Sulavasta jäätiköstä paljastui vuonna 1942 kadonnut pariskunta – “Vihdoin saan haudata vanhempani”

Sveitsiläiset Marcelin ja Francis Dumoulin lähtivät 15. elokuuta 1942 ruokkimaan karjaansa alppiniitylle Chandolinin yläpuolella Valais´n kantonissa. Sukulaiset näkivät heidät kävelemässä Tsanfleuronin jäätiköllä olevalla kävelyreitillä, jonka jälkeen he katosivat.

Viime viikolla alueella sijaitsevan hiihtokeskuksen työntekijä löysi vierekkäin olevat miehen ja naisen ruumiit täydellisesti säilyneinä jäätiköstä. Ruumiit olivat yhä osittain jäätikön sisällä, hiihtohissin lähellä, Les Diablerets'n lomakohteen yläpuolella 2 615 metrin korkeudessa.

– Miehellä ja naisella oli toisen maailmansodan aikaiset vaatteet. Heidän ruumiinsa ja kantamuksensa olivat säilyneet koskemattomina jään sisällä, kertoi Glacier 3000 -hiihtokeskuksen johtaja Bernand Tschannen Le Matin -sanomalehdelle.

Pariskunnalla oli löydettäessä reppu, pullo, kirja ja kello.

– Näytti siltä, että he olivat yrittäneet päästä Bernin kantoniin jalan kuten silloin oli tapana. Jäätikön ylittäminen oli tuolloin lyhyin reitti sinne.

Viihdoin saan sielulleni rauhan

Pariskunnan henkilöllisyys pitää vielä varmistaa DNA-testien avulla, mutta pariskunnan yhä elossa oleva tytär kertoo poliisin olevan varma, että kyseessä ovat hänen vanhempansa.

– Olemme koko elämämme etsineet vanhempiamme. Saamme vihdoin haudata äidin ja isän. Tunnen saavani sielulleni rauhan 75 vuoden odotuksen jälkeen, pariskunnan nuorin tytär, Marceline Udry-Dumoulin kertoi Le Matin-sanomalehden haastattelussa.

40-vuotias Marcelin Dumoulin oli suutari ja hänen 37-vuotias vaimonsa, Francine, oli opettaja. Heillä oli viisi poikaa ja kaksi tytärtä.

– Äitini lähti ensimmäistä kertaa isän mukaan. Aiemmin hän ei ollut pystynyt kiipeilemään vaikeissa olosuhteissa jäätiköllä, koska hän oli aina raskaana, Udry-Dumoulin kertoo.

Pariskunta lähti vuorokauden mittaiseksi suunnitellulle vaellukselleen kotikylästään tarkastaakseen alppilaitumella viereisessä Bernin kantonissa olevan karjansa kunnon. Tyttären mukaan taivas oli ollut kirkas vanhempien lähtiessä jäätikölle, mutta myöhemmin pilvet olivat tummentuneet ja siten jäätiköllä liikkuminen vaikeutui.

Koskaan en luopunut toivosta

Pariskuntaa etsittiin aikanaan useiden viikkojen ajan. Lopulta etsintä lopetettiin ja Dumoulinin seitsemän lasta lähetettiin sukulaisten ja kasvatusvanhempien hoiviin.

– Meidät lapset erotettiin ja laitettiin eri perheisiin. Olin onnekas ja pääsin tätini kasvatettavaksi. Me lapset kuitenkin vieraannuimme toisistamme, vaikka asuimme samalla alueella, Udry-Dumoulin sanoo.

Pariskunnan lapsenlapsi, Maryline, puolestaan kertoo, että isovanhemmat tunnistettiin kellosta ja repusta, jotka Marcelin Dumont oli aikanaan itse tehnyt. Hän kertoi tätiensä, jotka ovat pariskunnan ainoat elossa olevat lapset, olevan helpottuneita siitä, että pystyvät vihdoin suremaan vanhempiaan.

– En aio pukeutua hautajaisissa mustaan. Minusta valkoinen on parempi väri, sillä se edustaa toivoa, josta en koskaan luopunut, Marceline Udry-Dumoulin kertoo.

Hän oli itse nelivuotias, kun vanhemmat katosivat, ja on itse kiivennyt jäätiköllä kolmeen otteeseen pohtien, mitä hänen vanhemmilleen tapahtui. Valais´n kantonin viranomaiset uskovat, että jäätikön sulamisen myötä myös muita alueella kadonneita saattaa löytyä.

Lähteet: AFP, Reuters

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and