Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon kaksintaistelu – Tohtori Eirasta ja maisteri Töölöstä taistelevat perussuomalaisten suunnasta

Perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa lauantaina Jyväskylässä on vastakkain kaksi erilaista näkemystä puolueen tulevaisuudesta. Sampo Terho maalailee kansallismielistä yleispuoluetta, kun taas Jussi Halla-aho keskittyisi maahanmuuttoasioihin.

Halla-aho on saanut lisää puhtia ruotsidemokraattien gallup-suosiosta. Yhdellä teemalla pärjää, jos on uskottava sen ajamisessa.

Jyväskylän puoluekokoukseen odotetaan lähes kolmeatuhatta perussuomalaisten jäsentä. He ratkaisevat puheenjohtajavaalissa, mihin suuntaan perussuomalaista populismia Timo Soinin jälkeen viedään.

Terhon ja Halla-ahon lisäksi puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat kansanedustajat Leena Meri ja Veera Ruoho sekä Harjavallan perussuomalaisten puheenjohtaja Riku Nevanpää.

Puolue siirtyy pari piirua oikealle

Perussuomalaisia SMP:n raunioille 1990-luvun puolivälistä alkaen rakentaneen Timo Soinin väistyminen puoluejohdosta katkaisee vennamolaisuuden langan puolueessa. Puolue on keksittävä uudestaan, kuten Sampo Terho on muutosta kuvannut.

Perussuomalaisten vahvan kasvun vuodet ovat tuoneet puolueeseen paljon uusia ihmisiä, joiden asialistalla EU:n vastustaminen ja maahanmuuttopolitiikan arvostelu ohittavat köyhän asian.

Soiniin verrattuna sekä Terho että Halla-aho ovat talous- ja sosiaalipolitiikassa enemmän oikealla, vaikka kumpikin vähättelee perinteistä jakoa oikeistoon ja vasemmistoon.

Molemmat herrat ovat naimisissa. Ensi syksynä 40 vuotta täyttävällä Sampo Terholla on kaksi ja 46-vuotiaalla Jussi Halla-aholla neljä lasta. Puheenjohtajakisan loppusuoralla tuli julki, että Halla-aholla on lisäksi avioliiton ulkopuolella syntynyt puolitoistavuotias lapsi.

Maisteri Terhon kansallismielinen polku

Puheenjohtajaehdokas Sampo Terhon kaksi tärkeää ponnahduslautaa politiikkaan ovat olleet Maanpuolustuskorkeakoulu ja Suomalaisuuden liitto.

Suomen historian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2003 valmistunut Terho toimi vuosina 2006–10 tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana Terho on vaikuttanut vuodesta 2009.

Perussuomalaisten tutkalle Terho ilmestyi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Hän pyrki eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiiristä, mutta menestys oli heikko. Perussuomalaisten ääniosuus Pirkanmaalla jäi silloin yhteensä puoleen prosenttiin.

Euroopan parlamentista eduskuntaan

Politiikan isompi vaihde Terholla pyörähti päälle vuoden 2009 eurovaaleista. Timo Soinin vanavedessä varasijalle vajaalla 10 000 äänellä yltänyt Terho nousi keväällä 2011 Euroopan parlamenttiin, kun Soini palasi eduskuntaan.

Euroopan parlamentissa Terho jatkoi Soinin jalanjäljillä EU-kriittisten ryhmässä, ja hänet valittiin jatkokaudelle Brysseliin vuoden 2014 eurovaaleissa. Ääniä kertyi lähes 34 000, mutta kilpakumppani Jussi Halla-aho saalisti yli 80 000 ääntä.

Halla-aho lähti Brysseliin poliittiseen maanpakoon, kun taas Terho sai kutsun kotimaan politiikkaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Ulkoministeriksi noussut Soini poimi Terhon tärkeälle paikalle eduskuntaryhmän johtoon.

Tohtori Halla-aho – nuivien profeetta

Puheenjohtajaehdokas Jussi Halla-aho on noussut kansalliseen ja kansainväliseenkin julkisuuteen maahanmuuttokeskustelun kautta. Hän on vastustanut monikulttuurisuutta ja arvostellut Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.

