Puheenjohtajaehdokkaat uhoavat: Vihreistä voi tulla maan suurin puolue

Kuusi vihreiden puheenjohtajaehdokasta on kiertänyt Suomea hieman yli kolme viikkoa. YLE seurasi viikko sitten heidän sopuisaa ja yllätyksetöntä paneelititilaisuuttaan Lahdessa.

“Puoluetta ei kannata remontoida. Vihreät ei ole rikki”

Kukaan ehdokkaista ei esittänyt keskustelussa uusia avauksia. Ehdokkaiden puheenvuorot pursusivat tuttua vihreää retoriikkaa ja puolueen aiemmin julkistamia tavoitteita.

Jokainen ehdokas muisti mainita ainakin osan näistä käsitteistä: vihreät arvot, ihmisyys, kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen torjunta, uusiutuva energia, tasa-arvo, perustulo ja koulutusleikkausten purkaminen.

Perinteisessä vihreässä liturgiassa pitäytyminen ei ole yllätys. Kuntavaalitulos nosti vihreät aivan suurten puolueiden kantaan. Puolueväki hyrisee tyytyväisyyttään ja luottaa, että myötätuuli nostaa vihreitä yhä uusiin voittoihin.

Puheenjohtajaehdokas, joka vaatisi nyt vihreiden linjaan perinpohjaista muutosta, pelaisi itsensä kertaheitolla kilvan jumboksi. Puheenjohtajaksi pyrkivä tamperelainen kansanedustaja Olli-Poika Parviainen tokaisikin paneelissa näin:

– En alkaisi puoluetta remontoimaan. Vihreät ei ole rikki.

Olli-Poika Parviainen
Olli-Poika Parviainen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Tampereelta. Hän liittyi vihreisiin vuonna 2003. Hän on ollut muun muassa puoluehallituksen jäsen. Tampereen valtuustossa Parviainen on ollut vuodesta 2008. Ennen kansanedustajakauttaan hän työskenteli neljä vuotta Tampereen apulaispormestarina. Koulutukseltaan Parviainen on filosofian maisteri ja medianomi. Toni Määttä / Yle

Puheenjohtajuudesta kisaava helsinkiläinen köyhyystutkija Maria Ohisalo huomauttaa, että olisi outoa, jos ehdokkaiden mielipiteet poikkeaisivat toisistaan paljon. Hän muistuttaa, että kaikki ehdokkaat ovat olleet muokkaamassa puolueen linjaa.

Puolueen poliittiset linjapaperit ovat yhteistyön tulosta. Linja on yhteinen.

“Vihreät koko maan puolueeksi”

Vihreiden kannatus maaseudulla ja maakuntien pienissä asutuskeskuksissa on yhä melko alhainen. Valtaosa puolueen äänestäjäkunnasta asuu suurissa yliopistokaupungeissa.

Vastustajien on yhä helppo letkauttaa, että vihreät ovat luonnosta etääntyneitä kaupunkilaisia, jotka eivät ole kissaa kummempaa kotieläintä nähneet, mutta mielivät silti jaella neuvoja maalaisille siitä, kuinka heidän pitää elää.

Tällaiset ennakkoasenteet kismittävät eritoten maakuntien vihreitä aktiiveja. He kokevat, että vihreiden on turha haaveilla maan suurimmaksi puolueeksi pääsystä, ellei puolue pääse irti yksipuolisesta kaupunkilaisleimasta.

Sekä joensuulaisen Krista Mikkosen että kuusamolaisen Mika Flöjtin puheenjohtajakampanjan pääteema kiteytyy lauseeseen: “Vihreät koko Suomen puolueeksi.” He siis kokevat puolueen kaipaavan remonttia, vaikkeivät väitäkään puolueen olevan rikki.

Mikkonen ja Flöjt tuumivat, että puolueen johdon pitäisi tukea enemmän maakuntien aktiivien työtä. He odottavat myös, että vihreiden johto jalkautuisi nykyistä useammin maakuntiin.

Puolueen organisoiman puheenjohtajakiertueen pohjoisin tilaisuus oli Oulussa. Flöjt kommentoi järjestelyä sarkastisesti.

– Oulu on minun kotikenttäni eteläreunalla. Käytännössä se alkaa vasta siitä.

Mika Flöjt
Mika Flöjt on 42-vuotias tutkija. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta. Flöjt on Kuusamon kaupunginhallituksen jäsen. Hän oli kunnallisvaalien ääniharava Kuusamossa. Flöjt on Maaseutu- ja erävihreiden varapuheenjohtaja. Hän pyrki puolueen puheenjohtajaksi ensimmäistä kertaa vuonna 2011.Toni Määttä / Yle

Flöjtin sanastossa on termi, jota muut puheenjohtajakandidaatit eivät viljele. Tuo sana on “maaseutuvihreys”.

