Kasvokkain: Annika Saarikko, ministeri, jolla on kotidemari

Annika Saarikko on saanut juuri sovittua miehensä kanssa, ettei ehdi hakemaan lasta päivähoidosta. Vuoro 2,5 -vuotiaan Aarnin noutamisesta siirtyy isälle.

Eduskunta on koolla viimeisiä päiviä ennen kesätaukoa ja Sote-uudistus painaa päälle. Päivittäiset kokoukset ovat taas venähtäneet. Kokousten jälkeen toimittajat odottavat haastatteluja keskustan keskeiseltä neuvottelijalta.

Valtiovarainministeriössä työskentelevä Erkki Papunen ymmärtää äkilliset aikataulumuutokset. Hän on itse toiminut mm. Maria Guzeninan (sdp) erityisavustajana. Aviomies on siis demari, mutta siitä myöhemmin.

Saarikko ei ole linnoittautunut kepukuplaan. Kun hän nousi eduskuntaan 2011, valituksi tuli kymmenen 80-luvulla syntynyttä poliitikkoa. Kasarinuoret perustivat tiiviin verkoston yli puolue- ja hallitus-oppositiorajojen, millä on ollut merkitystä näihin päiviin.

Seurakuntanuori löysi kivat kepulaisopiskelijat

Saarikko on ehtinyt 33-vuotiaaksi paljon. Hän asui lapsena Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajamailla Oripäässä, Vampulassa ja Alastarolla. Pienestä pitäen kaikki viittasi vahvasti poliitikon uralle, vaikkei Saarikko sitä itse huomannut. Hän oli aktiivinen seurakuntanuori, isonen, tukioppilas ja edustajana lukion oppilaskunnassa.

– Olen ollut järjestelemässä ja vastuissa monenlaisissa tehtävissä, enkä pelännyt avata suutani.

Lukion jälkeen Saarikko pääsi Turun yliopistoon opiskelemaan luokanopettajaksi ja edelleen mediatutkijaksi. Opiskelijapolitiikka veti heti puoleensa.

– Olisi ylevää sanoa, että keskusta-aate tempaisi mukaan tai että oli kova halu parantaa maailmaa. Molemmat tulivat, mutta vasta myöhemmin.

Todellinen syy oli yliopistopaikkakunnalle muuttaneen tarve löytää oma porukka mihin kiinnittyä. Keskustalaiset tuntuivat kotoisimmalta.

Kanasanedustaja Annika Saarikko kuvattuna eduskunnan pikkuparlamentissa 27.06.2017
Derrick Frilund / Yle

Feministi keksittiin Paavo Väyrysen talliin

Saarikko aloitti varsinaisen poliittisen uransa 25-vuotiaana Paavo Väyrysen lehdistöavustajana 2009, kun Väyrynen toimi ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.

– Olin silloin aika feministinen – ja olen joillakin mittapuilla edelleenkin-, eli edustin liberaalia kaupunkilaista, jopa vihaista naista joidenkin silmisssä.

Saarikko perusti sielunsiskojensa kanssa nuorten naisten Kerttu-verkostoa, joka pyrki tuomaan naisnäkökulmaa ukkoutuneeseen keskustaan.

– Me nimitettiin sitä yhteiskunnalliseksi olohuoneeksi valovoimaisille naisille, eli meillä oli aika hyvä itsetunto tekemisissämme.

Naisporukka herätti sen verran puolueen headhunterien kiinnostusta, että Saarikko keksittiin Väyrysen avustajaksi.

Siitä ura eteni sosiaali- ja terveysministeriöön Liisa Hyssälän ja sitten Juha Rehulan erityisavustajaksi ja edelleen pääministeri Mari Kiviniemen kabinettiin. Puolueen varapuheenjohtajaksi Saarikko nousi 26-vuotiaana vuonna 2010.

Sosiaaliekspertiksi vahingossa

Saarikko selittää nopeaa urakiitoaan sillä, että hän on ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

– Tulin valituksi varapuheenjohtajaksi siinä suuressa muutoskokouksessa, jossa Vanhanen vaihtui Kiviniemeen ja koko puoluejohto vaihtui.

Varsinainen politiikan oppi tuli työstä ministerien erityisavustajana.

