Mummo tietää ja tutkimus todistaa – Kävelyyn ainakin 20 prosenttia lisää tehoa

Kasvoille asetetaan pehmeästä muovista tehty sininen maski, rinnalle kiristetään sykevyö, päälle puetaan liivit, jonka taskuista löytyvät mittarit. Sitten ylös, ulos ja lenkille maastoon. Ensin tehdään reipas kävelylenkki ja sama matka kävellään myös sauvojen kanssa. Mittarit seuraavat hapenkulutusta, hiilidioksiditasoja ja sykettä.

Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen laitoksella toimittaja pääsee koekaniiniksi. Tutkijoiden käyttöön on saatu kannettava hengityskaasuanalysaattori, jota on testailtu kevään ja kesän mittaan.

– Syksyllä aloitamme mittaukset, joilla selvitetään tarkemmin sauvakävelyn ja kävelyn hapenkulutuksen eroa, dosentti Mika Venojärvi kertoo.

Eli tarkoitus on selvittää vielä tarkemmin sitä, kuinka paljon enemmän sauvakävelyssa kuluu esimerkiksi energiaa kuin reippaassa kävelyssä ilman sauvoja. Aiempien tutkimusten perusteella on arvioitu, että sauvat lisäävät kävelylenkkiin tehoa noin parikymmentä prosenttia.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun ensimmäiset sauvakävelyyn suunnitellut sauvat tulivat markkinoille ja Suomessa aloitettiin sauvakävelytekniikan opettaminen. Kyselyjen perusteella voidaan arvioida, että nykyisin noin puolitoista miljoonaa suomalaista harrastaisi sauvakävelyä. Tarkkaa lukua ei kuitenkaan ole tiedossa.

Kymmenen vuotta sauvakävelytutkimusta

Myös Itä-Suomen yliopiston sauvakävelytutkimus voisi juhlistaa merkkivuotta sillä tasan kymmenen vuotta sitten sauvakävelyn terveysvaikutusten tutkimus siellä aloitettiin. Tähän mennessä ryhmältä on syntynyt ainakin kuusi tieteellistä artikkelia alan lehtiin ja vajaa kymmenen pro gradu -opinnäytetyötä sekä yksi väitöskirja.

Dosentti Mika Venojärvi.
Dosentti Mika Venojärvi.Sakari Partanen / Yle

Merkittävin tulos Venojärven mielestä on ollut se, miten erinomaiseksi terveysliikunnaksi sauvakävely on osoittautunut metabolisesta oireyhtymästä kärsiville ja heille, joilla on riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai diabetekseen.

– Tutkimuksissa sauvakävelyn avulla on onnistuttu laskemaan LDL-kolesterolia eli huonoa kolesterolia. Verenpaine on laskenut monessakin tutkimuksessa. Kehonkoostumukseen on voitu vaikuttaa eli paino on pudonnut ja rasvakudoksen osuus vähentynyt ja kestävyyskunto parantunut, Venojärvi luettelee.

Samoja tuloksia voi toki syntyä vaikkapa hölkällä, mutta esimerkiksi harva ylipainoinen pystyy hölkkäämään yhtä pitkään kuin sauvakävelemään. Oikealla tekniikalla tehty sauvakävely voi Venojärven mukaan saavuttaa hölkän vaikutukset, mutta rasitus ei tunnu niin kovalta.

Sauvakävelystä toivotaan apua Parkinson-potilaille

Maailmalla puolestaan tutkijat ovat olleet erityisen kiinnostuneita siitä, miten hyvin sauvakävely sopii iäkkäämmän väestön liikunnaksi. Reilu vuosi sitten julkaistussa artikkelissa todettiinkin, että sauvakävely on yksi eniten suosiotaan kasvattavista liikuntamuodoista yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten keskuudessa.

Erityisen kiinnostuneita on oltu siitä, miten sauvakävelyllä voitaisiin lisätä Parkinsonin taudista kärsivien toimintakykyä.

– Aiheesta on tehty 5–10 vuoden aikana varmaan parikymmentä tutkimusta ja suurimmassa osassa tulokset ovat olleet lupaavia. Kattavampaa tutkimusta ja pitkäaikaisseurantaa aiheesta kuitenkin vielä kaivataan, kertoo Mika Venojärvi.

