Omakotitalorakentaminen viriää jälleen – kiinteistöveron korotukset kutistavat taloja ja tontteja

– Tämä vuosi näyttää oikein hyvältä. Parhaiden jopa yli 15 000 omakotitalon vuosista olemme vielä kaukana, mutta pohjat on sentään nähty, riemuitsee Pientaloteollisuus ry:n johtaja Kimmo Rautiainen.

Pientaloteollisuuden ylöspäin korjatun ennusteen mukaan omakotitalojen rakennusaloituksia tulee tänä vuonna 7 500 kappaletta. Ensi vuoden ennuste on noin 8 000 omakotitaloaloitusta.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Käänne näkyy myös pientalotonttien määrissä. Maanmittauslaitoksen Ylelle koostamien tietojen mukaan pohjat on nähty sekä rakentamattomien että rakennettujen tonttien määrissä. Maanmittauslaitoksen luvuissa eivät ole mukana vuokratontit.

– Pääosa kaupunkien ja kuntien tonteista jaetaan nykyään pysyvän tulovirran takia vuokratontteina. Luvut eivät siis kerro koko totuutta, mutta voi niistä päätellä, että hienoisessa nousussa ollaan, sanoo rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitoksesta.

Ennuste vuodelle 2017 on laskettu tammi-toukokuun kauppamäärien perusteella.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kaupaksi käyvät kerrostalojen perheasuntojen lisäksi myös uudet tai uudehkot omakotitalot hyvällä sijainnilla. Sen sijaan uusien rivitalohuoneistojen myynnissä on ollut laskua. Vanhojen omakotitalojen myynti puolestaan pysyi tammi-kesäkuussa viime vuoden tasolla, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliiton katsaus.

– Omakotitalot kiinnostavat ja ne ovat halutuimpia asumismuotoja Suomessa. Kysyntä on mukavassa vaiheessa, sanoo toimitusjohtaja Jukka Malila Kiinteistönvälitysalan keskusliitosta.

Sen sijaan Tilastokeskuksen tuoreiden rakennuslupatietojen mukaan pientalorakentaminen voi jäädä Pientaloteollisuuden ennusteita matalamme tasolle.

Tätä selittää se, että omakotirakentamisen toinen puoli eli omatoimirakentaminen ei ole toipunut vieläkään pitkästä alamäestä. Tilastokeskuksenkin luvuista näkyy, että talopakettien valmistajilla tilaukset ovat kääntyneet kasvuun.

Haaveena omakotitalo keskustasta

Kaupunkirakentamisen tiivistäminen kasvukeskuksissa on näkynyt likimain jokaisen vapaan neliön kaavoittamisena kerrotaloasuntoja varten. Pientalorakentajien mielestä heille tontteja ei ole kuitenkaan kaavoitettu tarpeeksi tai ne ovat väärässä paikassa.

– Omakotitalotontteja pitäsi kaavoittaa sinne minne ihmiset haluavat muuttaa eli palvelujen, kaupan ja työpaikan lähelle eli kasvukeskusten pientalovaltaiselle alueelle hyvien kulkuyhteyksen varrelle, Rautiainen sanoo.

Myös välittäjät ovat samaa mieltä.

– Omakotitalo on suomalaisen asumismuodon ideaali, joten kyllä kuntien pitäisi tämä kaavoituksessa ottaa huomioon. Tontteja pitäisi kaavoittaa esimerkiksi kirkonkylien juna-asemien lähelle, jotta perhe ei tarvitse kaupunkiin suuntautuvaan työmatkaan useita autoja, toimitusjohtaja Malila toteaa.

Kiinteistövero tonttikaupan raippana

Tontteja tulee myyntiin myös yksityisiltä. Kasvukeskuksen vanhalla pientaloalueella isolla tontilla sijaitseva rintamamiestalo alkaa olla harvinainen näky. Yksi syy on kohonneet kiinteistöverot.

