Kännykkäsovellus laski maailman askeleita – Katso missä käveltiin ahkerimmin ja missä laiskimmin

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat keränneet kännykkäsovelluksen avulla laajan tietomassan maailmanlaajuisista liikuntatottumuksista. Tarkoitus on etsiä keinoja ylipaino-ongelman vähentämiseen.

Maissa, joissa kansalaisten väliset erot liikunnan määrässä olivat suurimmat, myös esiintyi eniten ylipainoa.

Liikunnan puutteen on arvioitu aiheuttavan peräti 5,3 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosittain.

Stanfordin yliopiston tutkimuksessa analysoitiin 68 miljoonan vuorokauden verran dataa.

Kohteeksi valikoitui oli noin 717 000 ihmistä, jotka käyttivät älykännykässään Azumio-yhtiön fyysistä aktiivisuutta mittaavaa Argus -sovellusta.

Azumio antoi tutkijoiden käyttöön aineiston, joita kävi ilmi käyttäjän ikä, sukupuoli, pituus ja paino ja askelten määrä minuutti minuutilta. Käyttäjien nimiä ei luovutettu.

Tutkimuksesta uutisoitiin Nature-lehdessä.

– Tutkimus on 1 000 kertaa suurempi kuin mikään aikaisempi tutkimus ihmisten liikunnasta, professori Scott Delp kehui.

Useimmat fyysistä aktiivisuutta mittaavat tutkimukset ovat perustuneet joko tutkimuksen kohderyhmän omaan havainnointiin liikkumisestaan tai sitten päällepuettaviin mittauslaitteisiin. Tutkimuskohteen omat havainnot voivat olla vinoutuneita ja mittauslaitteita käyttävät tutkimusryhmät eivät voi olla kovin suuria.

Tähän toivotaan apua laajalle levinneistä älykännyköistä.

– Tämä avaa oven uusille tavoille tehdä tiedettä paljon laajemmalla skaalalla kuin olemme kyenneet aiemmin tekemään, professori Delp sanoo.

Ahkerat ja laiskat kävelijät

Tutkimuksen mukaan maailmanlaajuinen keskimääräinen askelmäärä on 4 961 askelta päivässä.

Esimerkiksi Suomessa päästiin keskiarvon yli: maassamme otettiin tutkimuksen mukaan keskimäärin 5 204 askelta päivässä.

Naapurimaissa oli kovempia kävelijöitä – Venäjällä askelia otettiin vuorokaudessa keskimäärin 5 969 ja Ruotsissa 5 863.

Listan huipulle pääsi Hongkong, 6 880 askelta päivässä.

Kovia kävelijöitä löytyi myös Manner-Kiinasta (6 189), Ukrainasta (6 107) ja Japanista (6 010).

Pahnanpohjimmaiseksi tutkimuksessa jäi Indonesia, 3 513 askelta päivässä.

Tutkijat keskittyivät 46 maahan, joissa sovelluksella oli ainakin 1 000 käyttäjää.

Niinpä tutkimuksesta puuttuu suuri määrä valtioita, esimerkiksi suurin osa Saharan eteläpuolisen Afrikan maista.

“Liikunnan epätasa-arvo”

Tutkimuksen keskeinen väittämä on, että keskimääräinen askelmäärä ei suoraan selitä ylipaino-ongelman laajuutta.

Sen sijaan keskeistä on, miten suureksi ero eniten ja vähiten liikkuvien kesken on päässyt ratkeamaan. Tutkijat käyttävät termiä aktiivisuuden epätasa-arvo (activity inequality).

Mitä suurempi ero maassa vallitsi aktiivisten ja passiivisten liikkujien välillä, sitä suurempi oli ylipainoisten määrä.

Esimerkiksi Ruotsissa ero aktiivisten ja passiivisten liikkujien askelmäärässä oli yksi pienimmistä, samoin ylipainoisten osuus.

Yhdysvalloissa ja Meksikossa askelmäärät ovat melko samanlaiset, mutta Yhdysvalloissa liikkujien väliset erot ovat suuremmat ja sitä myöten myös ylipaino-ongelma.

Sukupuolien ero selittää paljon

Tutkimuksen mukaan erot miesten ja naisten liikkumisessa olivat tärkeä selittävä tekijä liikkumisen epätasa-arvon takana. Miesten ja naisten liikkumisen erot vaihtelivat voimakkaasti maasta toiseen.

Japanissa miehet ja naiset liikkuivat suunnilleen saman verran. Niinpä Japanissa liikkumisen epätasa-arvo oli pieni, samoin ylipaino-ongelma.

Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Saudi-Arabiassa naiset liikkuivat vähemmän ja ylipaino-ongelmakin oli laajamittaisempi kuin Japanissa.

Varsin odotettu tulos sen sijaan saatiin, kun tutkimuksessa vertailtiin liikkumista 69:ssä Yhdysvaltain kaupungissa.

Mitä helpompaa kaupungissa oli liikkua jalan, sitä enemmän ihmiset kävelivät.

Vaan onko otos vino?

Tutkijat myöntävät, että tutkimustavalla on rajoitteensa.

Otokseen valikoituneilla ihmisillä on älykännykkä ja siinä askelia laskeva sovellus.

Se voi tarkoittaa, että tutkimuksen kohteeksi valikoituu keskimääräistä vauraampia ja keskimääräistä terveystietoisempia ihmisiä.

Älykännyköiden levinneisyydessä on vielä myös merkittäviä maantieteellisiä eroja, jotka helposti vinouttavat maailmanlaajuisia tuloksia.

Tutkimuksen pohjana käytetyn Azumio Argus -sovelluksen käyttäjistä peräti 90 prosenttia oli 32:sta korkean tulotason maasta ja vain 10 prosenttia 14:stä keski- ja matalatuloisesta maasta.

Toisaalta tutkijat asettavat toivonsa siihen, että enemmistö kehittyneiden maiden aikuisista omistaa jo älypuhelimen. Lisäksi puhelimien käytön uskotaan nopeasti kasvavan maailmanlaajuisesti.

Tämä voi tulevaisuudessa vähentää tämäntyyppisen tutkimuksen vinoumia.

Osa vaikuttavista tekijöistä puuttuu?

Wired-verkkolehden artikkelissa Megan Molteni kiinnittää myös huomiota tutkimustavan ongelmiin.

Sovellus ei kerää tietoa esimerkiksi käyttäjänsä tuloista tai etnisestä ryhmästä. Niinpä osa mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä jää tutkimuksen ulkopuolelle.

Askelia laskeviin sovelluksiin liittyy vielä epävarmuutta.

Vaikka älykännykät laskevat askelia varsin luotettavasti, niiden keräämä raakadata täytyy käytännön syistä paketoida tavalla, joka ei välttämättä kovin hyvin kuvasta erilaisia kävelytyylejä.

Tutkimuskäyttöön tarvittavan raakadatan tallentaminen vaatisi sovellusten omistajilta valtavasti kallista tallennuskapasiteettia ja söisi sovelluksen käyttäjän puhelimen akun nopeasti tyhjäksi.

Laajempi kysymys "big datan" hyödyntämisen kannalta on se, missä määrin suuret puhelin- ja ohjelmistoyhtiöt ovat valmiita luovuttamaan keräämäänsä kallisarvoista informaatiota tutkijoiden käyttöön.

Yhtiöt eivät varastoi dataa hyvää hyvyyttään vaan tulevan kaupallisen hyödyn toivossa.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and