Larissa pakeni perheväkivaltaa naisten turvataloon Pietarissa – “Poliisi ei tullut apuun”

Tukevassa rautaovessa ei lue mitään. Ei myöskään ovenpielen pienessä summerissa.

Tänne ulkopuolisten ei ole tarkoituskaan löytää.

Salaisessa osoitteessa Pietarin keskustan liepeillä naisten turvatalon esimies pyytää anteeksi talon turvatoimia. Väkivaltaiset aviomiehet kun on jollain tavalla pidettävä loitolla.

Rautaoven takana avautuu yllättävän kodikas huoneisto. Keittiö, toimisto, oleskeluhuone ja muutamia pieniä makuuhuoneita, joihin kuhunkin on sullottu kolme sänkyä.

Makuuhuone jossa leluja.
Pienissä huoneissa on kolme sänkyä. Naisten turvatalo Pietarissa.Antti Kuronen / Yle

Poliisia vaikea saada paikalle

Täällä Larissa on elänyt kuukausia lastensa kanssa.

– Juovuksissa mieheni oli väkivaltainen. Kerran hän oli tappaa minut veitsellä. Lapseni pelästyi niin, että hän laski alleen.

Larissan tarina väkivallan uhrina on tavanomainen.

Perhe asui ahtaasti yksiössä. Räyhääminen ja väkivalta olivat arkipäivää, kun mies toistuvasta pamahti juovuksissa kotiin.

Larissa ymmärsi kyllä tilanteen mahdottomuuden, mutta parin pienen lapsen kanssa ulospääsyä tilanteesta ei ollut, etenkään ilman rahaa.

– Kun soitin poliisille, sieltä ladeltiin yleensä tekosyitä sille, miksei partiota voida lähettää. Ei ollut autoja tai henkilökuntaa. Opin, että pitää laittaa lapsi soittamaan poliisille. Silloin he yleensä tulivat ja veivät mieheni putkaan.

Putkareissut eivät perheen tilannetta silti parantaneet. Mies palasi aina seuraavana aamuna entistä äkäisempänä.

Poliisi ei sen kummemmin tilanteeseen tarttunut.

Juliste naisten turvatalossa.
Naisten turvatalossa autetaan myös väkivaltaa kohdanneita lapsia.Antti Kuronen / Yle

“Perheväkivalta tulee lisääntymään”

Naisten oikeuksia ajavien järjestöjen mukaan viranomaisten passiivisuus on aina ollut ongelma Venäjällä.

Nyt tilanne on järjestöjen mukaan muuttumassa entistä pahemmaksi.

Keväällä presidentti Vladimir Putin hyväksyi lakimuutoksen, joka osittain dekriminalisoi perheväkivallan.

Vastedes perheenjäsenen kurittamisesta rangaistaan hallinnollisena rikkeenä, ellei kyse ole vakavista tai toistuvista pahoinpitelyistä.

Aiemmin maksimirangaistus oli kaksi vuotta vankeutta. Hallinnollisesta rikkeestä voi saada sakon tai enintään 15 päivää vankeutta.

Sosiaalityöntekijä Svetlana Matrosov
Sosiaalityöntekijä Svetlana Matrosov valittaa ettei kaikille väkivallan uhreille löydy paikkoja turvataloista Pietarissa.Antti Kuronen / Yle

Naisten asemaa heikentää myös se, että uuden lainsäädännön seurauksena todistustaakka lievästä perheväkivallasta siirtyy uhrille. Viranomaiset eivät aloita rikosprosesseja omatoimisesti, koska kyseessä ei ole enää virallisen syytteen alainen rikos. Uhrin on siis itse osoitettava väkivallan tapahtuneen.

– Naisiin kohdistuva väkivalta tulee lisääntymään. Aviomiehet osaavat lyödä jälkiä jättämättä. Väkivallan todistaminen muuttuu lähes mahdottomaksi, ennustaa turvatalon sosiaalityöntekijä Svetlana Matrosov.

Lakimuutos koskee myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Pahoinpitelijä ei aina ole aviomies

Matrosov kertoo talon arjesta. Valtaosa naisista on paennut väkivaltaista aviomiestä, mutta tapauksia on erilaisia.

Turvatalon keittiössä Valeria lämmittää kattilassa nakkimakkaraa.

– Tyttäreni on riippuvainen makkarasta, hän naurahtaa.

Valeria laitta ruokaa tyttärelleen.
Valeria on asunnoton. Hän toivoo löytävänsä asunnon, jotta voisi elää tyttärensä kanssa. Naisten turvatalo Pietari.Antti Kuronen / Yle

Yksinhuoltajana Valeria on turvatalossa paossa väkivaltaa ja asunnottomuutta.

Hän asui pitkään ystävänsä luona, mutta eräänä päivänä tuli riita, jonka päätteeksi Valeria joutui kadulle tyttärensä kanssa.

– Onneksi tyttäreni pääsi lastenkotiin. Olin rautatieasemalla vuorokauden, kunnes kuulin tästä paikasta.

Valerialle naisten turvatalo on ainoa mahdollisuus asua yhdessä tyttärensä kanssa. Hänellä ei ole asuntoa, eikä varmuutta tulevaisuudesta.

– Saamme asua tyttäreni kanssa täällä vielä pari kuukautta. Sen jälkeen en tiedä. Toivon todella, että saisimme jostakin asunnon.

Sofia makuuhuoneessaan naisten turvatalossa.
Korkeasti koulutettu Sofia pakeni perheväkivaltaa naisten turvataloon Pietarissa.Antti Kuronen / Yle

Sofia sen sijaan joutui veljensä pahoinpitelemäksi. Hän on korkeasti koulutettu nainen, jonka työuran pilasi syöpädiagnoosi.

