Kazakstanin Q-pop nostattaa teinihysteriaa ja kasvattaa kansakunnan identiteettiä

ASTANA Aurinko porottaa Kazakstanin uudenaikaisen pääkaupungin Astanan hiljaisessa ydinkeskustassa. Ihmiset hakevat suojaa kuumuudelta kaupungin maamerkkinä tunnetun Bayterek-tornin varjosta.

Astanasta tuli Kazakstanin pääkaupunki kaksikymmentä vuotta sitten. Keskellä Keski-Aasian aroaluetta sijaitsevan kaupungin keskusta on rakennettu tyhjästä maailmankuulujen arkkitehtien avulla.

Pääkaupunki siirrettiin Almatysta, maan etelärajalta pohjoisemmaksi Astanaan kazakstanilaisen kulttuurin voimistamiseksi. Laajan maan pohjoiset alueet ovat historiallisesti olleet tiukasti naapurimaan Venäjän vaikutuksen alaisena.

Myös Kazakstanin media on perinteisesti ollut venäläisen populaarikulttuurin kyllästämä. Viime vuosina kazakstanilainen kulttuuri on kuitenkin vahvistunut viihteen saralla.

Tämä tuntuu etenkin populaarimusiikissa. Astanan arkkitehtuurin tavoin myös se ottaa vaikutteensa niin idästä kuin lännestä luoden samalla jotakin omaa ja ainutlaatuista.

15-vuotiaat kaverukset Arstan Sagintajev ja Dalier Ramazanov kuluttavat kesälomaansa maleksien keskustan paahteisilla kaduilla. He eivät epäröi hetkeäkään, kun kysytään tämän hetken suosituimmasta musiikista.

Arstan ja Dalier
Astanalaiset Arstan Sagintajev ja Dalier Ramazanov kuuntelevat Q-poppia ja räppiä.Erkka Mikkonen / Yle

– Oletko kuullut Q-popista? Sitä kuuntelevat kaikki, Sagintajev kertoo sujuvalla englannilla.

– Kazakstanin suosituin yhtye on Ninety One. Kaikki tytöt kuuntelevat sitä ja ajattelevat heitä koko ajan, Ramazanov lisää nauraen.

Teinihysteriaa korealaiseen tapaan

Q-pop eli Qazaq pop on kazakstanilainen versio maailmaa valloittaneesta korealaisesta K-popista. Se luottaa esikuvansa tavoin eri genrejä yhdistelevään energiseen musiikkiin sekä räikeään pukeutumistyyliin ja uhmakkaaseen asenteeseen.

Samalla kiinnostus eteläkorealaiseen kulttuuriin tuntuu olevan yleisemmin nosteessa nuoremman kazakkisukupolven parissa.

Viidestä nuoresta miehestä kasattu poikabändi Ninety One oli alkusysäys Q-popille. Sen vanavedessä on Kazakstaniin ilmestynyt kahdessa vuodessa puolentusinaa samantyyppistä yhtyettä tai artistia.

Varhaisteini-ikäisiin uppoava Q-pop hakee suosionsa sosiaalisen median tiiviistä faniyhteisöistä. Etenkin Ninety One on ruokkinut maassa ennennäkemätöntä teinihysteriaa.

Nimensä yhtye kertoo ottaneensa Kazakstanin itsenäistymisvuodesta 1991. Sillä se haluaa viestittää ”tyylinsä ja tuotantonsa ehdotonta itsenäisyyttä ja vapautta”.

Q-popin räväkkä ja sukupuolirooleja rikkova tyyli on herättänyt myös paheksuntaa Kazakstanissa. Uusi, muodikas pop-genre kertoo kuitenkin ennen kaikkea kazakinkielisen populaarimusiikin monipuolistumisesta.

Musiikkikanavalla isänmaallinen missio

Omankielisen musiikin kasvavan suosion taustalla on vuonna 2014 perustettu Gakku TV. Se on Kazakstanin ensimmäinen musiikkikanava, joka näyttää vain kotimaisten artistien musiikkivideoita.

Valtaosa niistä on kazakinkielisiä. Käytännössä kaksikielisessä Kazakstanissa maan valtiollinen kieli kazakki valtaa yhä enemmän alaa valtakielenä käytetyltä venäjältä.

Tämä näkyy hyvin populaarimusiikissa.

