälkäisiä ihmisiä voi pulaan jättää.

Toimelan mukaan harmaa talous näkyy esimerkiksi siinä, että pääkaupunkiin Pjongjangiin nousee pilvenpiirtäjiä.

– Sitä rakennetaan hienosti ja yli. Samaan aikaan maaseudulla kurjistutaan. Sitä miksi näin on, ei kukaan viranomainenkaan ole selittänyt.

Lähde tästä Mika Mäkeläisen mukaan suljetun kaupungin kaduille, joita vain harvat ovat päässeet kuvaamaan.

Pakotteiden taustalla ovat Pohjois-Korean ydinohjelma ja jatkuvat ohjuskokeet. Pohjois-Korea teki uusimman ohjuskokeensa heinäkuun 27:ntenä päivänä. Yhdysvallat on pitänyt YK:n toimia riittämättöminä Pohjois-Korean painostamiseksi. The Guardian-lehden mukaan Yhdysvallat ja Japani pohtivat lisätoimia Pohjois-Korean painostamiseksi. Tavallisisille Pohjois-Korean asukkaille ruuvin pohdinta ei välttämättä tiedä hyvää.

Propagandajulisteita rakenteille olevan stadionin edustalla.
Propagandajulisteita rakenteille olevan stadionin edustalla Pjongjangissa huhtikuussa 2016.Franck Robichon / EPA

Hammaslääkäri haluaa oppia myös sirkkelin salat

Maailman kriisikohteita kiertänyt Markku Toimela näkee eristäytyneen ja diktatorisesti johdetun maan kehityksessä myös myönteistä:

– Kyllä avautumista tapahtuu ulkomaalaisia kohtaan. Monilla alueilla olen varmasti ensimmäinen heidän tapaamansa ulkomaalainen. Kun ruvetaan yhteistoimintaan, he ovat aluksi hyvin pidättyväisiä. Ei tiedetä, kuka voi jutella kanssani. Iltapäivällä jo joku huutelee hellouta. Kyllä heidän annetaan kommunikoida kanssamme.

Toimela muistuttaa, että niukkuudessa elävä Pohjois-Korea ei ole kaikilta piirteiltään kehitysmaa. Lukutaito on korkea.

– He ovat erittäin sitkeitä ja työteliäitä. Kun on yhdessä rakennettu perunavarastoja tai rakennettu sairaaloita, olen huomannut, että heidän oppimishalunsa on valtava. Hammaslääkäri on kiinnostunut kaikesta, sirkkeleistä sokkeleihin. Kun raudoitan sokkelia, niin he haluavat tietää, mitä tekniikkaa käytän.

Markku Toimela viettää kesää koto-Suomessa. Jos ruokapula pahenee ja kutsu käy, passi on valmiina.

– Syys-lokakuussa on tarkoitus lähteä. Sellainen kutina tässä on, että saatanpa lähteä jo aikaisemminkin.

Markku Toimela kertoo kokemuksistaan kesäkuussa julkaistussa elämäkerrassa Salakahvilla Pohjois-Koreassa.

Lue myös Aasiassa toimineen kirjeenvaihtajamme Mika Mäkeläisen raportteja Pohjois-Koreasta:

_Yle Pohjois-Koreassa: Pjongjangin parturissa ei suosita Kim Jong-unin leikkausta_

_Toimittajalta Pohjois-Korean reissusta: Viikko propagandan pyörityksessä_

Mihin Pohjois-Korea sijoittaa itsensä maailmankartalla ja paljonko siellä tienataan? Kirjeenvaihtajamme vastaus 20 kysymykseen

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and