Sirkka-Liisa Konttinen nousi maailmanmaineeseen rähjäisen lähiön kuvaajana – Suomessa häntä ei tunne juuri kukaan

Tie kesämökille on jyrkkä ja kapea.

Valokuvaaja Sirkka-Liisa Konttinen palaa vuosittain isänsä rakentamalle mökille järven rannalle, vaikka elämä vei Konttisen jo nuorena Englantiin.

– Tunnen itseni suomalaiseksi, vaikka Englannissa olen elämäni viettänyt, Konttinen toteaa.

Verannalta avautuva maisema on idyllinen. Kuin kuvan täydentääkseen sorsaperhe suorittaa näytöskierroksen rannassa.

– Täällähän minun juureni ovat, joista olen sitten ponnistanut.

Työläisyhteisön elämää Newcastlessa

Konttinen on luonut itselleen pitkän uran dokumenttikuvaajana Englannissa ja tullut tunnetuksi maailmalla.

sirkka-liisa konttinen
Sirkka-Liisa Konttinen.Berislav Jurišić / Yle

Kotimaassaan Suomessa Konttinen on kuitenkin jäänyt sivummalle. Hänen töitään on ollut esillä harvemmin. Yksi syy sille on, että Konttinen on luonut uransa Britanniassa.

– En ole koskaan odottanut, että Suomesta tultaisiin hakemaan töitäni. Miksi? Täällä tehdään paljon hyvää omasta takaa.

Hänen kuuluisin teos on englantilaista teollisuusyhteisöä kuvaava Byker-sarja, joka on valittu Unescon Maailman muisti -rekisteriin ja Lontoon Tate Modern -museoon.

Byker oli yksi Newcastlen teollisuusajan perinteisistä työläiskaupunginosista, joka teollisuuden hiipumisen jälkeen purettiin ja rakennettiin uudelleen.

Byker Sirkka-Liisa Konttinen
Byker, Girl on a Spacehopper, 1971. Mystinen mukulakivillä pomppiva tyttö on Konttisen tunnetuimpia kuvia.Sirkka-Liisa Konttinen

– Vielä 1970-luvulla, kun muutin Bykeriin, siellä oli hyvin vilkas yhteisöllisyys. Sellainen avoimen ovien elämänmuoto. Koin itseni Suomessa aika ujoksi, mutta Bykerissä minut vedettiin väkisin mukaan yhteisöön.

Silloin Konttinen ei vielä tiennyt, että vanha työläiskaupunginosa oli päätetty lanata maan tasalle uuden asuinalueen tieltä.

Dokumenttikuvausta arvostetaan jälleen

Vielä 1980- ja 1990-luvuilla Konttisella oli paljon näyttelyitä maailmalla. Silloin dokumenttikuvaus oli valtavirrassa ja voimissaan.

Konttisen mielestä erityisesti Englannissa ala ajautui sen jälkeen paitsioon. Rahoitusta vähennettiin ja monta kuvaajaa lopetti.

Byker Sirkka-Liisa Konttinen
Byker, Heather playing the piano.Sirkka-Liisa Konttinen

Dokumentarismin arvostus laski, kun kuvauksen opetus siirtyi yliopistoihin, Konttinen sanoo. Hänen mukaansa opetus tuntui lähtevän teoreettisista lähtökohdista, mikä oli täysin erilaista kuin dokumentaarinen tyyli.

– Siirryttiin pois dokumentin tavasta työskennellä ja lähteä maailmalle avoimin silmin ja tavallaan oppimaan itse ilman mitään valmista ideaa.

Viime vuosina dokumenttikuvaus on noussut takaisin pinnalle. Konttisen mielestä sen todistaa Byker-sarjan tallettaminen Tate Modernin kokoelmiin.

– Uskon, että nuoret kuvaajat ovat jälleen kiinnostuneita maailmasta oman itsensä ja visionsa ulkopuolella.

Mökiltä maailmalle

Konttisten kesämökki on täynnä erilaisia muistoja. Se on paikka, jossa hän vietti lapsuuden pitkät kesät opettajavanhempiensa kanssa.

kamera
Konttisen ensimmäinen Felica-kamera on tallessa mökin vintillä.Berislav Jurišić / Yle

Innostus valokuvaamiseen syttyi ensimmäistä kertaa mökillä otetuista kesäkuvista.

– Oili-täti kuvasi meitä lapsia täällä mökillä kaiket kesät. Sitten jouluna näimme hänen ottamansa kuvat. Se oli niin upea tunne, että saattoi elää kesän uudelleen niiden kautta.

Konttisen ollessa 12-vuotias tädiltä lainaksi saatu kamera sytytti kipinän lopullisesti.

Kun taskurahaa oli kertynyt tarpeeksi, Konttinen osti ensimmäisen Felica-merkkisen kameran, joka on edelleen tallessa mökillä. Aiemmin päivällä Konttinen kävi kaivamassa sen vintiltä esiteltäväksi.

Myllykoskella varttunut Konttinen muutti opintojen perässä Lontooseen.

Suomesta ei löytynyt sopivaa opiskelupaikkaa valokuvaajalle, ja Yleisradion toimittajakurssin pääsykokeissa häntä kehotettiin näkemään maailmaa ensin.

Maailmalle Konttinen lähtikin.

Byker Revisited Sirkka-Liisa Konttinen
Byker Revisited. Vieraillessaan muuttoa tekevän perheen luona Konttinen asensi kameransa valmiiksi ja jäi odottamaan oikeaa kuvaushetkeä.Sirkka-Liisa Konttinen

Tarkoitus ei ollut jäädä Britanniaan, mutta ensi vuonna saarivaltiossa elettyä elämää on kertynyt jo 50 vuoden verran.

Muuttuva maailma tallentui filmille

Lontoon elokuvakoulussa syntyi myös Amber-kollektiivi, jossa Konttinen on mukana edelleen.

Yhdessä ryhmän kanssa Konttinen halusi dokumentoida 1970-luvun englantilaista työläisyhteisöä sellaisena kuin se oikeasti oli.

Konttisen mukaan TV-sarjoissa esitetyt työväenluokan hahmot olivat lähinnä koomisia. Newcastlen seudulla elänyt työväenkulttuuri oli pelkästään pilamateriaalia.

– Halusimme antaa äänen oikeille ihmisille, kokemuksille ja tarinoille. Se oli johtava voima meidän toiminnassamme. Se piti ryhmän yhdessä.

Byker Revisited Sirkka-Liisa Konttinen
Byker Revisited, Mick. Vuosituhannen taitteessa Sirkka-Liisa Konttinen palasi kuvaamaan Bykeriin.Sirkka-Liisa Konttinen

Kun Konttinen palasi kuvaamaan Bykeria 2000-luvun alussa, hän ei tunnistanut paikkaa samaksi kuin ennen. Vanhasta kotikadusta oli vain kyltti jäljellä.

Vuosituhannen vaihteessa kaupunginosaa olivat alkaneet asuttaa eri puolilta maailmaa saapuneet pakolaiset.

Tutustuttuaan asukkaisiin Konttinen esitti heille kysymyksen.

– Jos haluaisit kertoa itsestäsi naapureille ja maailmalle vain yhdellä kuvalla, mitä laittaisit siihen?

Sirkka-Liisa Konttinen esittelee töitään Norpas-festivaalilla Kemiönsaarella tulevana viikonloppuna.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and