Timur Balymbetov
Musiikkikanava Gakku TV:n luova johtaja Timur Balymbetov haluaa palauttaa kazakstanilaisen nuorison oman pop-musiikin pariin.Erkka Mikkonen / Yle

– Nykyään jopa venäjänkieliset artistimme tekevät kazakinkielistä musiikkia. He tietävät, että suuri yleisö haluaa kuulla juuri kazakinkielistä poppia, Gakku TV:n luovajohtaja Timur Balymbetov kertoo.

Puolessa vuosikymmenessä kazakstanilaisten musiikkivideoiden määrä on moninkertaistunut. Balymbetovin mukaan kasvava kilpailu on myös nostanut tuotannon laatua.

34-vuotias musiikkialan ammattilainen muistelee omaa nuoruuttaan. Silloin nauhureissa pyöri länsimainen musiikki.

Nyt miljoonat kazakkinuoret kuuntelevat ylpeänä omankielistä musiikkiaan.

– Tehtävämme on palauttaa nuorisomme kazakstanilaisen musiikin pariin. Se toteutuu vähitellen, Timur Balymbetov Gakku TV:stä myhäilee.

Venäläisyyttä vastaan

Neuvostoliiton hajottua venäläisten osuus Kazakstanissa on pienentynyt oleellisesti: noin puolesta viidesosaan maan väestöstä.

Venäläisen kulttuurin vaikutus on entisessä neuvostotasavallassa kuitenkin edelleen suurta. Siksi valtiovalta tukee voimakkaasti kazakin kielen, kulttuurin ja oman historian tuntemuksen kehittämistä.

Yksi suurimmista hankkeista on kazakin kielen kirjoitusasun muuttaminen kyrillisistä latinalaisiin aakkosiin vuoteen 2025 mennessä. Toinen valtava ponnistus on parhaillaan menossa oleva Astanan maailmannäyttely.

pallon muotoinen veistos suihkulähdeaukiolla
Astanan maailmannäyttelyn isäntämaa Kazakstanin huippumoderni, pyöreä paviljonki ihastuttaa sekä kazakstanilaisia että ulkomaisia vieraita. Erkka Mikkonen / Yle

Kummatkin suurhankkeet – kuten myös päätös pääkaupungin siirtämisestä Astanaan – ovat Kazakstania sen itsenäistymisestä lähtien yksinvaltaisesti hallinneen presidentti Nursultan Nazarbajevin käsialaa.

Kazakstanissa on pyritty välttämään vastakkainasettelua, vaikka venäläistä vaikutusta on vähennetty määrätietoisesti. Suurilta yhteentörmäyksiltä on vältytty, mutta pinnan alla kuplii.

Kazakstan ei halua turhaan ärsyttää naapurimaataan, johon sillä on tiiviit taloudelliset ja poliittiset suhteet. Venäjä voisi myös käyttää syytteitä venäläisvähemmistön sortamisesta syynä aiempaa voimakkaammalle sekaantumiselle Kazakstanin sisäisiin asioihin.

Oma pop nostaa itsetuntoa

Muun omankielisen kulttuurin kehittämisen lailla myös populaarimusiikilla on tärkeä rooli nuoren valtion identiteetin vahvistamisessa.

Gakku TV:n luova johtaja Timur Balymbetov uskoo, että omalla äidinkielellä kuunneltava musiikki kasvattaa kazakstanilaisten nuorten ylpeyttä maataan kohtaan. Samalla kazakinkielinen musiikki nostaa koko kansakunnan itsetuntoa.

– Kärsimme Venäjän naapurina pikkuvelisyndroomasta. Olemme tottuneet siihen, että kaikki Venäjältä tuleva on omaa tuotantoa parempaa. Nyt musiikin saralla voimme kilpailla, Balymbetov kertoo.

Kazakstanilaisen musiikin kilpailukyvyn noususta kertoo sen kasvava kiinnostus muualla Keski-Aasiassa. Sitä on alettu kuunnella naapurimaissa Uzbekistanissa ja Kirgisiassa.

Tämä saa nuoren valtion tuntemaan erityistä ylpeyttä.

– Isänmaanrakkaudesta on tehty nykyään jotenkin julkeaa ja likaista. Mutta kun soittimesta voi kuunnella ilman häpeää omankielistä musiikkia, ja siitä pidetään myös muualla, niin se on hieno asia maallemme, Timur Balymbetov sanoo.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and