Kuningas Arthurin linnassa syötiin turkkilaisista kulhoista ja juotiin espanjalaisista laseista

Jos kuningas Arthur olisi muutakin kuin legenda, hänen pyöreällä pöydällään Tintagelin linnassa Cornwallissa olisi ollut ostereita ja sianlihaa Turkista tai Kyproksesta tuodussa kulhossa ja viiniä espanjalaisessa lasipikarissa.

Pöytä Tintagelin linnassa, jossa Arthur legendan mukaan syntyi, katettiin 400-luvun lopussa ja 500-luvun alussa juuri noin, kertovat Britannian kulttuuriperintöä hallinnoivan English Heritagen ja Cornwallin arkeologisen yksikön löydöt.

Britannian lounaiskulmasta Atlantille työntyvä Cornwall eli tuolloin ensimmäiseksi kultakaudekseen kutsuttua aikaa, jolloin sen mitä ilmeisimmin oli tärkeä solmukohta kaukokaupassa. 600-luvulle saakka asutetulla kalliosaarella oli maastokartoitusten perusteella satakunta rakennusta.

Jo aiemmissa kaivauksissa on löytynyt myös todisteita kaukaisista yhteyksistä, muun muassa amforien ja koristeellisten lasien palasia. Vastaavia löytöjä ei tunneta yhtä paljon mistään muualta Britannian alueelta.

Paksu muuri on luja todiste

Välimeren ympäristöstä tuotujen keramiikka-astioiden palasia on uusissa kaivauksissa löytynyt pari sataa. Lasinkappaleitakin löytyi useista. Osa on koristeltuja.

Siitä, mitä astioista syötiin, kertovat osterinkuoret ja nautojen, lampaiden ja vuohien luut, joissa on merkkejä teurastuksesta ja paistamisesta. Turskan selkäruoto on ensimmäinen todiste siitä, että linnassa ilmeisesti nautittiin myös syvästä merestä pyydettyä kalaa.

Maasta paljastui paljon muutakin: rintakoruja, vyönsolkia, veitsiä ja nauloja. Joukossa on myös hevosenkenkä ja nuolenkärki.

Löydöt antavat vahvaa näyttöä Dumnonian kuningaskunnasta.

Arkeologit löysivät myös kivirakenteiden, laattalattioiden ja laatoista tehdyn portaikon jäänteet. Paksuimmalla muurilla oli leveyttä metrin verran, mikä antaa ymmärtää, että rakennukset tehtiin kestämään, ei tilapäisiksi.

Tutkijoiden mukaan löydöt ylittivät kaikki odotukset ja antavat vahvaa näyttöä siitä, että paikalla todella sijaitsi Dumnoniaksi kutsutun cornwallilaisen kuningaskunnan keskus. English Heritagen sivulta on ladattavissa koko 162-sivuinen tutkimusraportti.

Kaivauksia jatketaan viisi vuotta

Linnassa tehtiin laajoja kaivauksia 1930-luvulla, mutta suuri osa tiedoista tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa. Viime vuonna alkaneet kaivaukset ovat ensimmäiset sitten 1990-luvun.Tuloksista kerrottiin vasta nyt kaivausten jatkuessa.

Arkeologit aikovat avata tänä kesänä aiempaa paljon suuremman alueen. Kaivaukset jatkuvat elokuun puoleenväliin, ja kaikkiaan niistä suunnitellaan viisivuotisia.

Tutkijoita vaivaavia kysymyksiä on paljon: Miltä rakennukset näyttivät? Mitä niissä tehtiin? Milloin alue tarkalleen asutettiin ja miksi se hylättiin?

Lippua pitelevä kruunupäinen kuningas valtaistuimella.
Kuningas Arthur seinävaatteessa, joka on peräisin 1300-luvun loppupuolelta. International Studio

Virallista vandalismia?

Kuningas Arthurin legenda on 1100-luvun luomus. Nykyinen rauniolinna on 1200-luvulta. Sen rakennutti kuningas Henrik III:n veli Richard, mahdollisesti juuri Arthurin legendan innoittamana.

Alue on houkutellut Arthurista kiinnostuneita turisteja 1600-luvulta asti. Nykyisin se on English Heritagen suurimpia vetonauloja. Kesäkuukausina siellä käy jopa kolmetuhatta ihmistä päivässä.

English Heritage ja historioitsijat ovat käyneet kiihtyvää kiistaa linnan merkityksestä ja alueen kohtelusta. Lisää turistivirtoja tavoitteleva English Heritage on hakkauttanut kallion kylkeen legendan Merlin-velhon kasvot ja on rakennuttamassa saarelle modernia jalankulkusiltaa.

Historioitsijat syyttävät English Heritagea Cornwallin todellisen historian halventamisesta ja Cornwallin kansallismielinen liike suoranaisesta vandalismista. Kiistan eri puolista kertoo lisää History & Policy -sivusto.

Brittihallitukselle pyyhkeitä vähemmistöpolitiikasta

English Heritagessa hiertää monia jo nimi, sillä Cornwall ei ole historiallisesti Englantia, vaan kelttien aluetta. Sillä on oma kieli, korni. Se ehti hävitä englannin jalkoihin 1800-luvulla. Viime vuosisadalla sitä alettiin elvyttää.

Kiista Tintagelin linnasta on päässyt jopa Euroopan neuvoston käsittelyyn osana Britannian vähemmistöpolitiikkaa koskevaa raporttia. Linnan "disneymäinen kohtelu" on esimerkki kansallisen vähemmistön väheksynnästä, raportti suomi.

Britannia virallisti kornit vuonna 2014 kansalliseksi vähemmistöksi muiden kelttien eli skottien, walesilaisten ja pohjoisirlantilaisten rinnalle. Euroopan neuvoston raportin mukaan korneja ei kuitenkaan tueta riittävästi.

Neuvosto vaatii muun muassa palauttamaan kornin kielen opetukselle rahoituksen, joka luvattiin vuoden 2014 päätöksen yhteydessä. Cornwallissa on runsaat puoli miljoonaa asukasta. Kornia puhuu nykyisin sujuvasti arviolta vain 500.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and