Puutulleista pakolaisiin: Mistä Suomi ja Venäjä ovat keskustelleet 2000-luvulla?

Suomen ulkopolitiikassa yksi uskomus on pitänyt läpi vuosien: itänaapurin kanssa asiat etenevät parhaiten kasvotusten. Tämä koskee erityisesti presidenttejä.

Presidenttikausillaan Vladimir Putin on vieraillut Suomessa presidenttinä kahdenkeskisissä tapaamisissa kuudesti. Presidentit Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat sen sijaan vierailleet Venäjällä yhteensä yli parikymmentä kertaa.

Aiheet ovat vaihdelleet toiveikkaista viisumivapauskeskusteluista Ukrainan sotaa seuranneeseen huoleen.

2000–2003: Tutustumista ja uusia avauksia

Tarja Halonen ja Vladimir Putin
Tarja Halonen ja Vladimir Putin tapasivat Kultarannassa 2. syyskuuta 2001.Anatoly Maltsev / AOP

Vasta valitut presidentit Halonen ja Putin tapasivat ensi kertaa presidentteinä heinäkuussa vuonna 2000, Moskovassa. Tutustumiskäynnin yhteydessä Putin vastasi jyrkästi suomalaistoimittajien kysymykseen: Karjalaa ei palauteta.

Vastauksen jyrkkyys yllätti toimittajat, vastaus sinänsä ei.

Presidentti Halonen kiirehti toteamaan heti perään, että kaikesta voi kyllä Suomen ja Venäjän välillä keskustella.

Valtionjohto piti tutustumiskäyntiä hyvänä alkuna, vaikka tapaamista varjostivat Venäjän kovaotteinen Tšetšenian sota ja siitä seurannut Venäjän jäsenoikeuksien rajoittaminen Euroopan neuvostossa.

Syyskuussa 2001 Putin saapui vierailulle Suomeen, ja presidentit keskustelivat ensi kertaa nopean junayhteyden rakentamisesta Suomen ja Venäjän välille. Putin toivoi ratahanketta pikaisella aikataululla, mutta keskustelusta kului melkein 10 vuotta ennen kuin Allegro-junayhteys avattiin.

Sopuisan tapaamisen aikana presidentit puhuivat myös Venäjän ja Suomen välisestä investointisuojasopimuksesta, joka määrää kohtelemaan suomalaisia sijoituksia ja sijoittajia Venäjällä samalla tavoin kuin venäläisiä. Sopimusta ei kuitenkaan saatu aikaan, ja keskustelu jatkui tuloksetta myös seuraavana vuonna Pietarissa, missä presidentit tapasivat kahdesti.

Vuonna 2003 Halonen osallistui Putinin isännöimiin Pietarin 300-vuotisjuhallisuuksiin sekä EU:n ja Venäjän huippukokoukseen juhlakaupungissa.

Putinilla oli toive: viisumivapaus Venäjän ja EU:n välille, mieluiten vuoteen 2007 mennessä. EU suhtautui toiveeseen varovaisesti. Suomi olisi mieluummin keskustellut ympäristökysymyksistä, kuten Itämeren öljynkuljetuksista.

2004–2005 Venäjän ja Suomen väliset suhteet aiheuttavat huolta

Tarja Halonen ja Vladimir Putin
Putin ojensi presidentti Haloselle kukkakimpun Naantalissa 1.8.2005.Dmitry Astakhov / EPA

Alkuvuodesta Putin voitti odotetusti presidentinvaalit, mutta loppuvuosi oli Venäjälle vaikea. Syyskuussa yli 330 panttivankia kuoli Beslanin terroristien kaapattua koulun, eikä loppuvuodesta Ukrainan vaaleja seurannut oranssi vallankumous ollut Venäjälle mieleen. Ukrainan vaalikriisi kiristi myös Venäjän ja EU:n välejä.

Myös Suomen ja Venäjän välillä oli jännitteitä. Venäjän suurlähetystön kakkosmies Vjatsheslav Tutshin kritisoi julkisesti Venäjän ja Suomen suhdetta, ja myöhemmin Venäjän EU-erityisavustaja Sergei Jastrzhembski niputti Suomen "russofobisten" EU-maiden rintamaan.

Joulukuun alussa 2005 Halonen vieraili pikaisesti Pietarissa. Putin sanoi tapaamisen yhteydessä toivovansa Suomen antavan oman myönteisen panoksensa Venäjän ja EU:n suhteisiin.

Seuraavana vuonna kävi ilmi, että Venäjä oli loukannut Suomen ilmatilaa lokakuun 2004 ja toukokuun 2005 välillä 11 kertaa.