– Asuin omassa asunnossa, mutta sairastuin syöpään. Hoitojen vuoksi jouduin myymään asuntoni ja muuttamaan vanhempieni ja veljeni luokse. Siellä veljeni pahoinpiteli minua toistuvasti.

Myös Valerian tapauksessa haaveissa on oma asunto. Korkeasti koulutettuna hänellä on hyvät mahdollisuudet saada työpaikka, kunhan hän toipuu syöpähoidoista.

Tuhansia naisia kuolee vuosittain

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma Venäjällä. Venäjän poliisin tilastoihin perustuvan varovaisen arvion mukaan yli 600 naista tapetaan kodeissaan joka kuukausi.

Vuonna 2008 aviomiehet ja lähisukulaiset tappoivat 14 000 naista, raportoi Venäjän sisäministeriö.

– En hyväksy uudistusta. On tekopyhää, että naisen lyöminen on hallinnollinen rike, ja vasta jatkuva pahoinpitely on rikos. Rikollisten tekojen tulisi aina olla rikoksia lain edessä, toteaa naisten turvatalon esimies Tatiana Šerbakov.

Perheväkivallan dekriminalisoinnin taustalla ovat perinteisiä perhearvoja ajavat konservatiiviset poliitikot, joilla on Kremlin täysi tuki.

Presidentti Vladimir Putinin kolmannella kaudella kansallistunnetta on nostatettu painottamalla perinteisiä venäläisiä arvoja.

Tatiana Šerbakov, naisten turvatalon johtaja.
Tatiana Šerbakov johtaa naisten turvataloa Pietarissa. Hän uskoo uuden lainsäädännön heikentävän uhrien asemaa entisestään.Antti Kuronen / Yle

“Valtiovalta ei kuulu makuuhuoneeseen”

Pietarista kotoisin oleva poliitikko Vitali Milonov on tämän arvokonservatiivisen liikkeen keulakuvia. Hän kuuluu Putinin tukipuolueeseen Yhtenäinen Venäjä.

Julkkikseksi hän nousi, kun hän ryhtyi ajamaan homoseksuaalisen propagandan kieltävää lakia Pietariin. Sittemmin vastaava laki toimeenpantiin koko Venäjällä.

Lievän perheväkivallan dekriminalisointia hän on ajanut Venäjän duumassa.

– Valtiovallan ei tulisi olla kolmas osapuoli makuuhuoneessa. Perhe on pyhä instituutio, johon virkavallan ei tulisi puuttua, Milonov perustelee lakimuutosta.

Vitali Milonov
Venäjällä tunnettu konservatiivipoliitikko Vitali Milonov kirkkonsa edustalla Pietarissa.Antti Kuronen / Yle

Tapaan Milonovin hänen kirkkonsa edustalla Pietarissa. Täällä hän käy jumalanpalveluksissa viikonloppuisin. Viikot hän on kansanedustajana Venäjän duumassa Moskovassa.

– Kaikissa perheissä tunteet nousevat välillä pintaan. Pienen läimäyksen ei pidä johtaa vankilatuomioon ja perheen hajoamiseen, sanoo Milonov.

Milonovin mukaan uudistus ei heikennä uhrien asemaa, koska ensimmäinen väkivallanteko johtaa tuntuviin sakkoihin ja jatkuva väkivalta kovempiin tuomioihin.

– Venäjällä ihmiset tukevat tätä lakia. Ainoastaan katkerien feministien johtamat niin kutsutut ihmisoikeusjärjestöt ovat vastustaneet lakia. Nämä yksinelävät lesbot eivät voi saada miestä, koska he eivät ole naisellisia. He ovat katkeria ja vastustavat kaikkea perheisiin liittyvää, toteaa Milonov.

Perinteisiä venäläisiä arvoja ovat Milonovin mukaan perhe, kirkko ja valtiovalta. Feminismi, seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ja pakolaisten hyysääminen ovat sen sijaan länsimaalaista hapatusta, joka Milonovin mukaan tuhoaa yhteiskunnan selkärangan.

– Feminismillä ei ole jalansijaa täällä, koska se ei edusta venäläisiä arvoja, kansanedustaja Vitali Milonov toteaa.

Ikkuna naisten turvataloon
Naisten turvatalo sijaitsee tavallisessa asuinrakennuksessa Pietarin keskustan liepeillä.Antti Kuronen / Yle

Turvataloja liian vähän

Sosiaalityöntekijä Svetlana Matrosovin mielestä surullisinta on se, että uusi laki osoittaa poliitikoiden välinpitämättömyyden ongelmaa kohtaan. Vastapainoksi rangaistusten lieventämiselle ei ole esitetty mitään naisten asemaa parantavia toimia.

Esimerkiksi turvatalojen kapasiteetti ei vastaa kysyntään.

– Koko ajan pyrin löytämään paikkoja naisille, jotka eivät mahdu tänne. Jos olisi rahaa, voisimme ainakin vuokrata asuntoja, Matrosov huokaa.

Tilanne vaikea pienillä paikkakunnilla

Silti tilanne on Pietarissa pikkupaikkakuntia huomattavasti parempi. Niissä turvataloja ei yleensä ole, ja jos niitä on, ovat ne useimmiten vapaaehtoisten pyörittämiä.

Kansainvälisen rahoituksen vastaanottaminen tätä toimintaa varten on vaikeutunut. Presidentti Vladimir Putinin kolmannella kaudella kansalaisjärjestön kansainvälistä yhteistyötä on rajoitettu lainsäädännöllä niin kutsutuista ulkomaistista agenteista.

Lisää aiheesta A-studiossa TV1:ssä maanantaina kello 21.

Lasten lapaset kuivaustelineellä.
Naisten turvatalo Pietarissa.Antti Kuronen / Yle

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and