Joutuuko Eiffel-torniin jonottamaan? Näin turvatoimet näkyvät lomailijoille Pariisissa, Lontoossa ja Berliinissä

Paljasjalkainen lontoolainen Chris Cooper ei ole huolissaan terrorismista. Ei, vaikka hän seisoo London Bridgen sillalla, jossa tehtiin kesäkuun alussa kahdeksan ihmistä surmannut terrori-isku pakettiautolla.

Iskusta muistuttavat paikalle pikaisesti pystytetyt turva-aidat, jotka erottavat ajokaistan jalkakäytävästä.

Chris Cooper
Chris Cooperin mielestä London Bridgen turva-aidat eivät ole liian häiritseviä arkisen liikkumisen kannalta.Pasi Myöhänen / Yle

– Muistan Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n hyökkäykset 1980-luvulla, ja niistä päästiin yli. Yhtä hyvin voi kuolla bussi- tai auto-onnettomuudessa. Ei niitä kannata murehtia, jos tapahtuu niin tapahtuu, Cooper pohtii London Bridgellä.

Cooperin kotikaupunki Lontoo vastaanottaa tänä viikonloppuna suuren määrän yleisurheilun MM-kisaturisteja. Samalla Keski- ja Länsi-Euroopassa kovin lomakausi on käynnistynyt ja turistit virtaavat rantakohteiden lisäksi kaupunkilomille.

Yle listasi viisi tapaa, joilla kolme eurooppalaista pääkaupunkia on muuttunut viime vuosien terrori-iskujen jälkeen. Millaista Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä nykyään on turistin kannalta?

1. Turvatarkastukset ovat tiukempia ja valvontaa on lisätty

Turisti huomaa terrori-iskujen vaikutuksen Euroopassa ainakin tiukentuneista turvatarkastuksista. Esimerkiksi monissa museoissa läpivalaistaan nykyään laukut.

Lomalaisen onkin syytä varautua jonotukseen eurooppalaisten pääkaupunkien museoissa, turistikohteissa ja lentokentillä.

Pariisin Orlyn lentokentällä on raportoitu viime viikkoina pitkistä turvatarkastusjonoista. Syynä ovat EU:n uudet maahantulosäännökset, jotka astuivat voimaan maaliskuussa. Niiden taustalla on kasvanut terroriuhka.

Terrorisminvastaisen taistelun seurauksena matkailija joutuu myös entistä useammin valvontakameran etsimeen. Esimerkiksi Pariisin turistikohteita valvoo yli 300 turvakameraa.

Mielenosoittaja pukeutuneena pahviseen valvontakameraan juna-aseman edustalla Berliinissä.
Aktivisti osoitti mieltään turvakamerakokeilua vastaan Berliinin Südkreuzin asemalla.Carsten Koall / EPA

Berliinissä Südkreuzin asemalla on puolestaan juuri aloitettu kokeilu, jossa ohikulkijoiden kasvot tunnistetaan valvontakameroihin liitetyllä ohjelmistolla. Järjestelmää aiotaan käyttää terrorismiepäiltyjen ja muiden etsintäkuulutettujen jäljittämiseen.

2. Sotilaat ja aseistetut poliisit partioivat kaduilla

Pariisissa turistijonot mutkittelevat elokuussa pitkin Montmartren kukkulaa ja Notre-Damen aukiota. Matkailijoiden joukossa kiertelee myös Ranskan armeijan terrorisminvastaisen Sentinelle-operaation sotilaita, joihin turisti voi törmätä mitä ihmeellisimmissä paikoissa.

Sotilaita partioi asemilla, kulttuurillisissa ja uskonnollisissa kohteissa, kesän massatapahtumissa, koulujen läheisyydessä ja jopa kauppakeskuksissa.

– Muualla aseistettuja poliisipartioita ja sotilaita käytetään vain korkean uhkatason aikana, kaupunkisuunnittelun ja terrorismin torjunnan yhteyksiä tutkinut kaupunkimaantieteen professori Jon Coaffee brittiläisestä Warwickin yliopistosta toteaa.

Muualla aseistettuja poliisipartioita ja sotilaita käytetään vain korkean uhkatason aikana. Professori Jon Coaffee

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Aseita voi nähdä Pariisissa myös muilla kuin sotilailla. Kunnalliset poliisit, rautatieyhtiön ja Pariisin liikennelaitoksen sisäisten turvallisuuspalveluiden työntekijät ovat saaneet kantaa pienaseita viime marraskuun iskujen jälkeen.

Turvallisuusjoukkojen määrää kaduilla lisäsi Ranskaan marraskuun 2015 iskujen jälkeen julistettu poikkeustila, jota on jatkettu peräti kuusi kertaa, viimeksi heinäkuun alussa. Presidentti Macron on luvannut kumota poikkeustilan tämän vuoden marraskuussa ja korvata sen terrorisminvastaisella lailla.