Perussuomalaisten riveihin kerääntyneet maahanmuuttokriittiset poliitikot allekirjoittivat vuoden 2011 eduskuntavaalien alla Nuivan vaalimanifestin, jossa vaadittiin, että Suomen tulee luopua varsinkin Ruotsista kopioidusta monikultturistisesta valtioideologiasta, erilaisuuden ihannoimisesta ja itsetarkoituksellisesta ylläpidosta.

Halla-ahon liittolaisia nuivassa ryhmässä olivat muun muassa eduskunnan nykyinen puhemies Maria Lohela, perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja kansanedustajat Juho Eerola, Olli Immonen ja Vesa-Matti Saarakkala.

Nuivan vaalimanifestin allekirjoittajista ainakin Maria Lohela tukee puheenjohtajakisassa Sampo Terhoa. Taustalla näkyy Soinin varjo, sillä Soini nosti Lohelan puhemieheksi.

Halla-aho nousi ääniharavaksi

Filosofian tohtori, kielitieteilijä Jussi Halla-aho keräsi huomiota innokkaana blogistina. Hänen kärkevä Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä -bloginsa on kerännyt tuhansia seuraajia. Sama piiri on pyörinyt myös vuoden 2008 lopulla perustetun Hommaforumin keskusteluissa.

Halla-aho oli sitoutumattomana ehdokkaana perussuomalaisten listalla Helsingissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mutta perussuomalaisten alle kolmen prosentin ääniosuus ei riittänyt Tony Halmeen vuoden 2003 vaaleissa valtaaman paikan säilyttämiseen.

Perussuomalaisten vuoden 2011 eduskuntavaalijytkyssä Halla-aho kipusi eduskuntaan. Hän nousi ääniharavaksi ja keräsi Helsingistä yli 15 000 ääntä.

Sakkotuomio varjostaa Halla-ahoa

Eduskunnassa Halla-aho valittiin hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi, mutta hän joutui jättämään tehtävän muiden eduskuntaryhmien vaatimuksesta kesällä 2012.

Kesäkuussa 2012 korkein oikeus kovensi Halla-ahon aiemmin saamaa sakkotuomiota. Korkein oikeus katsoi Halla-ahon syyllistyyneen blogissaan sekä uskonrauhan rikkomiseen että kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. Kohua herättivät myös Halla-ahon tuomiosta antamat kommentit, joiden katsottiin vähättelevän oikeusjärjestelmää.

Halla-ahosta tuli eduskunnassa hylkiö, joka löysi ymmärtäjiä vain oman ryhmänsä nuivasta siivestä. Vuoden 2014 eurovaaleissa Halla-aho mittasi valtakunnallista kannatustaan. Hän keräsi kokoomuksen Alexander Stubbin jälkeen koko maan toiseksi suurimman henkilökohtaisen äänimäärän.

Suhde hallitukseen erottaa miehiä

Suhtautuminen Sipilän hallitukseen kuvastaa hyvin Sampo Terhon ja Jussi Halla-ahon erilaisuutta.

Sampo Terho tarttui epäröimättä Eurooppa- ja kulttuuriministerin salkkuun, kun hallitusta toukokuussa täydennettiin. Jussi Halla-aho on ilmoittanut, että hän ei lähde ministeriksi, vaikka hänet valittaisiin puoluejohtajaksi. Halla-aho aikoo jatkaa Euroopan parlamentissa ja johtaa puoluetta hallituksen ulkopuolelta.

Euroopan parlamentissa Halla-aho hakisi yhteistyötä pohjoismaisessa ryhmässä Tanskan kansanpuolueen ja ruotsidemokraattien kanssa, kun brittien ero EU:sta hajottaa nykyisiä EU-kriittisiä ryhmiä.

Terho on ärsyttänyt hallituskumppaneita puhumalla uudesta EU-kansanäänestyksestä. Halla-ahon EU- ja maahanmuuttolinjauksilla on vielä vähemmän ymmärtäjiä.

Ei ihme, että Sipilän hallituksessa jännitetään perussuomalaisten puheenjohtajavaalin tulosta. Keskustan ja kokoomuksen johtajat ovat varoneet kehumasta Terhoa, mutta inho Halla-ahoa kohtaan on ollut ilmeistä.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and