Maailman vanhimmat hiotut kivikirveet tehtiin Australiassa 20 000 vuotta ennen muita

Australian alkuasukkaat ovat eläneet saarellaan vähintään 18 000 vuotta pitempään kuin arkeologiset löydöt ovat tähän saakka todistaneet. Uusi tutkimustieto pidentää aboriginaalien asutushistoriaa ainakin viisi tuhatta vuotta myös siitä, mitä optimistisimmatkaan tutkijat ovat laskeskelleet.

Kansainvälinen arkeologiryhmä on vuosien ajan tutkinut hiekkakivikielekkeen alla sijainnutta Madjedbeben asuinpaikkaa Australian pohjoisrannikolla, Kakadun luonnonpuistossa.

Tulokset osoittavat, että nykyäänkin Kakadussa elävien mirrarien esivanhemmat asettuivat näille seuduille parikymmentä tuhatta vuotta aiemmin kuin heidän sukulaisensa ennättivät Eurooppaan. Nykykäsityksen mukaan se tapahtui 45 000 vuotta sitten.

Työkaluja ja ruoan jäänteitä

Madjedbeben löytöjen joukossa on maailman vanhimpia tunnettuja kivikirveitä, joiden reunat on hiottu ja teroitettu. Vanhin on vahvistettu 65 000 vuoden ikäiseksi. Mikään muu kulttuuri maailmassa ei kyennyt valmistamaan yhtä kehittyneitä kirveitä vielä 20 000 vuoteen.

Kaivauksissa löytyi poikkeuksellisesti myös työkaluja, joilla kirveitä hiottiin. Yli kymmenen tuhannen löydön joukossa ovat myös Australian vanhimmat tunnetut jauhinkivet

Suuresta tunkiokuopasta paljastui simpukankuoria ja eläinten luita, ja muinaisille nuotiopaikoille oli jäänyt runsaasti pandanuspuiden hedelmien palaneita kuoria, siemeniä ja jamssin kappaleita.

Palmun tapaisen pandanuksen hedelmät ovat vaikeita halkaista edes metallikirveellä, mutta ne olivat vaivan arvoisia: niissä on jopa puolet rasvaa ja kolmasosa proteiinia.

Christ Clarkson kaivauskuopassa, jonka seinämiin on merkitty löytöjen paikkoja.
Kaivausten johtaja Chris Clarkson tutkii vanhimmasta kerroksesta löytynyttä harvinaista hiomakiveä. Dominic O’Brien / Gundjeihmi Aboriginal Corporation

Asukkaat maalasivat alusta asti

Tutkijaryhmää johtava Queenslandin yliopiston arkeologian apulaisprofessori Chris Clarkson on erityisen vaikuttunut suuresta määrästä jauhettua okraa, jota löytyi kaikista kerroksista, vanhimmista nykypäivään. Mistään muualta ei tunneta yhtä varhaista värien käyttöä.

Se osoittaa, että jo Australian ensimmäiset asukkaat olivat taiteilijoita, eikä perinne ole koskaan katkennut, sanoo Clarkson. Mirrarien alueelta Kakadusta tunnetaan yli 190 muinaista luolamaalausta ja kalliokaiverrusta.

Madjedbeben löytöjen joukossa on myös okralla punaiseksi sivelty tasmaniantiikerin yläleuan luu, mikä kertoo lisää okran keskeisestä kulttuurisesta merkityksestä. Tutkijat löysivät myös viitteitä siitä, että okralle annettiin hohdetta sekoittamalla sitä jauhettuun silikaattimineraaliin, micaan, joka heijastaa valoa.

Esihistorian pisimmät merimatkat

Madjedbedin löydöt muuttavat olennaisesti käsitystä siitä, miten Afrikasta matkaan lähtenyt nykyihminen päätyi Kaakkois-Aasiaan, saati Australiaan asti, sanoo Clarkson.

Saarelta saarelle seilaaminen vaati vähimmilläänkin 90 kilometrin matkan avomerellä. Ne ovat ihmiskunnan esihistorian ensimmäiset pitkät merimatkat.

Viimeisen osuuden nykyisestä Papua-Uudesta-Guinesta Australiaan ihmiset saattoivat kuitenkin kävellä, sillä merenpinta oli siihen aikaan hyvin matalalla, Clarkson kertoo.

Kakadussa oli kolmitonnisia pussieläimiä.

Tutkimukset tulokset haastavat myös sen olettamuksen, että aboriginaalien saapuminen oli äkilliseksi tuhoksi Australian suurille eläimille.

Kaivausten perusteella ihminen ehti asuttaa saarta 20 000 vuotta, ennen kuin jättiläiskengurut ja vompatin näköiset mutta kolmitonniset diprotodonit – maailman suurimmat pussieläimet – kuolivat sukupuuttoon.

Tutkimus on julkaistu Nature-lehdessä. Tutkijat kertovat työstään ja sen tuloksista perusteellisesti myös The Conversation -lehdessä. Australian yleisradioyhtiön ABC:n sivulla on aiheesta video.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and