Ilmaston lämpeneminen koettelee myös lentoliikennettä – Helteiset säät estävät koneiden nousun

Kun ilma lämpenee, sen tiheys pienenee.

Lentoliikenteessä tämä tarkoittaa sitä, että lentokoneiden turbiineihin pitää saada enemmän tehoja. Ongelma koskee varsinkin koneen lentoonlähtöä: kun ilma luokitellaan "erittäin kuumaksi", lentokoneen suihkumoottorista ei saada enää irti turvalliseen nousuun tarvittavaa maksimityöntövoimaa.

Lentokoneiden suorityskyky on joutunut koetukselle jo nyt. Esimerkiksi heinäkuussa Yhdysvalloissa, Arizonassa, lennonjohto perui yli 40 lentoa. Lämpömittari näytti Amerikan aavikolla lähes 50 celsiusastetta.

Lentoliikenne painii siis sellaisen ongelman parissa, jota se on itse ollut aiheuttamassa. Lentämisen vaikutus ilmastonmuutokseen on nimittäin jo pitkään ollut tiedossa.

Myöhästymisiä, peruttuja lentoja…

Kansainvälinen ilmailuala ei tietenkään ole valmis tinkimään matkustajien turvallisuudesta. Mutta jos lämpötilat nousevat selvästi nykyisestä, aikataulujen muutoksiin on jatkossa syytä varautua.

– Lentäminen ei perustu onneen, vaan kokonaisvaltaiseen turvallisuuden hallintaan. Esimerkiksi säiden osalta meillä on tiukasti määritellyt rajat, mutta lämpötilojen noustessa suurimmat ongelmat näkyvät liikenteen sujuvuudessa, liikenteen turvallisuusviraston Trafin johtava asiantuntija Heli Koivu sanoo.

Hongkongin lentokenttä heinäkuussa 2017.
Hongkongin lentokenttä heinäkuussa 2017.Wallace Woon / EPA

Lentoyhtiöt lennättävät vuodessa noin 3,5 miljardia matkustajaa. Jos pahimmat uhkakuvat totetuvat, alalla nähdään vielä todellinen kaaos.

Esimerkiksi New York Times -lehti esittää aiheesta pahaenteisiä lukemia. Lämpötilojen nousu ja yleistyvät kuumat jaksot voivat johtaa siihen, että tulevina vuosikymmeninä jopa 30 prosenttia lennoista saattaa myöhästyä tai sitten ne joudutaan perumaan kokonaan.

Laskennallisesti tämä tarkoittaisi, että tuhat miljoonaa matkustajaa vuodessa istuisi lentokentällä ihmettelemässä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.

Inhimillisen harmituksen lisäksi viivästykset vaikeuttaisivat olennaisesti esimerkiksi liikemiesten työntekoa.

Myös Suomi kärsijänä

Siihen, pystyykö lentokone nousemaan ilmaan, vaikuttaa lämpötilan lisäksi moni muukin asia.

Kiitotien pituus, kentän sijainti suhteessa merenpintaan, koneen, matkustajien, rahdin ja polttoaineen paino sekä konetyyppi ratkaisevat lopullisesti matkaan lähdön.

55 celsiusasteen lämpötila estää pienempien matkustajakoneiden lennot. Käytännössä paljon alhaisemmatkin lukemat saattavat osoittautua ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.

Airbusin A380 -kone laskeutuu in Leipzig/Hallen kentälle kesällä 2010.
Airbusin A380 -kone laskeutuu in Leipzig/Hallen kentälle kesällä 2010.Jan Woitas / EPA

Kun koneen moottoriin tarvitaan maksimivoima esimerkiksi erityisen lyhyen kiitotien takia, Airbusin konetyypit A320 ja A321 joutuvat monesti luovuttamaan tai ainakin vähentämään painoa jo noin 30 asteessa.

Nyrkkisääntönä Trafi kertoo, että yli 40 asteen lämpötilat vaativat yleensä pitkää kiitotietä koneelle kuin koneelle. Tällöin eteen saattaa tulla myös lentoonlähtöpainon pienentäminen tai välilasku tankkausta varten.

Ja vaikka pohjoinen Suomi ei kuulukaan kuumaan vyöhykkeeseen, ongelman vaikutukset näkyisivät myös täällä.

Helsinki-Vantaan lentokentältä toki pääsee yläilmoihin melkein säällä kuin säällä, mutta jatkolennot hellekentiltä voisivat jäädä tekemättä.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and