Jeltsin-keskus vannoo vapauden nimeen ja joutuu kerta toisensa jälkeen kohujen keskelle Venäjällä

JEKATERINBURG Tavanomaiseen tapaan sisustetussa neuvostoasunnossa uutislähetys katkeaa äkisti Joutsenlampi balettiin. Syy siihen selviää oven takaa, jossa seinänkokoisilla kuvaruuduilla Boris Jeltsin pitää panssarivaunun päällä puhetta kansanjoukkojen hurratessa ympärillä.

Venäjän ensimmäiselle presidentille omistetun Jeltsin-keskuksen museossa kerrotaan maan lähihistoriasta seitsemän Venäjää järisyttäneen tapahtuman kautta. Edellä kuvattu vuoden 1991 elokuun vanhoillisten vallankaappausyritys päättyi Jeltsinin voittoon. Se varmisti myös lopullisesti Neuvostoliiton hajoamisen.

Nyky-Venäjällä Jeltsinin luotsaamaa 90-lukua muistellaan usein kauhunsekaisin tuntein. Presidentti Vladimir Putin esiintyy mielellään miehenä, joka pelasti maan täydeltä sekasorrolta ja palautti vakauden Venäjälle. Neuvostoliiton hajoamista Putin on kutsunut 1900-luvun suurimmaksi geopoliittiseksi tragediaksi.

Jekaterinburgissa oman alueen suurmies saa kuitenkin ymmärrystä.

– Häntä kritisoidaan nykyään usein, mutta miettikää, kuinka itse olisitte toimineet hänen paikallaan. Jeltsin oli mies, joka pystyi kaatamaan koko kommunistisen järjestelmän, eläkeläinen Tatjana Mihailovna muistuttaa äänessään pieni ylpeydenvire.

Demokratia ja vapaus Jeltsinin ansioina

Räjähdysmäinen inflaatio, elintarvikepula, rikollisjengit, Tšetšenian sodat, terveysongelmat ja muut vaikeudet varjostivat Jeltsinin kahta presidenttikautta. Näyttelyssä ei peitellä lähihistorian kipupisteitä, mutta pääpaino on Jeltsinin ansioissa demokratian ja vapauden tuojana.

Museonjohtaja Dina Sorokina korostaa, että Jeltsin-keskuksessa halutaan herättää keskustelua historian lisäksi myös Venäjän nykytilasta. Tällä tavoin keskus pyrkii vaalimaan Jeltsinin perintöä.

Dina Sorokina
Jeltsin-keskuksen museonjohtaja Dina Sorokina esittelee näyttelyssä jaettavaa vihkoa Venäjän perustuslaista.Erkka Mikkonen / Yle

– Täydellinen yksimielisyys on merkki sairaasta yhteiskunnasta. Erilaiset mielipiteet ja niistä keskustelu ovat äärimmäisen tärkeää. Mielestäni juuri vapaus ilmaista erilaisia mielipiteitä on Jeltsinin ja hänen aikakautensa yksi tärkeimmistä saavutuksista, Sorokina toteaa.

Sorokina listaa Jeltsin-keskuksen tärkeimmiksi tavoitteiksi demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisoikeuksien edistämisen.

Kaikkein konkreettisimmillaan sitä tehdään jakamalla museovierailijoille vihkosia Venäjän edistyksellisenä pidetystä perustuslaista, jonka tulisi taata esimerkiksi sananvapauden ja kokoontumisvapauden toteutumisen Venäjällä. Perustuslakivihkosia on ehditty jakaa keskuksen puolentoista vuoden olemassaolon aikana jo yli 150 000.

Jeltsin-keskus kohujen keskellä

Syksyllä 2015 avautuneesta hulppeasta Jeltsin-keskuksesta on tullut Uralin alueella sijaitsevan Jekaterinburgin tunnetuin nähtävyys. Huippumoderni rakennus luo uutta kaupunkikuvaa ja se on paikallisten suuri ylpeyden aihe. Jeltsin-keskuksen merkitystä on korostettu myös koko Venäjän tasolla.

Toisaalta Venäjän ensimmäiselle presidentille omistettua keskusta on syytetty historian vääristelystä, propagandasta ja oppositiohenkisyydestä. Etenkin äärikansalliset ryhmittymät ovat vaatineen sen sulkemista.

Tuorein kohu Jeltsin-keskuksen ympärillä syntyi toukokuun alussa, kun sille myönnettiin Euroopan museofoorumin yhdessä Euroopan neuvoston kanssa jakama Kenneth Hudson -palkinto. Arvostettu palkinto annetaan vuosittain eurooppalaiselle museolle, joka rohkeasti haastaa toiminnallaan ne käsitykset, joita museolle annetaan yhteiskunnassa.

Aiemminkin kärkevästi Jeltsin-keskusta kritisoinut elokuvaohjaaja Nikita Mihalkov kertoi Govorit Moskva -radioasemalle, ettei ollut yllättynyt Jeltsin-keskuksen saamasta palkinnosta ja vertasi sitä natsi-Saksan antamaan kunnianosoitukseen. Presidentti Putinin ihailijana tunnetun Mihalkovin kommentti huomioitiin laajalti Venäjän mediassa.

90-luvun alun elintarvikepulaa kuvataan näyttelyssä kaupantiskillä, jossa tarjolla on vain koivunmahlajuomaa ja merileväsäilykkeitä.
90-luvun alun elintarvikepulaa kuvataan näyttelyssä kaupantiskillä, jossa tarjolla on vain koivunmahlajuomaa ja merileväsäilykkeitä.Erkka Mikkonen / Yle

Toiminnalla nykyjohdon tuki

Museonjohtaja Dina Sorokina ei halua hillitä keskuksen ympärillä käytävää, paikoin erittäin kiivastakin keskustelua, vaan päinvastoin toivottaa sen tervetulleeksi.

– Huonompaa olisi, ellemme herättäisi lainkaan reaktioita yhteiskunnassa. Meistä käytävä keskustelu paljastaa sen, miten ihmiset asennoituvat nyky-Venäjään, Sorokina sanoo.

Sorokina painottaa, ettei Jeltsin-keskuksen toiminta ole poliittista. Samalla hän muistuttaa, että keskuksen perustajana toimii Venäjän presidentin hallinto. Museon sisäänkäynnin viereen kiinnitettyjen rahoittajien joukossa ovat myös presidentti Putinin ja pääministeri Dmitri Medvedevin nimet.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and