Iranissa rouvitellaan opettajaa ja Saksassa kannetaan jättituuttia – Näin koulu alkaa eri puolilla maailmaa

Yle kysyi ulkosuomalaisten bloggaajien Facebook-sivuilla, minkälaisia perinteitä ensimmäisen luokan aloitukseen liittyy eri maissa ja minkälaisia taitoja pieneltä koululaiselta odotetaan.

Suomessa riittää vuoden luokanopettaja Mervi Bergin mukaan se, että osaa olla erossa vanhemmastaan koulupäivän ajan, huomioi muut oppilaat ja koulumatka on tuttu. Ulkomailla vaatimukset vaihtelevat ja mukaan mahtuu eriskummallisiakin perinteitä.

Saksa – kouluun mukaan jättituutti

Saksassa asuva Jenni Nurmi kertoo, että Saksassa koulun aloitusta varten hankitaan onnittelukortit.

– Koulun aloitus on iso juttu.

Essi Lempiäinen sanoo, että Saksassa järjestetään vanhemmille päiväkodissa askarteluiltama, jossa puhutaan koulun aloituksen haasteista ja juodaan kuohuviiniä.

– Askartelemme tuutin, juttelemme koulun aloituksen haasteista ja juomme sektiä.

Myös Johanna Ihme kertoo tuuteista, jotka ovat hänen mukaansa Saksassa koulun aloituksessa tärkeä traditio. Kouluilta saatava ostoslista kuuluu myös ensimmäisen luokan aloitukseen.

Oliver (vas) ja Robin Westerlund vuosi sitten ensimmäistä luokkaa aloittamassa saksalaiskoulussa.
Oliver (vas) ja Robin Westerlund vuosi sitten ensimmäistä luokkaa aloittamassa. Saksassa kouluperinteeseen kuuluvat jättituutit. Stina Westerlund

Itävalta – tietynmerkkisiä kyniä koululaiselle

Itävallan koulun aloitus muistuttaa Saksan perinnettä. Itävallassa asuva Ilona Klemola kertoo, että ekaluokkalaiset saavat ensimmäisenä koulupäivänä valtavan pahvisen koulutuutin, joka on täynnä karkkeja, kyniä, kumeja ja muuta pientä tavaraa.

Lisäksi koulu tarjoaa ensimmäisenä päivänä listan siitä, mitä oppilaan on tuotava mukanaan kouluun.

– Koulusta saadaan ainoastaan kirjat. Kaikki muu on hankittava itse.

Klemolan mukaan listassa on määritelty esimerkiksi se, minkä merkkisiä kyniä pitää ostaa.

Lapset opettelevat toiselta luokalta lähtien kirjoittamaan oikealla mustekynällä. Käsialaan panostetaan paljon.

Lisäksi kouluun viedään maitoraha, jolla jokainen saa maitotetran evästauon aikana.

– Kouluun otetaan omat eväät.

Yhdysvallat – bonusta kesälukemisesta

Yhdysvalloissa San Franciscossa asuva Paula Gaston kertoo, että sielläkin vanhemmat saavat ennen koulun aloitusta listan tarvikkeista, joita lapsi tarvitsee aloittaessaan koulun.

– Meidän listalla oli esimerkiksi liimapuikkoja, saksia, vesivärejä, paperia, kyniä sekä tusseja. Yleisillä kouluilla ei usein ole varaa hankkia kaikkea ja monet opettajat ostavat tarvikkeita omasta pussistaan.

Nyt sitten vaan toivomaan, ettei meille satu opettaja, joka antaa ihan hirvittäviä määriä läksyjä, sillä sellaisistakin olen kuullut. Paula Gaston, San Francisco, Yhdysvallat

Gaston kertoo, että läksyjen määrä riippuu täysin opettajasta.

– Nyt sitten vaan toivomaan, ettei meille satu opettaja, joka antaa ihan hirvittäviä määriä läksyjä, sillä sellaisistakin olen kuullut, Gaston kauhistelee.

Yhdysvalloissa Washingtonissa perheensä kanssa asuvan ja elämästään bloggaavan Muusa Liinpään mukaan opettajat ja luokkakaverit vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja tähän on myös pienen koululaisen totuttava.

– Luokat sekoitetaan, jotta klikkien syntymistä vähennettäisiin ja jokaisella olisi mahdollisuus viihtyä koulussa.

