Kemikaalikunnostus ei sovi kaikille Suomen 500 huonokuntoiselle järvelle

Pahasti rehevöityneitä järviä riittää Suomessa. Ympäristökeskuksen laskelmien mukaan niitä on satoja. Littoistenjärvi Kaarinan ja Liedon rajalla on vain puolentoista neliökilometrin kokoinen, matala järvi, jonka ulkoinen kuormitus on saatu minimiin.

Toukokuussa järven tilaa korjattiin 200 tonnin polyalumiinikloridikäsittelyllä, jolloin vettä samentava fosfori kiteytyi pohjaan eikä sedimenteistä päässyt irtoamaan lisää fosforia veteen.

Ruotsin maatalousyliopiston dosentti Brian Huser on tutkinut vastaavalla tavalla käsiteltyjen yli sadan järven tilaa ympäri maailmaa. Hänen mukaansa kemikaalikäsittelyn teho riippuu monesta seikasta. Fosfori saattaa pysyä kurissa vuosikymmeniä tai vain muutaman vuoden.

– Malleissamme arvioimme tehon voivan kestää jopa sata vuotta, kertoo Brian Huser.

Järviä, joiden pohjasedimenteistä liukenee runsaasti fosforia, kannattaa käsitellä kemikaaleilla. Brian Huser, dosentti, Ruotsin maatalousyliopisto

Jos polyalumiinikloridia käytetään liian vähän eikä tunneta tarkasti vesistön ravinnekiertoa, niin teho on yleensä heikko.

– Järviä, joiden pohjasedimenteistä liukenee runsaasti fosforia, kannattaa käsitellä kemikaaleilla, Brian Huser sanoo.

Ruotsissa tätä tekniikkaa on käytetty ensi kerran jo vuonna 1967 Långsjössä ja parhaimmillaan järvien kunto on pysynyt hyvänä vuosikymmeniä.

Käsittelyn tehoa voi heikentää myös liian runsas pohjaa pöllyttävä kalakanta ja veden korkea lämpötila. Littoistenjärvelläkin kirkastuneesta järvestä paljastui huomattava määrä pohjaa tonkivia isoja lahnoja sekä runsas särkikalakanta, jota aiemmin oli yritetty harventaa hoitokalastuksella.

Dosentti Brian Huser suositteleekin vesien kunnostusta käyttämällä useaan kertaan polyalumiinikloridia eikä kuten Littoisissa tehtiin kertarysäyksellä.

Kyseinen kemikaali ei toimi, jos vesi on humuspitoista, kuten hyvin monessa Suomen pikkujärvessä lainehtii. Ihmisille ei kuitenkaan alumiinista ole haittaa, sillä se kiteytyy pohjaan ja katoaa muutamassa vuodessa. Tätä metallia ihmiseen kertyy joka tapauksessa monesta lähteestä päivittäin pieniä annoksia.

Kemiallisesti puhdistetun Littoistenjärven vesi on kirkasta ja turkoosia.
Littoistenjärvi kirkastui kemikaalikäsittelyn jälkeen.Kalle Mäkelä / Yle

Kemikaalikäsittely tehosi

Hoitokalastus ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen ovat sinänsä tehokkaita keinoja vähentää järven fosforia, mutta nämä keinot eivät yksin riitä, jos pohjasta irtoaa sinne varastoituneita ravinteita.

Tämä niin sanottu sisäisen kuormituksen määrä pitäisi tuntea, jotta esimerkiksi kesäiset leväongelmat saataisiin ratkottua. Ja määritellä sopiva annos kemikaalia sitomaan forforia.

Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja Jukka Heikkilä vieraili torstaina Suomen ympäristökeskuksen seminaarissa ja sai kiinnostavia tietoja vesien hoidosta.

Dosentti Brian Huserin esittelemä moneen kertaan tehtävä käsittely oli Heikklälle uutta.

– Myös sedimentin rakenne näyttää olevan tärkeää sille, miten fosforikierto menee siellä pohjassa. Se saattaakin poiketa hyvin paljon eri oloissa. Sitä ei ole osattu suomalaisissa järvissä tutkia niin paljon kuin olisi ehkä pitänyt, miettii Jukka Heikkilä.

Nyt Littoistenjärvellä vesi on samentunut, mutta näkyvyyttä on vielä huomattavasti. Heikkilän mukaan veden kirkkaus ei olekaan pääasia, vaan fosforin saaminen pois järvestä.

Megalahna on tuuli. Jukka Heikkilä, Littoistenjärven hoitokunnan puheenjohtaja

Tänä kesänä uusia hoitotoimia ei enää tehdä, sillä alasvajonnut ph-arvokin on noussut melkein normaalille tasolle. Happamuuden muutos aiheutti kalakuolemia, mutta hieman vähemmän kuin olettiin.

Polyalumiinikloridi takertuu suurina pitoisuuksina kalojen kiduksiin ja tukehduttaa niitä. Tällainen ilmiö on todettu monella kemikaalikäsitellyllä järvellä. Toimenpide vaatiikin ympäristöluvan.

Hintaa polyalumiinikloridikäsittelylle tulee muutamia tuhansia per hehtaari. Brian Huserin mukaan matalan järven kunnostus maksaa noin 4300 euroa ja syvemmän, jossa teho säilyy pidempään, noin 2800 euroa hehtaarilta.

Erikoinen ilmiö paljastunut Littoistenjärvellä

Littoistenjärvellä on havaittu myös uusi ilmiö veden kirkastumisen myötä. Aiemmin ei ole havaittu, miten tuuli vaikuttaa pohjan liikkeisiin.

– Megalahna on tuuli. Se vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkälaiset liikkeet vedessä on. Sitä korostaa myös järven pyöreä muoto, kuvaa Jukka Heikkilä.

Pohjalla leijuu herkästi liikkuvaa alumiinihydroksidia, johon veteen vielä jäänyt ja pohjasta mahdollisesti irtoava fosfori sitoutuu entistä paremmin.

– Tänä kesänä Littoistenjärvellä uidaan, kalastetaan ja muuten ollaan kuin ellun kanat, tokaisee tyytyväinen hoitokunnan puheenjohtaja.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and