– Maaseutuvihreys on nostettava vahvan kaupunkivihreyden rinnalle, linjaa Flöjt.

“Vastuuta kantava tulevaisuuspuolue”

Krista Mikkonen kisaa puheenjohtajan paikasta hyvistä asemista, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta. Hän on ehdokkaista poliittisesti kokenein. Kenties juuri siksi hän sävyttää omaa iskulausettaan parilla lisämääreellä.

– Vihreät koko maan vastuunkantajapuolueeksi, katse tulevaisuudessa!

Mikkonen korostaa, että puolueen pitää toimia vastuullisesti, oli se sitten oppositiossa tahi hallituksessa. Hän sanoo, että näin puolue on tehnytkin esimerkiksi nostaessaan metelin eläkeläisten asumistukien leikkaamisesta. Vihreät pohjasi kritiikkinsä eduskunnan tietopalvelulla teettämiinsä laskelmiin.

– Mielestäni hallitusta pitää haastaa, mutta se oma vaihtoehto pitää aina olla myös uskottava ja esittää.

Krista Mikkonen
44-vuotias Krista Mikkonen on Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja Joensuusta. Mikkosella on 22 vuoden ura kunnallispoliitikkona. Vihreiden toiminnassa hän on ollut v 90-luvun puolivälistä lähtien. Mikkosella on ollut lukuisia luottamustehtäviä puolueen johdossa. Hän on filosofian maisteri.Toni Määttä / Yle

Helsinkiläinen kansanedustaja, Emma Kari antaa ymmärtää, että puolueen oppositiopolitiikka voisi olla vielä huomattavasti ratkaisuhakuisempaa, kuin mitä se on ollut.

Vihreät on kyennyt hyvin osoittamaan, kuinka eriarvoistavaa ja ympäristölle haitallista Sipilän hallituksen politiikka on. Nyt pitäisi ottaa askel eteenpäin: esittää enemmän konkreettisia ratkaisuja, joilla vihreät muuttaisi politiikkaa ja tätä maata paremmaksi.

Ainakin kolme puheenjohtajaehdokasta nimeää Vihreät tulevaisuuspuolueeksi. Puolueen nykyinen varapuheenjohtaja, Maria Ohisalo nostaa tämän teeman kampanjansa ykkösasiaksi.

Ohisalon mielestä tulevaisuuspuolueeksi asettautuminen edellyttää, että vihreät perustaa politiikkansa tutkittuun tietoon. Hän alleviivaa, että puolueen on tehtävä pitkän tähtäimen suunnittelutyötä, joka koskee niin ideologiaa, käytännön politiikan sisältöjä kuin toiminnan strategiaakin.

– Pelkäksi vaaliorganisaatioksi typistyyvä puolue ei voi viedä Suomea eteenpäin.

Maria Ohisalo
Maria Ohisalo on vihreiden varapuheenjohtaja ja tuore helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu. Hän on ollut muun muassa vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen ja hoitanut vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtajuutta. 32-vuotias Ohisalo on sosiaalipolitiikkaan perehtynyt köyhyystutkija. Hän valmistuu tohtoriksi tässä kuussa.Toni Määttä / Yle

“Vihreät on nostettava pääministeripuolueen mittoihin”

Joka ainoa puheenjohtajakandidaatti uskoo, että vihreillä on edellytykset nousta pysyvästi suurten puolueiden kastiin, jopa maan suurimmaksi puolueeksi. Uskoa ruokkii puolueen keväällä saama erinomainen kuntavaalitulos.

Olli-Poika Parviainen uskoo, että vihreillä on edellytykset kaksinkertaistaa puolueen kansanedustajien määrä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kaikesta huolimatta ainoastaan jyväskyläläinen kansanedustaja, Touko Aalto määrittelee ykköstavoitteensa puoluejohtajana näin:

– Haluan tehdä vihreistä koko Suomen vahvan yleispuolueen, ja kasvattaa Vihreät pääministeripuolueen mittoihin.

Hallitusvastuuseen palaaminen on vihreiden haaveena. Siksi puheenjohtajaksi pyrkivät arvioivat, että puolueen kannattaa pitää ovet auki joka suuntaan. Nykyinen vastustaja saattaa olla huomispäivän yhteistyökumppani. Touko Aallon mielestä poliittisesta yhteistyöstä kieltäytyminen ennakolta olisi lapsellista, oli sitten kyseessä mikä puolue tahansa.

