Keittiön pesusieni on hurja bakteerihautomo – tutkijat kehottavat vaihtamaan sienen joka viikko

Se, että keittiö ja kylpyhuone ovat kodin bakteeripesiä, ei ole uutinen, mutta keittiön pesusienien mikrobikantoja tutkineet saksalaiset havaitsivat jotakin uutta: edes keittäminen ei pudista keittiön pesusientä, vaan jopa vahvistaa sen pahimpia mikrobeja.

Vaikka saksalaisilla on yleensä toisenlainen tapa tiskata kuin suomalaisilla – tiskiharjan sijasta sienellä – niin harvapa täälläkään voi väittää, ettei olisi koskaan haistanut keittiösienen tai tiskirätin lemahdusta.

Tutkijat selvittivät 14 lounaissaksalaisesta keittiöstä kerätyn pesusienen mikrobien perimän. Mikrobeja myös merkittiin fluoresoivalla väriaineella, jotta ne voitiin paikallistaa itse sienessä 3D-lasermikroskoopilla.

Kuohkeaan sieneen jää helposti pienenpieniä ruoanjätteitä, jotka kosteuden lisäksi tekevät siitä mikrobeille oivallisen hautomon. Mikroskoopin 3D-kuvassa sienen pinta oli kuin bakteerikelmun peitossa. Sienen pyyhkäisyt ovat myös omiaan levittämään bakteereja uusille pinnoille.

Ihon bakteerit leviävät keittiön pinnoille

Furtwangen yliopiston mikrobiologin Markus Egertin johtamat tutkijat laskivat, että sienikuutiossa, jonka jokaisella sivulla on mittaa yksi senttimetri, kuhisee kymmeniä miljardeja bakteereja. Enimmillään niitä oli 54 miljardia kuutiossa. Saman verran niitä löytyy ulostenäytteestä.

Tutkijat saivat haaviinsa 118 mikrobityyppiä. Yleisiä olivat muun muassa Moraxellaceae-bakteerit, jotka elelevät yleensä ihmisen iholla. Sieltä ne päätyvät helposti ympäri kotia, etenkin keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Turhan pitkään käytetyn kylpypyyhkeen ikävä haju on niiden aiheuttama.

Viisi kymmenestä pesusienien yleisimmästä bakteerilajista – tai tieteen kielellä taksonomisesta yksiköstä – on läheistä sukua kakkosryhmän taudinaiheuttajille neliportaisessa riskiasteikossa.

Joukossa on esimerkiksi kolibakteereja, joita on kotien aiemmissa tutkimuksissa löydetty vain lattiakaivoista enemmän kuin keittiöistä.

Kansainvälisessä riskiluokittelussa kakkosryhmä tarkoittaa mikro-organismeja, jotka saattavat aiheuttaa sairauksia. Niiden leviämisriski kuitenkin arvioidaan pieneksi ja hoitokeinot suhteellisen helpoiksi.

henkilö tiskaa pesusienellä
AOP

Ärhäkkä pöpö ei keittämistä pelkää

Tutkimuksessa todettiin myös, ettei sieni puhdistu, vaikka sen keittäisi, kuumentaisi mikroaaltouunissa tai pesisi saippuavedessä. Puhdistamisyrityksistä on jopa haittaa, vaikka ne hetkellisesti vähentävätkin bakteerien kokonaismäärää.

Vastustuskykyisimmät bakteerit selviävät kuumasta ja saippuasta ja saavat lisää lisääntymispuhtia, kun muilta jää niille tilaa, tutkijat päättelevät. Selviäjien joukossa on muun muassa Moraxella osloensis, jonka takia pesusienen haju saattaa jopa pahentua puhdistamisyrityksestä, tutkijat arvelevat.

Tämä ja jotkin muutkin seikat vaativat heidän mukaansa vielä lisätutkimusta. Kaikkiaan pesusienen bakteerikuorma on kuitenkin niin suuri, että tutkijat suosittelevat vaihtamaan sienen uuteen kerran viikossa.

Tutkimus on vapaasti luettavissa Scientific Reports -lehdestä.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and