Poliisit tarkistavat henkilötodistuksia Eiffel-tornin läheisyydessä Pariisissa.
Pariisilaispoliisit tekivät tarkastuksen kahdelle miehelle turistien suosimalla paikalla Eiffel-tornin lähellä.Paulo Amorim / AOP

– Poikkeustilan jatkaminen kuluttaa edelleen paljon turvallisuusjoukkojen voimavaroja, toteaa ranskalainen kriminologi ja turvallisuusasiantuntija Alain Bauer CNAM-korkeakoulusta.

Lontoon metron kapeisiin vaunuihin ahtautuva turisti saattaa säikähtää aseistettuja poliiseja, sillä he ovat partioineet vuoden alusta lähtien asemien lisäksi metrovaunuissa. Toukokuun Manchesterin iskun jälkeen poliisit aseineen tulivat myös tavallisiin juniin.

Terroriuhan ollessa korkeimmillaan toukokuun lopussa Lontoon kaduille jalkautettiin viikoksi vajaa tuhat sotilasta ja lisävahvistuksia aseistetuille poliiseille. Nyt turvallisuus on kuitenkin jälleen poliisijoukkojen varassa.

Aseistettu poliisi partioi Lontoossa.
Raskaasti aseistautunut poliisi seisoi vartiossa Lontoossa joulukuussa.Andy Rain / EPA

Big Benissä, London Towerissa ja muissa nähtävyyksissä kiertelevän turistin reitille todennäköisesti osuu puoliautomaattiaseella tai etälamauttimella varustettu poliisi.

Lisäksi iskujen varalta on Lontoossa valmiudessa raskaasti aseistettuja terrorismin vastaisia erikoispoliiseja, joilla on käytössään moottoripyöriä ja pikaveneitä.

Aseistettuja poliiseja voi nähdä myös Berliinin katuja valvomassa. Sotilaita turisti sen sijaan tuskin bongaa, sillä Saksassa armeijan käyttö maan sisällä on perustuslaissa rajattu vain poikkeustapauksiin. Poliisi on kuitenkin harjoitellut armeijan kanssa äärimmäisiä poikkeustilanteita varten.

Ilmassa on selvästi pelko, että voi tapahtua jälleen jotakin. Klaus ja Hannelore Darge, Berliini

Saksassa puhuttiin Berliinin Breitscheidplatzin joulumarkkinoiden terrori-iskun jälkeen yli 3 000 uuden konepistoolin hankinnasta poliiseille. Myöhemmin päätöstä muutettiin Berliner Morgenpostin mukaan taloussyistä. Sen sijaan vanhojen aseiden varustusta parannetaan.

Saksassa on kesällä keskusteltu myös turvallisuusjoukkojen vahvistamisesta yleisesti terrori-iskujen torjunnassa.

Hannelore Darge
Berliinin Breitscheidplatzilla tehty terrori-isku nostaa vieläkin kyyneleet saksalaisen Hannelore Dargen silmiin.Pertti Rönkkö / Yle

Berliinin Breitscheidplatzilla näkyy edelleen kynttilöitä ja ristejä muistona terrori-iskusta. Ylen aukiolla tapaama saksalaispariskunta Klaus ja Hannelore Darge on huomannut ilmapiirin muutoksen Berliinissä.

– Poliiseja ja vartijoita näkyy aikaisempaa enemmän. Ilmassa on selvästi pelko, että voi tapahtua jälleen jotakin, arvelevat yli kahdeksankymppiset Darget.

3. Kulkuesteitä on laitettu keskeisille paikoille

Matkailija huomaa eurooppalaiskaupungeissa nopeasti erilaiset suojarakennelmat, kuten pylväät ja betoniporsaat. Ne on pystytetty estämään iskuja kuorma- ja pakettiautoilla.

Terrori-iskuja yritetäänkin ehkäistä turvallisuusjoukkojen lisäksi kaupunkisuunnittelulla.

Betoniesteitä Westminsterin sillalla Lontoossa.
Westminsterin sillalle on tuotu betoniesteitä Lontoon terrori-iskujen seurauksena.AOP

Lontoossa useille silloille rakennettiin kesäkuun terrori-iskun jälkeen betoniporsaita, turva-aitoja ja mustia kulkuesteitä suojaamaan kevyttä liikennettä. Lontoon pyöräilijät ovat valittaneet, että esteet silloilla aiheuttavat pullonkauloja ja vaaratilanteita.

Esteitä ja metallirakenteita on pystytetty myös nähtävyyksien, kuten Buckinghamin palatsin ympärille. Betoniporsaita on myös Berliinin Breitscheidplatzilla.