Yhdysvalloissa on käytössä koulubussi, joka hakee lapset muutaman sadan metrin päästä yhteiseltä pysäkiltä aamuisin.

lapset kävelevät kännykät korvillaan.
Lapset kävelemässä bussille kännykät korvillaan Yhdysvalloissa Washingtonissa. Muusa Liinpää

Asta Hilppö asuu Yhdysvalloissa Evanstonissa Chicagon pohjoispuolella. Koulun aloitusviikolla saa bonusta, kun toimittaa koululle listan kesälukemisista.

Yllättävää Hilppön mukaan on se, että ensimmäisen luokan aloittavalle oppilaalle tulee paljon läksyjä.

– Ne vain jaetaan lapsille luokassa isoina paperinippuina ja loppuviikosta on palautus.

Poika juoksee koulun pihalla.
Muusa Liinpään poika juoksee koulun pihalla Yhdysvaltojen Washingtonissa. Muusa Liinpää

Iran – opettajan rouvittelu

Susanna Mafin perhe muutti Iraniin Turkin Istanbulista. Mafin perheen kuopus suoritti esikoulun ja ensimmäisen luokan Turkissa, mutta kävi ensimmäisen luokan Iranissa uudestaan farsin aakkosten oppimiseksi.

– Ensimmäisen luokan jälkeen ne täytyy jo osata tai siirtymistä seuraavalle luokalle harkitaan.

Iranissa tytöt ja pojat myös käyvät eri koulua. Tytöt opetetaan jo ensimmäisestä luokasta lähtien käyttämään huivia ja lapsilla on koulupuku.

Perhekuva.
Susanna Mafi perheensä kanssa. Kouluissa käytetään huivia. Susanna Mafi

Iranissa kouluaineissa painotetaan biologiaa ja matematiikkaa, joiden taso on Mafin mukaan Suomen tasoa. Opetusmenetelmiin kuuluu se, että opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat ja kirjoittavat. Kilpailuhenki lasten välillä on kovaa. Kokeista on tärkeää saada hyviä numeroita.

– Lasten kokema paine on surullista, mutta toisaalta ymmärrän, että vanhemmat haluavat hyvän elämän lapsilleen. Hyvät numerot takaavat pääsyn hyviin yliopistoihin ja sitä kautta hyviin työpaikkoihin.

Esimerkiksi rouva Alizadia ei puhutella etunimellä. Susanna Mafi, Iran

Iranissa myös auktoriteettien kunnioitus on erityisen tärkeää. Lapset puhuttelevat opettajaa rouvana.

– Esimerkiksi rouva Alizadia ei puhutella etunimellä. Opettajan ei tarvitse huutaa, kuten Turkissa tai Suomessa, vaan työrauha on taattu ja opettaja voi keskittyä opettamiseen.

Uusi-Seelanti – tervetulojuhlassa kastetaan jäsenet

Uuden-Seelannin Invercargillissa asuva Tanja Liljalahti-Vires kertoo, että pieniltä aloittavilta koululaisilta vaaditaan hyvin pian kaikenlaista osaamista, kuten kirjoitus- ja lukutaitoa.

– Tuntuu, että jo 7-vuotiaat osaavat kirjoittaa tekstauskirjaimilla, mikä on mielestäni kunnianhimoista. Suomessa annetaan enemmän aikaa omatahtiseen kypsymiseen.

Liljalahti-Vireksen nuorin lapsi sai koulun alettua englanninkielen opetusta, joka oli suunnattu muuta kieltä puhuville. Hänen lapsensa saa neljä kertaa viikossa yksityisopetusta tunnin kerrallaan.

Maorikulttuuriin kuuluu pōwhiri eli tervetulojuhla, missä uudet tulokkaat “kastetaan” jäseniksi Tanja Liljalahti-Vires, Invercargill, Uusi-Seelanti

– Paljon on ollut turhautumista ja kommelluksia, mutta nyt reilun puolen vuoden jälkeen alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä, että kyllä se tästä, Liljalahti-Vires kertoo.

Johanna Merenheimo asuu neljän lapsensa kanssa Uudessa-Seelannissa maoripainotteisella alueella. Hän kuvailee, että mielenkiintoisinta koulun aloituksessa on uusille koululaisille annettava rituaali.

– Maorikulttuuriin kuuluu pōwhiri eli tervetulojuhla, missä uudet tulokkaat "kastetaan" jäseniksi. Se on kyllä mahtava tilaisuus, Merenheimo sanoo.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and