Islanti uhkaa upota turisteihin – Kaksion vuokra Reykjavíkissa ampaisi yli 2 000 euroon

REYKJAVIK Ei ole kulunut edes kymmentä vuotta siitä, kun Islanti kärvisteli surkeassa jamassa. Islantilaiset pankit olivat romahtaneet muutamassa päivässä syksyllä 2008.

Se pöly on laskeutunut jo aikaa sitten. Nyt Islannilla menee paremmin kuin koskaan.

Uusi nousukiito on hurjasti kiihtyneen matkailun ansiota. Kaikki haluavat siitä siivunsa – niin myös punaiseen t-paitaan ja vihreisiin tennareihin pukeutunut Arnar Eggert Thoroddsen.

– Näin tilaisuuden roikkuvan ilmassa. Kävin siihen heti kiinni, ettei kukaan muu ehtisi ensin, Arnar Eggert tokaisee.

Arnar Eggert on yksi monista Islannin turistibuumin synnyttämistä matkailuyrittäjistä. Hän on musiikkitieteen maisteri, joka järjestää Reykjavíkin keskustassa paikalliseen musiikkiin erikoistuneita kävelykierroksia.

Kierroksille on kysyntää, sillä pikkuruiseen noin 330 000 asukkaan Islantiin saapuu tänäkin vuonna yli kaksi miljoonaa turistia.

Heistä osaa kiinnostaa luonnonnähtävyyksien lisäksi myös paikallinen pop-kulttuuri. Monet tuntevat ainakin maailmantähti Björkin ja kuuluisan islantilaisbändin Sigur Rósin.

Arnar Eggert Thoroddsen ryhtyi turismiyrittäjäksi
Arnar Eggert Thoroddsen tutustuttaa turisteja islantilaisiin musiikkipiireihin Reykjavík Music Walk -nimisellä turistikierroksellaan. Björgvin Hilmarsson

Arnar Eggert teki musiikkikierroksista itsekseen bisneksen viime kesänä. Hän kiertää kolmesti viikossa Reykjavíkin tärkeimpiä musiikkikohteita ja kertoo kaskuja paikallisista muusikoista, joista hän tuntee lähes jokaisen.

Arnar Eggert sanoo tietävänsä paikallisesta musiikista kaiken mahdollisen.

– Kun joku haluaa mielipiteen uudesta islantilaisesta levystä, hän soittaa yleensä ensin minulle, mies myöntää.

Paitsi että Arnar Eggert on turistiopas ja musiikin asiantuntija, hän myös opettaa Islannin yliopistossa sosiologiaa ja pyörittää kerran viikossa omaa radio-ohjelmaa Islannin yleisradion RÚV:n taajuuksilla. Hän tekee myös väitöskirjaa islantilaisten muusikoiden yhteisöllisyydestä.

Arnar Eggertin asenne on Islannissa hyvin tavanomainen. Työ koostuu monesta pienestä purosta, eivätkä urahypyt alalta toiselle ole kummallisia. Loppututkinnon nimikkeellä ei ole työelämässä niin kovasti väliä.

Ei Arnar Eggertilläkään matkaoppaan koulutusta ole, mutta ei hän sellaista kuulemma edes tarvitse.

– Tunnen islantilaiset musiikkipiirit kuin omat taskuni. Olen opetustehtävissä ja radiojuontotöissä tottunut puhumaan yleisölle ja viihdyttämään kuulijoita.

Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksen aiheuttama tuhkapilvi viskasi Islannin maailmankartalle.

Islantiin saapuu tänä vuonna 2,3 miljoonaa turistia, ennustaa Íslandsbanki tuoreessa tutkimuksessaan. Se tarkoittaa 30 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna. Turismin nousu on jatkunut vauhdikkaana jo vuosia.

Keskivertoturisti kuluttaa Islannissa matkansa aikana noin 2 000 euroa. Kaikki haluavat oman osansa turistirahasta, myös Arnar Eggert.

– Minä rahoitan näillä turistikierroksilla väitöskirjatyötäni, hän sanoo.

Turisteja jäätiköllä
Euroopan suurimmat jäätiköt ovat suosittu vierailukohde Etelä-Islannissa.Björgvin Hilmarsson

Islannin matkailubuumi käynnistyi vuonna 2010, kun Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus viskasi tuhkapilviuutisoinnin myötä Islannin maailmankartalle.

Islannin valtio toteutti samaan aikaan yhdessä matkailualan yritysten kanssa suuren markkinointikampanjan, joka lähti leviämään sosiaalisessa mediassa.

