Mitä tapahtuu seuraavaksi Venäjän ja USA:n välillä? Vähään aikaan ei ehkä mitään

Yhdysvaltain päätös uusista pakotteista Venäjää vastaan johtaa väistämättä entistäkin kovempaan vastakkainasetteluun maiden välillä.

Yleinen arvio Venäjällä on, että muutoksia tulee niin kauppaan, diplomatiaan kuin turvallisuuspolitiikkaankin.

Suurin vaara on Kremlin linjaa tukevan politiikan tutkijan Jevgeni Mintšenkon mukaan sotilaallinen.

Hän pitää mahdollisena, että Yhdysvallat jossakin vaiheessa päättää antaa Ukrainalle aseapua. Sen jälkeen Kiova voisi yrittää ratkaista Itä-Ukrainan konfliktin asein.

– Silloin ei Venäjä katsele hiljaa sivusta, Mintšenko sanoo Ylelle.

Hän ei kuitenkaan halua arvuutella, mitä Venäjä käytännössä tekisi.

– En tiedä, tai ainakaan en näe tarpeellisena sanoa sitä ääneen.

Viaton Venäjä

Mintšenko mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän tulehtuneet suhteet johtuvat yksinomaan Yhdysvalloissa vallitsevasta vihamielisyydestä. Hänen mielestään Venäjällä ei ole tähän mitään osuutta.

– Venäjä ei millään tavalla vaikuttanut Yhdysvaltojen vaalitulokseen, väitteet siitä ovat Hillary Clintonin ja hänen tyhmän esikuntansa keksimiä, hän sanoo.

Mintšenko arvelee, että koveneva ilmapiiri johtaa Venäjän ja Kiinan yhä tiiviimpään yhteistyöhön.

Trumpia kehutaan edelleen

Venäjällä moni vaikuttaja antaa ymmärtää, että presidentti Trump on täysin syytön Yhdysvaltojen ja Venäjän väliseen vastakkainasetteluun.

Pääministeri Dmitri Medvedev totesi aiemmin tänään, että uudet pakotteet merkitsevät täyttä taloussotaa. Lisäksi hän kirjoitti Twitterissa, että Yhdysvaltojen järjestelmä veti Trumpia nenästä; tämä joutui allekirjoittamaan sellaista, mitä ei olisi halunnut.

Samalla linjalla ovat monet venäläiset tiedotusvälineet.

Esimerkiksi Rossijskaja Gazeta kirjoittaa, että Valkoinen talo protestoi julkisesti uusia pakotteita vastaan, mutta lainsäätäjät sivuuttivat tämän.

Lehden mukaan presidentiltä on viety oikeus menetellä pakotteiden suhteen oman näkemyksensä mukaan.

Venäjän poliittinen vallanjako on selvästi erilainen kuin Yhdysvalloissa. Siksi venäläisyleisöstä tuntuu kummalliselta, että kongressilla voi olla enemmän valtaa kuin presidentillä.

Yhdysvaltain suurlähetystö Moskovassa.
Yhdysvaltain suurlähetystö Moskovassa.Mladen Antonov / AFP

Nopeita vastatoimia tuskin tulee

Rossijskaja Gazeta kirjoittaa, että uusi laki tiukentaa jo olemassa olevia rajoituksia. Ne koskevat venäläisten pankkien ja öljy-yhtiöiden toimintaa Yhdysvalloissa.

Tällä hetkellä ei vaikuta siltä, että uudet pakotteet johtaisivat nopeisiin vastatoimiin Venäjän puolelta.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi uutistoimisto Tassille, ettei uusissa rajoituksissa "ole mitään uutta".

Tämä ei tarkoita, ettei vastatoimia olisi myöhemmin tulossa, niistä ei vain vielä ole päätetty tai niistä ei vielä haluta kertoa.

Toimittaja Gregory Bovt kysyy kolumnissaan Business FM-radiokanavan sivuilla, keskustelivatko presidentit Trump ja Putin pakotteista jo tavatessaan heinäkuun alussa.

Bovt miettii, sopivatko presidentit kenties pitävänsä keskinäiset keskustelukanavansa auki.

Hän perustelee arviotaan sillä, miten Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson on kommentoinut pakotteita. Tillerson on sanonut, etteivät hän eikä presidentti Trump ole iloisista pakotteista.

Bovt pohtii myös mahdollisia vastatoimia Venäjältä. Hänen mielestään sellaisia voisivat olla vaikkapa maiden välisten lentojen rajoittaminen.

Hän myös huomauttaa, että maiden suurlähettiläät ovat vaihtumassa ja pohtii, hidastelevatko maat uusien nimittämisessä niin, että residenssit jäävät joksikin aikaa tyhjiksi

Kiista diplomaateista

Yhdysvaltojen entinen suurlähettiläs Venäjällä Michael McFaul on varoittanut, että Venäjän vaatimus Yhdysvaltojen diplomaattien määrän vähentämisestä 455 henkilöön johtaa viisumityöskentelyn hidastumiseen.

Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova kirjoitti pitkän Facebook-päivityksen, jossa hän muun muassa kertoi viisumien myöntämisen hidastuneen jo aikaisemmin.

Päivitys oli otsikoitu "Good bye America".

Zaharovan mukaan vain pieni osa Yhdysvaltojen diplomaateista oli edes tekemisissä viisumien kanssa.

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen tyyli käsitellä viisumihakemuksia on vanhanaikainen.

Erityisesti hän hämmästelee tapaa järjestää jokaiselle viisumihakijalle henkilökohtainen tapaaminen konsulaatissa.

Ei terroristeja sillä tavalla estetä pääsemästä maahan, vaan siihen voi vaikuttaa vain tiedusteluyhteistyöllä, josta Yhdysvallat on kieltäytynyt, Zaharova kirjoittaa.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and