– Se on mainettaan parempi koulu, haastava ja täynnä vaativia tehtäviä, siinä laitetaan koko elämä peliin.

Sosiaali- ja terveysasioista tuli vahingossa Saarikolle luonteva painopiste, vaikka hän ei tähän ollut erityisesti tähdännyt.

Saarikko on suuntautunut tulevaan perhe- ja peruspalveluministerin toimeen kuutena kansanedustajavuonna eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Kanasanedustaja Annika Saarikko kuvattuna eduskunnan pikkuparlamentissa 27.06.2017
Derrick Frilund / Yle

Etelän mediaa turha syyttää, jos vika näkyy peilissä

Tuleva ministeri joutuu aiempaa kovempaan median pyöritykseen. Tämä ei tule Saarikolle yllätyksenä. Hän on kiinnostunut politiikan ja median suhteesta jo gradunsakin vuoksi. Aihe oli Matti Vanhasen avioerojulkisuus.

– Sen gradun tärkein ominaisuus on, että se on valmis. Olisin voinut valita aiheen toisinkin, jos olisin tiennyt, että teen sen loppuun kansanedustajana.

Keskustalaista perinnettä on ollut syyttää puolueen vastoinkäymisistä etelän mediaa. Saarikko ei tähän joukkoon kuulu.

– Politiikassa kannattaa katsoa ensiksi peiliin. Mutta tunnistan arvostelun, koska politiikka on joukko henkilöitä ja tunteita ja sitä vastaan kapinointi kuuluu politiikan perusmutinaan. Politiikka on mielikuvalaji ja henkilökeskeinen maailma, enkä kapinoi sitä vastaan.

Saarikko on itse välttynyt pahimmilta median ryöpytyksiltä. Rankinta palautetta on tullut kansalaisilta.

Demarimiehen kanssa ruoditaan TV-uutisia

Kepulaisen ja demarin avioliittoa pitävät muut jännittävämpänä, kuin mitä todellisuus on, Saarikko nauraa. Yhteistä arvopohjaa on halu parantaa maailmaa ja kiinnostus yhteisiin asioihin.

– Se on suurempi arvo, kuin se mitä mieltä ollaan kuntauudistuksesta tai työmarkkinapolitiikasta. On kivaa, että puoli ysin uutisia katsellessa voidaan olla yhdessä niistä jotain mieltä, samaa tai eri.

Yhteisiä puheenaiheita riittää, sillä puoliso toteuttaa hallituksen virkamiehenä Sipilän hallituksen hallitusohjelmaa.

Perhe asuu viikot Helsingissä Konepajan alueella ja viikonloput Turun keskustassa puutalossa.

Harrastuksille ei ole jäänyt aikaa.

– Katsotaan joskus miehen kanssa TV:stä pohjoismaisia rikossarjoja, kuten Siltaa, yksin en uskalla. Viikonloppuisin Turussa ulkoillaan, käydään kylässä ja kutsutaan vieraita. Laittelen ruokaa ja leivon. En ole todellakaan hifistelelevän taitava. Epäonnistuin vasta, kun yritin tehdä hollandaisekastiketta.

Rankka kevät takana

Saarikko sanoo kasvaneensa tänä keväänä monella tavalla.

Isä menehtyi tammikuussa. Äiti on sairastunut rintasyöpään uudelleen.

– Olen joutunut pohtimaan elämän rajallisuutta ja sukupolvien vastuuta. Nämä ovat niitä kokemuksia joita on muillakin, todellisen aikuistumisen kokemuksia, mutta myös kokemuksia, että me pärjäämme.

Saarikko pitää itseään hyvätuloisena ja onnekkaana. Sellaisena, jonka on turha väittää ymmärtävänsä omakohtaisesti vaikkapa köyhän monilapsisen perheen elämää.

– Voin samastua arkeen, siihen pyykinpesuun ja iltasatuihin. Mutta minua puistattaa ajatus siitä, että väittäisin tietäväni vain oman kokemuspiirini pohjalta kaiken siitä, mitä suomalaisten todellisuus on. Vaikka minulla on laaja ystävä- ja sukulaispiiri, se on vain minun elämääni, eikä koko totuus. Kannan huolta heistä, jotka ovat eriarvoistumisen toisessa päässä.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and