– Tällaiset esteet eivät kuitenkaan pysäytä itsemurhaiskuja saati ase- ja veitsi-iskuja, kaupunkimaantieteen professori Coaffee muistuttaa.

Edes autoiskuja ei pystytä välttämättä estämään kokonaan. Saksassa tehdyissä testeissä kävi ilmi, että suurtapahtumissa käytettävät betoniesteet eivät pysäytä kuorma-autoa täysin.

Alunperin väliaikaisiksi tarkoitetut kulkuesteet ovat joka tapauksessa tulleet jäädäkseen.

Kaksi poliisia Lontoossa.
Lontoolaispoliisit turvaavat yleisurheilun MM-kisoja.Kimmo Porttila / Yle

– Toistuvat iskut luovat viranomaisille paineita lisätä turvapylväitä ja -kameroita, mikä on aiheuttanut hiipivän kaupunkien turvallistamisen. Se tuskin pysähtyy, tulee uusia iskuja tai ei, Coaffee toteaa.

Coaffeen mukaan Lontoossa onkin tavoitteena tehdä kulkuesteistä esteettisesti miellyttävämpiä ja ympäristöön sulautuvia yhdistelemällä järeitä, rekan pysäyttäviä rakenteita esimerkiksi taideteoksiin.

4. Karkottivatko terrori-iskut turisteja?

Suurten terrori-iskujen kohteeksi joutuneessa Pariisissa nähtiin kuuden prosentin pudotus ulkomaalaisten turistien määrässä viime vuonna. Japanilaisten ja venäläisten matkustusinto Pariisiin väheni eniten.

Tänä vuonna turistimäärät ovat Le Figaro -lehden mukaan tasaantuneet, vaikka poikkeustilaa onkin jatkettu ja Lontoossa tehty terrori-iskuja.

Japanilaisia turisteja Eiffel-tornin edustalla pariisissa.
Turvallisuusuhat ovat säikyttäneet etenkin Eurooppaan matkustavia aasialaisturisteja.Etienne Laurent / EPA

Berliinin Breitscheidplatzin joulumarkkinaiskun vaikutusta kaupungin turismiin on vielä vaikea arvioida. Jo ennen iskua aasialaisten turistien määrä Berliinissä oli laskenut. Yhtenä syynä on mielikuva heikentyneestä turvallisuustilanteesta Euroopassa.

Lontoossa Euroopan terrori-iskut eivät näy matkailutilastoissa ainakaan vielä. Kaupungissa tehtiin viime vuonna ennätys matkailijoiden määrässä, ja sama suuntaus näyttää jatkuneen tänä vuonna.

5. Toisia turvatoimet rauhoittavat, toisia muistuttavat uhista

Näyttävästi kaduilla partioivat poliisit ja betoniesteet tuovat toisille ihmisille turvallisemman olon. Osalle taas syntyy vaikutelma, että maa tai tietty paikka on jatkuvasti terroristien tähtäimessä. Näin kertoo viimeaikainen brittitutkimus.

– Joillekin saattaa jopa muodostua agorafobia eli he alkavat välttää tiettyjä julkisia paikkoja, professori Coaffee toteaa.

Coaffeen mukaan huono puoli viranomaisten näkyvissä turvatoimissa on juuri se, että ne voivat luoda kaupunkeihin vainoharhaisen ilmapiirin ja luoda pelkoja niille, joita pitäisi suojella.

Näimme juuri asemalla yksinäisen matkalaukun. Heti valtasi mielen pelko, että se voisi olla vaikka pommi. Hannelore Darge, Berliini

Turvalkamera tavaraatalon seinässä Berliinissä.
Turvakamera kuvaa ostoskeskusta Berliinissä.Felipe Trueba / EPA

Lontoolaisen Chris Cooperin havainto on, että noin viikon ajan London Bridgen terrori-iskun jälkeen ihmiset ajattelivat kulkuesteiden olevan epämukavia. Nyt niihin on jo totuttu.

– Arkinen elämä vain vähän mutkistuu, mutta emme elä pelossa. On lontoolainen juttu, että menemme minne haluamme, Cooper kuvailee.

Berliinin saksalaispariskunta puolestaan myöntää terrorismin vaikuttaneen heidän ajatteluunsa.

– Näimme juuri asemalla yksinäisen matkalaukun. Heti valtasi mielen pelko, että se voisi olla vaikka pommi, sanoo Hannelore Darge.

Jutussa on käytetty lähteenä ranskalaisia, brittiläisiä ja saksalaisia verkkomedioita, etenkin Guardiania, Telegraphia, Le Mondea, Le Figaroa ja Tagesspiegeliä.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and