Islanti on onnistunut kaupallistamaan matkailupalvelut erinomaisesti. Turisteille myydään matkoja tulivuorille, jäätikkökävelyitä ja kuumien lähteiden seikkailuja jo lentokoneessa. Lentokenttäbussiin sijoitetut esitteet kehottavat varaamaan päivämatkoja islanninhevossafareista kylpyläretkiin.

Esitteiden matkat järjestää luonnollisesti sama yritys, joka operoi lentokenttäbusseja.

Taloudella meneekin tällä hetkellä erinomaisesti. Islannin talous kasvoi viime vuonna yli seitsemän prosenttia. Työttömyysprosentti on kolmen prosentin luokkaa. Käytännössä se tarkoittaa täystyöllisyyttä.

Työntekijöistä on itse asiassa jo kova pula, sillä islantilaisia ei ole tarpeeksi vastaamaan matkailualan tarpeisiin.

Kutistunut vuokra-asuntotarjonta on nostanut vuokrat hurjiin lukemiin.

Matkailubuumilla on varjopuolensa. Turistit tuovat Islantiin rahaa, mutta nopea ryntäys muovaa väkisinkin paikallista yhteiskuntaa.

Suurimmat kärsijät ovat pääkaupunkiseudun vuokra-asujat. Asuntojen omistajat vuokraavat tuottojen maksimoimiseksi huoneistojaan mieluummin asuntojenvälityspalveluiden kautta turisteille muutamaksi vuorokaudeksi kerrallaan kuin vakituista asuntoa etsiville.

Kutistunut vuokra-asuntotarjonta on nostanut vuokrat hurjiin lukemiin. Reykjavíkissa on tällä hetkellä ihan tavanomaista maksaa yli 2 000 euroa kuukaudessa tavallisesta kerrostalokaksiosta.

Yliopisto Hotelschool Haagin professori Jeroen Oskam tarkasteli toukokuussa julkaistussa tutkimuksessaan Airbnb-palvelun roolia Reykjavíkissa. Hän on aikaisemmin tutkinut Airbnb:n vaikutusta paikalliseen elämään muun muassa Madridissa, Lontoossa ja Amsterdamissa.

– Reykjavíkissa muutokset ovat ehdottomasti suurimpia. Yhä harvemmalla paikallisella asukkaalla on varaa vuokrata asuntoa keskustasta. Pian yhä harvempi haluaa edes asua siellä, hän sanoo.

Reykjavíkin kaupunkikuvaa
Reykjavíkin keskustassa vuokrat ovat kohonneet turismin vuoksi valtavasti.Björgvin Hilmarsson

Islannissa on yritetty rajoittaa lyhytaikaista vuokrausta lailla, jonka mukaan yksittäinen ihminen saa vuokrata asuntoaan matkailijoille korkeintaan 90 päivän ajan. Sen jälkeen asunnonomistajan pitää hakea viranomaiselta majoituslupaa hotellien ja muiden majoitusliikkeiden tapaan.

Käytännössä juuri kukaan ei valvo säännöksen noudattamista.

Islantilaiset eivät kuitenkaan jaksa synkistellä ja miettiä, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan.

Jyrkin turistibuumi saattaa laantua itsestään. Islannista on nimittäin tullut jälleen tavattoman kallis maa.

Syynä on muun muassa vahva valuutta. Islannin kruunu on ollut viimeksi yhtä vahva vuonna 2008, hetkeä ennen pankkien romahtamista.

Íslandsbankin selvityksessä verrattiin Islannin hintatasoa EU-maiden keskitasoon.

Alkoholijuomat ovat Islannissa 120 prosenttia kalliimpia kuin Euroopan unionin maissa keskimäärin. Vaatteet ovat puolet kalliimpia. Hotelli- ja ravintolapalveluiden hinnat noin 44 prosenttia prosenttia EU-maiden keskiarvoa korkeammat.

Islantilaiset eivät kuitenkaan jaksa synkistellä ja miettiä, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan. Rahaa otetaan nyt sieltä, mistä se on tulossa.

Kesäsesonki turistiparatiisissa on vasta aluillaan ja siitä odotetaan kaikkien aikojen kiireisintä.

– Tärkeintä on, että tekeminen on hauskaa, Arnar Eggert sanoo ja lähtee lampsimaan kohti musiikkitalo Harpan pääovia.

Pramean lasirakennuksen edessä odottavat päivän turistit.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and