Pandadiplomatiaa nyt Saksassa – Näissä maissa on kiinalaisia pandoja

Saksassa vieraileva Kiinan presidentti Xi Jinping vihkii tänään keskiviikkona käyttöön Berliinin eläintarhan pandarakennuksen yhdessä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa.

Rakennukseen ovat asettuneet pandakarhut Meng Meng ja Jiao Qing, jotka saapuivat Kiinasta Saksaan juhannuksen alla.

Meng Meng ja Jiao Qing ovat uusimmat lähettiläät Kiinan pandadiplomatiassa, jossa pandoja vuokrataan muihin maihin joko osana kauppapolitiikkaa tai suhteiden lujittamiseksi.

Tässä maat, joissa on nykyisin lainassa Kiinan pandoja:

Australia, Belgia, Hollanti, Itävalta, Kanada, Ranska, Japani, Malesia, Singapore, Espanja, Taiwan, Thaimaa, Britannia, Saksa ja Yhdysvallat.

Pianhan listan jatkoksi on liittymässä myös Suomi. Huhtikuisella Suomen-vierailullaan Xi lupasi pandavuokralaisia Ähtärin eläinpuistoon. Pandapariskuntaa odotetaan loppuvuodesta, vaikka pandatalon rakentamisesta onkin puhjennut kiista.

Poika katselee pandaa, joka istuu ja syö.
Panda Ouwehandin eläintarhassa Rhenenissä Hollannissa. Kaksi jättiläispandaa saapui Hollantiin huhtikuussa.Koen van Weel / EPA

Karhulähettiläitä jo muinoin

Pandadiplomatialla on pitkät juuret, sillä ensimmäisen pandan Kiinan hallitus lahjoitti jo ennen kommunistien nousua valtaan. Aluksi pandat todellakin annettiin lahjaksi, mutta nykyisin Kiina vain lainaa niitä.

Kiinan tasavallan johtajan Tšiang Kai-šekin vaimo Soong May-ling lahjoitti ensimmäisen pandapariskunnan Yhdysvaltoihin vuonna 1941. Pandat olivat kiitos Yhdysvaltain avusta. Kaikkiaan Tšiang Kai-šekin hallitus lahjoitti länsimaihin 14 pandaa.

Tosin uusi keksintö pandojen käyttäminen lähettiläinä ei ollut. Jo Tang-dynastian aikaisen hallitsijan, keisarinna Wu Zetianin (624–705) tiedetään lähettäneen Japaniin kaksi karhua, joiden arvellaan olleen pandoja.

Nixon sai pandapariskunnan

Kun kommunistit nousivat valtaan vuonna 1949, pandoja lahjoitettiin aluksi vain sosialistisiin maihin, muun muassa Neuvostoliittoon.

1970-luvulla pandoja alkoivat saada myös länsimaat. Vuonna 1972 Kiina lahjoitti Yhdysvalloille kaksi pandaa, kun presidentti Richard Nixon vieraili maassa.

Vuosina 1957–1983 Kiina antoi kaikkiaan 23 pandaa yhdeksään maahan, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen lisäksi Pohjois-Koreaan, Japaniin, Espanjaan, Ranskaan, Britanniaan, Saksaan, ja Meksikoon.

Pandojen määrän vähennyttyä Kiina luopui lahjoituksista vuonna 1982 ja alkoi sen sijaan vuokrata pandoja.

Sopimukset ovat usein 5–15-vuotisia ja pandaparin vuokrahinta jopa miljoonan dollarin luokkaa vuodessa. Pandojen pennut on palautettava Kiinaan ennen kuin ne täyttävät neljä vuotta. Vuokratulot luvataan käyttää pandojen suojeluun.

Meksiko poikkeus monopoliin

Kiinan on helppo pyytää kovaa vuokrahintaa, sillä sillä on käytännössä pandamonopoli. Koska syntyvät pennutkin ovat Kiinan omaisuutta, monopoli ei ole edes murtumassa.

Panda istuu puunrungon vieressä.
Xin Xin on toinen Meksikon omistamista pandoista. Ne asuvat Chapultepecin eläintarhassa pääkaupungissa Mexicossa.Alex Cruz / EPA

Meksikossa tosin elelee kaksi maan omaa pandaa, Xin Xin ja Shuan Shuan. Ne ovat Kiinan 1970-luvulla lahjoittamien pandojen jälkeläisiä.

Meksiko yrittää myös saada pandoistaan nuoremman, Xin Xinin lisääntymään. Apua yritykseen se saa Kiinalta.

Lähteet: China Daily: Why giant pandas around world have to return to China , Travel China Guide: Panda Diplomacy, Research Gate: Diplomats and Refugees: Panda Diplomacy, Soft "Cuddly" Power, and the New Trajectory in Panda Conservation, China Daily: Two pandas moving to Dutch zoo from China, Pandas International: Panda Reserves for the Protection of the Giant Panda, New China: Mexico seeks to breed new generation of giant pandas with China's help

Lue myös:

Analyysi: Suomi pääsi Kiinan syleilyyn – Pandamaat eivät mesoa ihmisoikeuksista

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and