– Kaikkien kanssa pitää käydä keskustelua. En lähde sanomaan etukäteen, että noiden kanssa me ei leikitä. Ihmisten pitää kasvaa politiikassa aikuisiksi ja kohdata asiat asioina, kuittaa Touko Aalto.

Touko Aalto
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Touko Aalto on yksi vihreiden varapuheenjohtajista. Eduskunnassa Aalto on perehtynyt vero- ja talousasioihin. Touko Aalto oli kunnallisvaalien suurin ääniharava kotikaupungissaan Jyväskylässä, jossa vihreät nousi kaupungin suurimmaksi valtuustoryhmäksi. 33-vuotias Aalto on yhteiskuntatieteiden kandidaatti.Toni Määttä / Yle

“Inhimillinen politiikka pysäyttää eriarvoistumisen”

Vihreiden poliitikkojen kielenkäytössä sana “inhimillisyys” on kokemassa nopean inflaation. Puheenjohtajaksi pyrkivät mainitsevat sanan alinomaa, ikään kuin mantrana.

Inhimillisyyden korostaminen johtuu paljolti siitä, että vihreät kokevat Juha Sipilän hallituksen harjoittavan hyvin eriarvoistavaa sosiaali- ja talouspolitiikkaa ja liian kovaotteista turvapaikkapolitiikkaa.

Puheenjohtajaehdokkaat toistavat myös käsitteitä “tasa-arvo” ja “eriarvoisuuden pysäyttäminen” inhimillisen politiikan osatekijöinä. Ehdokas toisensa jälkeen painottaa, että vihreiden pitää huolehtia, ettei ketään päästetä syrjäytymään.

Kun Emma Kari selittää, millaista inhimillinen politiikka on, hän tulee antaneeksi joukon vaalilupauksia. Hän nimittäin sanoo, ettei vihreät leikkaisi pienituloisilta, eikä lisäisi niiden ihmisten joukkoa, jotka tippuvat sosiaaliturvan ulkopuolelle.

– Suomen vahvuus on ollut , että täällä kaikki pysyvät mukana. Suomen pitää säilyttää tuo vahvuus. Se on suomalaisille tärkeä arvo.

Emma Kari
Emma Kari on 34-vuotias kansanedustaja. Hän on ollut Helsingissä kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2008 ja on toiminut muun muassa oman valtuustoryhmänsä puheenjohtajana ja kaupunginhalliuksen jäsenenä. Kari on koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti.Toni Määttä / Yle

Vihreiden puheenjohtajaehdokkaat katsovat kuitenkin, että suomalainen hyvinvointivaltio kaipaa rakenteellista uudistamista. Puoluevaltuustossa pitämässään linjapuheessa Touko Aalto sanoi, ettei poliitikon käteen jää kuin leikkaavat sakset ,jollei rakenteellisia uudistuksia tehdä. Aalto linjasi omaa näkemystään näin:

– Ansioturvaa pitää porrastaa nykyistä enemmän. Silloin luotaisiin paremmat kannustimet hakea työtä, mutta ei rankaistaisi työtöntä siitä, ettei työtä ole tarjolla.

“Pitää etsiä yhteisiä nimittäjiä mieluummin kuin erottavia tekijöitä”

Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen selittävät vihreiden mieluisimpia yhteistyökumppaneita utelevalle, että politiikassa kannattaa etsiä pikemmin yhteisiä nimittäjiä kuin erottavia tekijöitä.

Tätä periaatetta puheenjohtajaehdokkaat tuntuivat noudattavan myös paneelikeskustelussaan. Ehdokkaat varoivat heittäytymästä yhteenottoihin, vaikka heillä on erilaisia painotuksia esimerkiksi sosiaalipolitiikassa ja vaikkapa suhtautumisessa ydinvoimaan.

Kuusamon vihreiden vahva mies, Mika Flöjt kertoo käyneensä tavoittelemaan puheenjohtajuutta lähinnä siksi, että hän vastustaa ydinvoimaa. Hän pyrki puheenjohtajaksi jo vuonna 2011 järkytyttyään vihreiden oltua silloisessa hallituksessa myöntämässä periaatelupia uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen.

Flöjt vaatii omassa kampanjassaan nytkin muun muassa energiaremonttia, joka korvaisi ydinvoiman tarvetta uusiutuvalla energialla. Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotosta pitäisi Flöjtin mukaan järjestää kansanäänestys.

Flöjtin poliittiset painotukset poikkeavat muiden ehdokkaiden linjauksista selvästi. Sen kummemmin hän kuin hänen kilpailijansakaan eivät lähde mielipide-eroista kuitenkaan julkisesti kiistelemään. Riitely ei olisi eduksi kenenkään ehdokkaan kampanjalle.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and