– Kiinteistöverot ovat nousseet koko ajan. Tämä on johtanut siihen, että takapihoja on tullut myyntiin. Myös ikäihmisten tarve muuttaa helpompaan asumiseen on lisännyt tontti- ja talotarjontaa, kertoo pääkaupunkiseudulla 20 vuotta tontti- ja talokauppaa tehnyt RE/MAX Skyn Mika Saavalainen.

Uusin korotus tuli voimaan tämän vuoden alusta. Kiinteistöverot nousivat yli 120 kunnassa muun muassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, koska hallitus päätti korottaa kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja.

Uusi korotus on edessä jälleen ensi vuonna, koska hallitus päätti puoliväliriihessä korvata osan varhaiskasvatusmaksujen alennuksesta kunnille korottamalla jälleen kiinteistöveroa.

“Pystynkö enää pitämään tätä”

Kiinteistöverojen korotuskierre huolettaa etenkin omakotitalossaan asuvia eläkeläisiä.

– Korotukset tuntuvat kohuuttomilta. Katsooko ne siellä hallituksessa, että kaikki ihmiset jotka asuvat omakotitaloissa ovat varakkaita. Ei todellakaan ole. Tässä yritetään pienellä eläkkeellä kituuttaa, kertoo Helsingin Kaarelassa rintamiestalossa asuva Raija Mattila.

Hän asuu 916 neliön jo kertaalleen jaetulla rintamiestontilla, jonka kiinteistövero oli Mattilan mukaan viime vuonna 771 euroa ja tänä vuonna 893 euroa.

– Korotusta tuli siis 122 euroa vuodessa. Näiden 12 vuoden aikana, jotka olen vanhempieni kuoltua tässä kotitalossa asunut kiinteistöverot ovat nousseet joka vuosi, Mattila sanoo.

Asumisen kulujen nousu on pakottanut myös Mattilan miettimään tulevaisuutta. Pitäisikö tonttia pilkkoa lisää vai muuttaa pois kokonaan.

– Kyllä on tullut mieleen, että varmaan tulee kipuraja jossain kohtaa vastaa. Pystynkö yksinkertaisesti kohta enää pitämään tätä vaikka haluaisin, Mattila pohtii.

Nainen kastelee kukkia omakotitalonsa pihalla.
Yle

Mattila ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Omakotiliiton mukaan omakotitaloissa asuvien suurimmat kulut tulevat lämmityksestä ja kiinteistöveroista.

Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella vuonna 2015 teettämän selvityksen mukaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tampereella asuvat omakotitaloasujat maksavat muita ryhmiä selvästi korkeampia kiinteistöveroja. Siksi liitto on tänäkin kesänä esittänyt huojennuksia esimerkiksi ikäihmisten kiinteistöveroon.

Talot ja tontit kutistuneet

Pilkkominen tuo myyntituloja ja pienentää jäljelle jäävää kiinteistöveroa.

Kaikkia iso tontti puutarhatöineen enää houkuta. Talonkaan ei tarvitse olla enää niin iso kuin takavuosina. Esimerkiksi entiselle yhden talon rintamiestalotontille nousee nyt helposti neljä pientä omakotitaloa vieri viereen.

– Ihan selkeä trendi on se, että talot ovat pienentyneet ja ne tungetaan pienelle tontille, silloin maapohjan hinta per asunto on hieman edullisempi. Pienessä talossa puolestaan asumiskustannukset ovat matalammat, RE/MAX Skyn Saavalainen sanoo.

Myös pakettitalojen valmistajat vahvistavat tämän.

– Talojen keskikoko on pienentynyt noin 140 neliöön, mutta myös 120 neliöisiä rakennetaan ja yhä useammin talo on tilattu avaimet käteen talopakettina. Erilaisten talopakettien osuus uusista omakotitaloista on 70 prosenttia, sanoo Pientaloteollisuuden Rautiainen.

Ulkonäkö on puolestaan moderni.

– Halutaan modernia kaupunkipientaloa tai modernia puutaloa, vanhaa ei lähdetä kopioimaan edes rintamamiestalon viereen, Saavalainen sanoo.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and