Kissanminttua ja siankiveksiä – keskiajalla hoidettiin myös miesten hedelmättömyyttä

Yleinen olettamus siitä, että pariskunnan lapsettomuutta on lähes näihin päiviin asti pidetty vain naisesta johtuvana, on keskiajalta säilyneiden tekstien perusteella väärä.

Hedelmättömyydestä kyllä syytettiin ja pyrittiin hoitamaan enimmäkseen naista, mutta brittiläisen Exeterin yliopiston historioitsijan Catherine Rider tutkimusten perusteella miehen siittämiskyvyssä tiedettiin voivan olla muitakin ongelmia kuin ilmeisin eli impotenssi.

Riderin tutkimat 1200–1400-luvuilla kirjoitetut tekstit eivät ehkä olleet laajalti tiedossa, mutta ne eivät myöskään olleet vain pienen piirin tietoa. Hän löysi latinankielisten yliopistokirjojen lisäksi myös englanniksi käännettyä aikalaistietoa miesten steriiliydestä.

Keskeisin on Italiassa jo 1100-luvulla koottu Trotula, joka levisi Britanniassakin sekä englannin- että ranskankielisenä käännöksenä. Trotula toteaa ykskantaan, että raskaaksi tulemisen esteet ovat yhtä usein miehessä kuin naisessa.

Pottatesti puolisoille

Ajan yleisen käsityksen mukaisesti Trotulassakin terveysongelmien uskottiin johtuvan kuuman ja kylmän tai kostean ja kuivan epätasapainosta. Miehen lapsettomuuden syyksi epäiltiin muun muassa liian kuivia ja kylmiä kiveksiä.

Sekä aliravitsemuksella että liikalihavuudella on hedelmällisyyteen iso vaikutus, Trotulassa sanottiin. Siitä nykylääketiede on samaa mieltä, mutta hoidosta ehkä ei: laihduttamaan ei pitänyt ryhtyä liikkumalla, vaan hikoilemalla kuumassa kylvyssä tai hiekassa.

Trotulassa oli myös pottatesti sen selvittämiseksi, kummasta osapuolesta lapsettomuus johtui. Puolisot virtsasivat kahteen yöastiaan, ja ne täytettiin osittain vehnänleseillä. Sitten oli odotettava puolitoista viikkoa. Jos jommankumman pottaan ilmestyi matoja, hän oli hedelmätön.

Keskiaikainen piirroskuva pariskunnasta vuoteessa peiton alla.
1400-luvun Tacuinum Sanitatis -terveysoppaassa oli tietoa myös raskaaksi tulemisesta. Casanatan kirjasto, Rooma

Hoitoyritysten yleisyyttä ei tiedetä

Tavallisia keinoja yrittää hoitaa lapsettomuutta olivat rukoilu ja pyhimyksiin vetoaminen. Myös pyhiinvaelluksilta muistoksi tuoduilla esineillä uskottiin olevan parantavaa voimaa.

Rider on löytänyt myös reseptejä. Tämä on 1400-luvun koelmasta The Liber de Diversis Medicinis: "Mies, joka haluaa saattaa naisen raskaaksi, keittäköön kissanminttua viinissä, kunnes siitä on jäljellä vain kolmannes, ja juokoon sitä kolmena päivänä tyhjään vatsaan."

Toisessa oppaassa neuvotaan kuivaamaan ja jauhamaan sian kivekset ja sekoittamaan ne viiniin. Tässäkin hoidossa tärkeää oli juoda viiniä kolmena peräkkäisenä päivänä.

Catherine Riderin mukaan hedelmättömyyden tutkimus on sikäli hankalaa, että aikalaisten omia kertomuksia on tiedossa hyvin vähän. Suurin osa teksteistä on lääkärien akateemista pohdintaa. On vaikea sanoa, missä määrin ihmiset todella hakeutuivat hoitoon, Rider sanoo.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and