Sauvakävelijöiden lihaskoepalojen tuloksia odotellaan

Myös Kuopiossa on vielä tekeillä ja tulossa useita tutkimuksia, joilla sauvakävelyn vaikutukset terveyteen tarkentuvat. Venojärvi odottaa syksyllä tuloksia lihasbiopsioista.

Sauvakävelijöitä on otettu pienen pienet lihaskoepalat reidestä ennen ja jälkeen 12 viikon tutkimusjaksoa. Koepaloista tutkitaan, miten harjoitus vaikuttaa lihastasolla eli onko sauvakävelyllä vaikutusta esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaan tai rasva-aineenvaihduntaan.

Aiemmin on jo selvinnyt, että kuntosaliharjoittelu kasvattaa humaniiniksi kutsutun proteiinin määrää miesten lihaskudoksessa. Tämä voi vaikuttaa siihen, että kehon sokerinsietokyky on parantunut, ja sillä taas voi olla merkitystä kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä.

Tutkimusjakson jälkeen sauvakävelyryhmästä lähes 80 prosenttia jatkoi sauvakävelyä Mika Venojärvi, dosentti

Lihaskoepalojen tutkiminen on osa yhteistyötä, jota tehdään ruotsalaisten tutkijoiden kanssa. Tutkimuksessa on verrattu sauvakävelyryhmää, voimaharjoitteluryhmää ja vertailuryhmää 12 viikkoa kestäneen tutkimusjakson ajan sekä puoli vuotta ja vuosi tutkimusjakson jälkeen.

Sauvakävely on pärjännyt vertailussa hyvin. Erityisesti metaboliseen oireyhtymään liittyvien mittausten osalta sauvakävelyryhmään kuuluneilta on saatu parhaat muutokset.

– Myös se on huomattavaa, että tutkimusjakson jälkeen sauvakävelyryhmästä lähes 80 prosenttia jatkoi sauvakävelyä, kun taas kuntosaliharjoittelua jatkoi vain 40 prosenttia tutkittavista, Venojärvi kertoo.

Mummojen syytä käydä myös salilla

Suomessa kehitetyn sauvakävelyn sanotaan usein lyöneen läpi hyvin maailmallakin. Mitään tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan ole.

– Sellaisia arvioita on, että 15 miljoonaa ihmistä harrastaa sauvakävelyä ympäri maailmaa. Laji on lyönyt läpi aika hyvin Euroopassa sellaisissa maissa kuin Saksa, Puola, Italia ja Espanja. Kiinastakin on tullut nyt paljon juttuja, että siellä on innostuttu sauvakävelemään. Myös Japanissa, Yhdysvalloissa ja Australiassa sauvakävellään, Venojärvi luettelee.

Suomessa sauvakävely mielletään edelleen mummojen lajiksi, vaikka huippu-urheilijat, kuten Kaisa Mäkäräinen, sauvakävelevät. Venojärvi kannustaisi myös nuorempaa, kuntosalilla viihtyvää väkeä ottamaan mummoista mallia. Pitkillä sauvakävelylenkeillä vahvistetaan kestävyyskuntoa, jonka heikkous on iso riski esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien syntymisessä.

Toiimittaja Niina Honka ja dosentti Mika Venojärvi sauvakävelevät.
Sakari Partanen / Yle

Ja mummot ja papat puolestaan voisivat ottaa mallia nuoremmista. Pelkkä sauvakävelykään ei riitä, monipuolisuus on valttia ikäihmisilläkin.

– Ikäihmisten kannattaa harjoittaa myös lihaskuntoa. Eli molempia tarvitaan: sauvakävelyä ja lihaskuntoharjoitteita viikoittain.

Sauvakävely polttaa rasvaa

Hengityskaasuanalysaattorin kanssa tehdyn testin jälkeen palaamme laboratorioon katsomaan, mitä mittarit kertovat toimittajan sauvakävelyn ja kävelyn eroista. Kyseessä ei ole aito tutkimustilanne, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuloksesta ei voi vetää.

– Mutta kyllä näistä näkee saman eroon reippaaseen kävelyyn verrattuna kuin tutkimuksissakin. Ja esimerkiksi syke pysyi sauvojen kanssa tasaisesti ihanteellisella rasvanpolttotasolla, Venojärvi arvioi.

Pitänee siis kaivaa vanhat sauvat varastosta esiin seuraavaa kävelylenkkiä varten.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and