Toukokuussa Halonen teki kiistanalaisen matkan Moskovaan voitonpäivän 60-vuotisjuhliin. Useiden maiden valtionjohtajat olivat kieltäytyneet kutsusta, ja juhlista oli käyty kansainväistä keskustelua – hyvin samaan tapaan kuin vuonna 2015.

Elokuun alussa Putin saapui toiselle Suomen-vierailulleen. Jälleen puhuttiin viisumivapaudesta, johon Suomi suhtautui nyt myönteisesti.

Vuoden viimeisessä kohtaamisessa syyskuussa presidentit vihkivät Pietarin jäteveden puhdistamoa käyttöön.

2006–2007: Rekkajonot ja puutullit tuottavat päänvaivaa

Tarja Halonen ja Vladimir Putin Pietarissa 14.12.2004.
EPA

Vuonna 2006 Venäjä kiisteli Ukrainan kanssa kaasusta ja Puolan kanssa lihan tuonnista, mutta Suomen ja Venäjän suhteissa vallitsi hyvä henki.

Toisen kautensa presidenttinä aloittanut Halonen tapasi Putinin Pietarissa ja Helsingissä, ja hänet kutsuttiin myös Lahdessa pidettyyn ylimääräiseen EU-huippukokoukseen.

Pietarin tapaamisen jälkeen presidentit kuvailivat Suomen ja Venäjän välejä erinomaisiksi. Marraskuussa Putinin Suomen vierailulla hyvä tuuli jatkui. Allegro-junayhteyden suunnitelmat nytkähtivät eteenpäin ja Putin lupasi hoitaa rajaliikennettä riivanneet rekkaruuhkat.

Vuonna 2007 alkoi kuitenkin näkyä viilenemisen merkkejä. Patsaskiistan kiristäessä Venäjän ja Viron välejä Suomen poliittinen johto asettui kiistassa Viron puolelle.

Samalla Suomi ja Venäjä väänsivät Venäjän asettamista korkeista puutulleista. Kesällä Halonen totesi, että neuvotteluissa on tehty kaikki mahdollinen.

Toteamusta seurasi kaksi vierailua Venäjälle. Keskustelu rekkajonoista jatkui, ja Putin otti puheeksi myös Itämeren kaasuputkihankkeen, Nordstreamin. Tapaamisen jälkeen Halonen oli toiveikas rekka-asian ratkaisusta.

Putinin toisen kauden lähentyessä loppuaan Venäjällä pidettiin duuman vaalit. Kun muut länsimaat kritisoivat vaalivilppiä, Suomi keskittyi korostamaan kahdenvälisten suhteiden vakautta.

2008–2011: Medvedevin vuodet Georgian sodasta Venäjän mielenosoituksiin

Presidentti Tarja Halonen ja Venäjän uusi presidentti Dmitri Medvedev.
Presidentti Tarja Halonen ja Venäjän uusi presidentti Dmitri Medvedev tapasivat kesäkuussa Hanti-Mansiassa, Venäjällä. Dmitri Astakov / EPA

Venäjän uusi presidentti Dmitri Medvedev ja presidentti Tarja Halonen tapasivat Vuoden 2008 kesäkuussa Venäjällä. Puutulliongelmat jatkuivat, ja Georgian sota löi kiilaa lännen ja Venäjän suhteisiin.

Medvedeviä pidettiin yleisesti Venäjän modernisoijana. Suomi ja Venäjä sopivat kaasuputkihankkeesta, ja suomalaisyritykset yrittivät päästä apajille Sotshin olympiakilpailujen rakennustöihin.

Presidentit tapasivat erityisen tiiviisti vuonna 2009, ja muutoinkin tapaamistahti säilyi läpi Medvedevin kauden. Vuosien varrella valtionjohtajia puhuttivat muun muassa huostaanottokiistat, viisumivapaus, ydinvoima sekä Suomen ja Venäjän välinen elintarvikekiista.

Todellisen vallan arvioitiin pysyneen Putinilla, jonka uudesta presidenttiehdokkuudesta saatiin tietää syksyllä 2011. Medvedevin kausi läheni loppuaan myrskyisissä merkeissä, kun venäläiset osoittivat massoittain mieltään duuman vaalien vilpillisyyttä vastaan.

2012–2013: Niinistö ja Putin tutustuvat

Presidentit Sauli Niinistö (vas.) ja Vladimir Putin (oik.) pelaavat jääkiekkoa.
Presidentit Sauli Niinistö (vas.) ja Vladimir Putin (oik.) pelasivat jääkiekkoa urheilukeskus Igorassa 22. kesäkuuta 2012.Aleksei Nikolsky / AOP

Vuonna 2012 presidentit vaihtuivat kummassakin maassa, ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki tuttavuutta Putiniin jääkiekon merkeissä urheilukeskus Igorassa.

