Liu Xiaobo oli Kiinan demokratialiikkeen voimahahmo, mutta hänen työnsä jäi kesken

Kesäkuun 3. ja 4. päivän välisenä yönä vuonna 1989 kymmenettuhannet kiinalaisopiskelijat odottivat pelonsekaisin tuntein, mitä yö Tiananmenin aukiolla toisi tullessaan.

Suurmielenosoitukset demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta olivat jatkuneet pääkaupunki Pekingissä jo useita viikkoja. Kiinan johtaja Deng Xiaoping oli julistanut kaupunkiin sotatilan ja määrännyt 300 000 sotilasta tyhjentämään aukion.

Valtava määrä sotilaita, tankkeja ja tykistöä lähestyi aukiota. 33-vuotias demokratia-aktivisti Liu Xiaobo oli tukenut mielenosoittajia nälkälakollaan ja voittanut heidän luottamuksensa. Tämän luottamuksen turvin Xiaobo neuvotteli mielenosoituksen johtajien sekä armeijan edustajien kanssa, ja järjesti suurelle osalle mielenosoittajista siirtymisen turvaan.

Liu Xiabo vuonna 1995.
Reuters-TV

Historioitsijat ovat arvioineet, että Liun toimet saattoivat pelastaa satojen ihmisten hengen. Tiananmenin tapahtumat muuttivat Liun elämän, ja hänestä tuli koko Kiinan tunnetuin demokratia- ja ihmisoikeusaktivisti. Hän ei kuitenkaan koskaan hyväksynyt ylleen sankarin viittaa tuosta Tiananmenin yöstä.

– Kukaan tunnetuista aktivisteista, minä mukaan luettuna, ei kuollu. Uhrit olivat tavallisia opiskelijoita ja siviilejä. Ihmisiä, jotka halusivat elää tavallista onnellista elämää. Tuona veren tahrimana yönä heidän kohtalokseen koitui se, että he toimivat sympatian ja oikeudenmukaisuuden ohjaamina, ja se maksoi heille kaiken, Liu muisteli Tiananmenin tapahtumia.

Akateemikosta aktivistiksi…

Ennen Tiananmenia Liu oli luonut menestyksekästä akateemikon uraa. Intellektuelliperheen poika oli noussut nopeasti kirjallisuuden professoriksi Pekingin normaaliyliopistosta. Hän toimi 80-luvulla vierailevana professorina Oslossa, Havaijilla ja New Yorkissa.

Aika länsimaissa jätti Liuhin lähtemättömän vaikutuksen.

– Modernisaatio merkitsee täysimittaista länsimaalaistumista. Inhimillisen elämän valitseminen merkitsee länsimaisen elämäntyylin valitsemista. Länsimaisen ja kiinalaisen hallintojärjestelmän ero on siinä, että ensimmäinen on inhimillinen ja toinen epäinhimillinen. Mitään välimaastoa ei jää. Länsimaalaistuminen ei ole vain tämän maan valinta, vaan oikea suunta koko ihmiskunnalle, hän pohti Kiinan tulevaisuutta vuonna 1988.

Akltivisti osoittamassa mieltään Liu Xiaobon puolesta kesäkuussa 2017
Nainen osoittamassa mieltään Liu Xiaobon puolesta Hong Kongissa kesäkuussa 2017.Anthony Wallace / AFP

Kun demokratialiikehdintä sai Kiinassa tuulta purjeisiinsa vuonna 1989, Liu palasi Yhdysvalloista takaisin kotimaahansa. Kiina oli matkalla kohti demokratiaa ja hän halusi olla mukana tätä historiallista tapahtumasarjaa. Se oli hänen elämänsä kohtalokkain valinta.

…ja viranomaisten silmätikuksi

Demokratialiike murskattiin ja Liu sai 20 kuukauden vankeustuomion osallisuudestaan hallituksenvastaisessa liikkeessä. Hänen kirjansa kiellettiin ja hänet erotettiin yliopistosta. Hän kärsi vankeustuomion Kiinan kuuluisimmassa korkean turvallisuusluokan vankilassa Qinchengissä.

Vapaaksi päästyään Liu jatkoi Kiinan kommunistipuolueen arvostelua ja vaatimuksiaan ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta. Hänet vangittiin uudelleen muutamaa vuotta myöhemmin ja jälleen uudelleen vapautumisensa jälkeen.

Nyt edessä oli rankka kolmen vuoden työleiri.

Vuonna 1999 Liu vapautui ja seurasi kymmenen vuotta kestänyt vapaampi kausi, jonka aikana hän julkaisi useita kirjoja ja toimi aktiivisesti ihmisoikeusjärjestöissä.

