Ruotsidemokraatit on siistinyt rivejään, joillakin perussuomalaisilla olisi vaikeuksia päästä mukaan

Populistipuolue ruotsidemokraatit on tottunut asemaan, johon perussuomalaiset nyt ovat joutumassa. Muut puolueet eivät halua tehdä ruotsidemokraattien kanssa yhteistyötä, vaikka puolue on Ruotsin toiseksi suurin. Suurimpana syynä ne pitävät puoleen rasistisia juuria.

Puoluetta olivat vuonna 1988 perustamassa henkilöt, jotka aiemmin toimivat muun muassa rasistisessa äärioikeistolaisessa Bevara Sverige svenskt -järjestössä. Juurilta löytyy myös ulkomaalaisvastainen Framstegspartiet ja muita maahanmuuttoa vastustavia ryhmiä.

Alkutaipaleella oli monenlaista rakoilua.

Yli sata marssitettu ulos

Ruotsidemokraatteja on vuodesta 2005 johtanut Jimmie Åkesson. Tehtävänä on ollut luotsata puolue salonkikelpoiseksi ja haalia laajempaa kannatusta.

Puoluejohto on vuodesta 2012 vaatinut nollatoleranssia rasismille. Sen jälkeen puolueesta on marssitettu ulos yli sata henkilöä.

Esimerkiksi aiempi nuorisojärjestön puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä ajettiin ulos puolueesta 2015, koska heillä oli yhteyksiä ääriliikkeisiin ja juutalaisvastaisia kannanottoja. Pian koko nuorisojärjestöstä hankkiuduttiin eroon ja perustettiin tilalle uusi.

Yksittäisiä möläytyksiä on puolueen riveistä kuulunut, mutta niistä on seurannut herkästi lähtöpassit.

Pohjoismaiden populistipuolueita tutkinut valtiotieteen dosentti Ann-Cathrine Jungar arvioi, että viharikoksesta tuomion saaneen voisi olla vaikea pysyä puolueen jäsenenä.

– Teuvo Hakkarainen olisi todennäköisesti siirretty pois puolueesta, Jungar hymähtää.

Hakkaraisella on tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Jussi Halla-aholla on tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansaryhmää vastaan.

Toisaalta ruotsidemokraateissakin tärkeiksi katsottujen henkilöiden töppäilyjä on katsottu pitempään.

Soini karttoi yhteisiä ryhmiä

Jungarin mukaan perussuomalaiset ei ole puolueena muuttunut Halla-ahon valinnan myötä.

– Nationalistinen ryhmittymä on ollut jo pitkään puolueessa.

Hänen mukaansa ruotsidemokraatit ja perussuomalaiset ovat pitäneet tähänkin asti paljon yhteyttä.

Timo Soini on pitänyt perussuomalaiset erossa ruotsidemokraateista, joka ei hänen mielestään ollut veljespuolue. Perussuomalaiset kenties haluttiin pitää maineeltaan puhtoisempana.

Yhteistyö ei ole kelvannut Pohjoismaiden neuvostossa eikä Euroopan parlamentissa. Sen sijaan perussuomalaiset ovat olleet samoissa ryhmissä toisen populistipuolueen Tanskan kansanpuolueen kanssa.

Laiha tarjous vei kokoomuksen alamäkeen

Ruotsidemokraattien pääviesti on maahanmuuttokriittisyys ja monikulttuurisuuden vastaisuus. Sillä puolue kerää kannatusta, vaikka puoluejohto yrittää tuoda rinnalle muita asioita kuten hoitoalaan satsaamista ja puolustusasioita. Valtiopäiväpuolueen on vaikea olla yhden asian liike.

Kaikkein kauimmaksi ruotsidemokraateista on asettunut keskustapuolue puheenjohtajansa Annie Lööfin johdolla.

– Sinulla ja puolueellasi on aivan toisenlainen näkemys ihmisarvosta, en voi hyväksyä sitä. Toistat vanhaa levyä, kuinka kaikki on maahanmuuttajien syytä, latasi Annie Lööf Åkessonille Ruotsin television puoluejohtajaväittelyssä toukokuussa.

Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) laajassa mielipidemittauksessa ruotsidemokraatit oli toukokuussa toiseksi suurin puolue 18,4 prosentin kannatuksella. Maltliinen kokoomus jäi SCB:n mittauksessa ensi kertaa taakse 18,1 prosentin kannatuksella.

Sosiaalidemokraatit on suurin puolue 31 prosentin kannatuksella. Viimeisin kannatusnousu ei johdu niinkään puolueen omasta politiikasta vaan kannattajia on valunut maltilliselta kokoomukselta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Anna Kinberg Batra tarjosi Åkessonille yhteistyötä tammikuussa. Hän kertoi haluavansa kaataa punavihreän vähemmistöhallituksen ruotsidemokraattien tuella syksyn budjettiäänestyksessä.

Hallituspaikkaa Kinberg Batra ei luvannut, mutta hän lupasi tehdä ruotsidemokraattien kanssa yhteistyötä eduskunnan valiokunnissa joissakin kysymyksissä. Maahanmuutto- ja kotoutusasioissa yhteistyötä ei ollut tarjolla.

Seurauksena oli moderaattien alamäki kannatusluvuissa ja Kinberg-Batran erovaatimukset. Kokoomuksen kannattajia siirtyi ruotsidemokraateille ja keskustalle.

Valtapuolueet omivat samat aiheet

Ruotsidemokraattien kasvu on ollut ripeää. Viime valtiopäivävaaleissa 2014 ruotsidemokraatit sai vajaan 13 prosentin kannatuksen. Kannatus melkein kaksinkertaistui edellisvaaleista.

Pakolaiskriisin tienoilla syksyllä 2015 ruotsidemokraattien kannatus oli huipussaan. Ennätysmäinen pakolaismäärä sai Ruotsin kiristämään turvapaikkasäädöksiä, koska tilanne näytti karkaavan hallinnasta. Turvapaikkaluvista tuli pääasiassa määräaikaisia ja perheiden yhdistäminen vaikeutui.

Muut puolueet tulivat ruotsidemokraattien linjoille, mistä puolue on koettanut kerätä pisteitä. Puolueet ovat alkaneet myös puhua ruotsidemokraattien tavoin ruotsalaisista arvoista ja lähiöiden turvallisuudesta.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and