Nato-keskustelu nousi ennen tapaamista pinnalle, kun Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov syytti Suomea Nato-yhteyksistä. Niinistö piti analyysia vääränä, Putin oikeana.

Samalla Venäjän sisäpoliittinen tilanne alkoi kiristyä, kun Putin tiukensi otettaan oppositiosta ja mielenosoituksiin osallistuneita tuomittiin pitkiin rangaistuksiin. Vuonna 2013 vieraillessaan Kultarannassa Putin joutui vastaamaan suomalaistoimittajien kysymykseen ihmisoikeuksista.

Vierailutahti pysyi tasaisena ja talousasiat tapetilla. Sen sijaan Yhdysvaltojen ja Venäjän suhde alkoi kiristyä, ja maiden asekaupat Syyrian sodan eri osapuolille antoivat vihiä tulevista ongelmista.

2014–2016: Krim ja Ukraina määräävät tahdin

Vladimir Putin ja Sauli Niinistö kättelevät.
Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tapasivat Sotshissa 15. elokuuta 2014.Ivan Sekretarev / EPA

Torstaina 27. helmikuuta 2014 aseistetut joukot valtasivat valtion rakennuksia Simferopolissa Krimillä. Niemimaan valtaus oli käynnissä. Perjantaina presidentti Niinistö soitti Putinille ja kertoi olevansa huolissaan Ukrainan tilanteesta.

Seuraava tapaaminen sai kuitenkin odottaa elokuulle, jolloin presidentit tapasivat Sotshissa. Tapaaminen herätti keskustelua, sillä EU oli päättänyt maaliskuussa, että kahdenkeskiset tapaamiset Venäjän ja jäsenmaiden välillä keskeytetään. Putinin jälkeen Niinistö kuitenkin kiirehti tapaamaan myös Ukrainan johtoa Kiovaan.

Tapaaminen jäi vuoden ainoaksi, vaikka presidenttien puhelinkeskustelut jatkuivat. Vakioaiheeksi muodostui "Ukrainan kriisi sekä Suomen ja Venäjän kahdenväliset asiat".

Vuonna 2015 Niinistö päätti jättäytyä pois Venäjän voitonpäivän 70-vuotisjuhlista, mutta tapasi Putinia Moskovassa kesäkuun alussa.

Seuraavana vuonna tavattiin jälleen Moskovassa. Tällä kertaa keskustelunaihe oli selvä. Suomeen oli talvella 2015–2016 tullut pohjoisten rajanylityspaikkojen kautta Venäjältä siirtolaisia, vaikka Venäjän ja Suomen rajayhteistyötä oli pidetty vuosia toimivana.

Tapaamisen tuloksena syntyi sopimus siitä, että määräajan Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen yli pääsisivät vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset. Tapaamisen yhteydessä Niinistö myös kutsui Putinin Suomeen.

Putin otti kutsun vastaan ja saapui Kultarantaan heinäkuussa, brexitin sekoittaessa EU-rivejä. Tapaamisesta jäi mieleen erityisesti kaksi asiaa – Itämeren lentoturvallisuus sekä Putinin hämmennystä herättänyt kommentti joukkojen vetämisestä 1 500 kilometrin päähän Suomen rajasta.

Tapaamisen aikana Niinistö ehdotti sopimusta siitä, ettei Itämerellä lennettäisi ilman koneiden tunnistamista helpottavia transpondereita.

2017: Asialistalla ei enää Ukrainaa

Tänä vuonna presidentit ovat tavanneet kerran, maaliskuussa Arkangelissa. Niinistö ja Putin osallistuivat Islannin presidentin kanssa ennen tapaamistaan paneelikeskusteluun, jonka aikana Putin muun muassa kommentoi edeltävänä viikonloppuna ympäri Venäjän pidettyjä korruption vastaisia mielenosoituksia. Niinistö ilmoitti olevansa valmis isännöimään tarvittaessa Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ensitapaamista.

Lyhyen kahdenkeskisen tapaamisen jälkeen ei pidetty yhteistä tiedotustilaisuutta. Poikkeuksellista oli myös, ettei tapaamisen aikana ensi kertaa vuosiin käsitelty varsinaisesti Ukrainaa.

Lähteinä käytetty Ylen ja ulkoministeriön arkistoja sekä Helsingin Sanomia, Kalevaa ja Mtv:tä.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and