Nainen osoittamassa mieltään Liu Xiaobon puolesta Hong Kongissa kesäkuussa 2017.
Mielenosoituksia Hong Kongissa kesäkuussa 2017.Alex Hofford / EPA

Vapaudella oli kuitenkin hintansa. Kiinan valtio seurasi hänen tietokonettaan ja kuunteli hänen puhelujaan. Poliisit päivystivät hänen kotinsa ulkopuolella ja säätelivät hänen tapaamisiaan. Liu asetettiin kotiarestiin useaan otteeseen.

Pitkä vankeustuomio ja Nobelin rauhanpalkinto

Vuonna 2008 Liu osallistui niin sanotun Peruskirja 08 -nimisen vetoomuksen kirjoittamiseen. Vetoomus julkaistiin YK:n ihmisoikeusjulistuksen 60-vuotispäivänä ja siinä vaadittiin pitkälle meneviä uudistuksia Kiinan hallintoon.

Liu ja 300 muuta aktivistia vaativat Kiinaan ilmaisunvapautta, ihmisoikeuksien kunnioittamista, demokratiaa, valtionyhtiöiden ja maan yksityistämistä ja vapaata markkinataloutta. Tämä oli Kiinan johdolle liikaa.

Liu pidätettiin ja hän sai lopulta 11 vuoden vankeustuomion valtion vastaiseen toimintaan yllyttämisestä.

Tuomio sai osakseen valtavasti huomiota. Yhdysvallat ja Euroopan Unioni vaativat Liun vapauttamista. Mukaan liittyi suuri joukko kansainvälisiä ihmisoikeusaktivisteja, akateemikkoja ja lakimiehiä. 300 kuuluisaa kirjailijaa, heidän joukossaan Salman Rushdie ja Margaret Atwood, tuomitsivat Liun vangitsemisen ja vaativat Kiinaa päästämään hänet vapaaksi.

Lokakuussa 2010 Liulle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto hänen "pitkästä ja väkivallattomasta kamppailustaan ihmisoikeuksien puolesta Kiinassa". Häntä olivat ehdottaneet palkinnon saajaksi muun muassa ihmisoikeustaistelijat Vaclav Havel ja Desmond Tutu.

Rauhan nobel-palkintomitali.
Berit Roald / EPA

Liu ei saanut osallistua palkintoseremoniaan Oslon kaupungintalolla. Kuva hänen tyhjästä tuolistaan oli täynnä symboliikkaa ja osoitus siitä, että Liun ja muiden kiinalaisten ihmisoikeusaktivistien taistelu on vielä kesken.

Palkintoseremoniassa luetussa puheessaan Liu sanoi uskovansa vapauden lopulta voittavan myös Kiinassa.

– Olen täynnä optimismia tulevaisuuden vapaasta Kiinasta. Mikään voima ei voi pysäyttää ihmiskuntaa sen tavoitellessa vapautta, ja Kiinasta tulee lopulta maa, missä ihmisoikeudet ja oikeusturva voittavat, Liu kirjoitti.

Liun perintö vaarassa Kiinan autoritaarisen kehityksen myötä

Kesäkuussa 2017 Kiinan viranomaiset päästivät Liun ehdonalaiseen vapauteen lääketieteellisistä syistä. Hänellä oli pitkälle kehittynyt maksasyöpä.

Liu menehtyi 13.7.2017.

Liun merkitys kiinalaiselle demokratialiikkeelle oli suuri. Helsingin yliopiston Kiina-tutkijan Teemu Naarajärven mukaan hänet tunnettiin kuitenkin paremmin Kiinan ulko- kuin sisäpuolella.

– Läntisissä demokratioissa Liusta tuli Kiinan demokratialiikkeen symboli. Kiinan sensuurin ja yksipuolisen uutisoinnin johdosta harva kiinalainen kuitenkaan tunsi häntä ja monet pitivät häntä hallituksen linjaa myötäillein häirikkönä, Naarajärvi sanoo.

Demokratialiike painaa nyky-Kiinassa Naarajärven mukaan kovin vähän ja presidentti Xi Jinping kohtelee kaikenlaisia toisinajattelijoita kovalla kädellä.

– Liun toiminta oli kunnioitettavaa, mutta lähinnä symbolista. Kiina on viimeisen 5-10 vuoden aikana kehittynyt yhä autoritaarisempaan suuntaan, eikä tälle kehitykselle näy muutosta, hän toteaa.

Liun kenties merkittävämmäksi perinnöksi jääkin se, että hänen kauttaan kiinalaisten toisinajattelijoiden tyly kohtelu nousi muun maailman tietoisuuteen.

Lue myös:

Nobel-palkittu ihmisoikeusaktivisti Liu Xiaobo on kuollut

Liu Xiaobon haastattelu Ylen Elävässä Arkistossa

Ylen entisen Pekingin-kirjeenvaihtajan Sari Taussin juttu Liu Xiaobon kohtelusta kiista USA:n ja Kiinan välille – onko Nobel-palkittu toisinajattelija jätetty vaille hoitoa?

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and