Harkimo hyökkää ay-liikkeen veroetuja vastaan – Näin ammattiliitot vastaavat syytöksiin

Kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo käy taistelua ay-liikkeen veroetuja vastaan. Viime vuoden lopulla Harkimo teki lakialoitteen työmarkkinajärjestöjen tilinpäätösten julkistamisvelvollisuudesta.

Aloitteen allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa. Toisaalta lakialoitetta on myös arvosteltu turhaksi.

Kirjanpitolakiin vuonna 2016 tehty muutos nimittäin edellyttää jo nyt, että myös yleishyödyllisten yhdistysten on toimitettava tilinpäätös patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin kesäkuun 2017 loppuun mennessä.

Kriteerit ovat vähintään 12 miljoonan liikevaihto, taseen 6 miljoonan loppusumma ja 50 työntekijää. Jos kaksi näistä täyttyy, on tilinpäätös julkistettava.

Suurimmat ammattiliitot täyttävät nämä kriteerit. Harkimon mielestä uusi laki on silti tarpeen.

– Pientenkin liittojen pitäisi kuulua siihen. Ne saavat yhtä lailla avustusta. Tietysti siitä voisi rajata ihan pienimmät pois.

Harry Harkimo
Harry HarkimoSasha Silvala / Yle

Avustuksella Harkimo tarkoittaa, että työmarkkinajärjestöt eivät maksa tuotoista veroa, koska toimivat yleishyödyllisinä yhdistyksinä. Erikseen on lisäksi sovittu, että niiden jäsenmaksut voi vähentää verotuksessa.

Mikseivät ne voi maksaa veroja? Pitää kyseenalaistaa, ovatko ne yleishyödyllisiä yhteisöjä.
– Harry Harkimo, kansanedustaja (kok.)

Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on työmarkkinajärjestöjen erityisoikeus, jota muilla yhdistyksillä ei ole.

A-studio selvitti ammattiliittojen varallisuutta. Selvityksen mukaan ammattiliitot ovat äveriäitä sijoittajia.

Ay-liitot: Voidaan julkistaa, ei mitään salattavaa

Ammattiliitot vakuuttavat, ettei niillä ole mitään avoimuutta vastaan.

– Ammattiliitot edustavat kahta miljoonaa ihmistä. Tämä on niin isoa toimintaa, että en näe mitään syytä, etteivätkö ammattiliitot ja myös työnantajaliitot voi tilinpäätöstietojaan julkistaa, Teollisuusliiton (entisen Metalliliiton) puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Olli Luukkainen
Olli LuukkainenSasha Silvala / Yle

Aalto huomauttaa, että Metalliliiton tilinpäätökset on julkaistu liiton nettisivuilla jo 2000-luvun alusta lähtien. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n nettisivuilta löytyvät tilinpäätökset vuodesta 2014.

– Näitä epäluuloja tai epämääräisiä näkemyksiä hälventääksemme olemme julkistaneet tietomme, koska niissä ei ole mitään salattavaa, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Monet ammattiliitot eivät ole julkaisseet tilinpäätöksiään, kuten hoitajien ammattijärjestö Tehy.

– Olisiko niin, että ihmiset eivät ole olleet kauhean kiinnostuneita. Nyt on ihan hyvä, että lähdetään avoimuuden tielle. Ei meillä ole mitään salattavaa, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo.

”Ay-liike halutaan musertaa”

Kansanedustaja Harkimon lakialoite tilinpäätösten julkistamisesta koskee myös työnantajajärjestöjä, jotka nauttivat aivan samoja veroetuja kuin palkansaajajärjestötkin.

Hän ei kuitenkaan peittele, että aloitteen kärki on suunnattu nimenomaan ammattiliittoihin.

– Koko ammattiyhdistysliike on vanhanaikainen systeemi. Meidän pitäisi päästä sopimaan enemmän asioista paikallisesti. Meidän on pakko saada murrettua tämä systeemi, jos me haluamme lisätä tuottavuutta ja kehittää meidän työmarkkinoita, Harkimo sanoo.

Hän kyseenalaistaa ammattiliittojen veroedut – tuottojen verottomuuden ja jäsenmaksun verovähennyksen – erityisesti liittojen suuren varallisuuden ja sijoitustoiminnan vuoksi.

– Jos niillä on paljon varallisuutta, mikseivät ne voi maksaa veroa? Pitää kyseenalaistaa, ovatko ne yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka voivat kerätä verovapaita tuloja. Ja onko niillä oikeus saada verovähennyksiä jäsenmaksuista? Ruotsissa se ei esimerkiksi ole mahdollista.

Ammattiliitoissa Harkimon puheet koetaan poliittisena hyökkäyksenä.

– Yhteiskunnassa on varmaan tahoja, jotka haluavat musertaa ay-liikettä ja kaapata vallan itselleen. Sitten palataan sopimusyhteiskunnassa hyvinkin pitkälle ajassa taaksepäin, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo.

Rauno Vesivalo
Rauno VesivaloSasha Silvala / Yle

– Varsinkin ne, jotka näitä asioita nostavat esiin, kokevat ammattiyhdistysliikkeen jollain tavalla vihollisena tai haluavat vaikuttaa siihen, että sen toimintaedellytykset heikkenevät, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Vesivalo ihmettelee myös ammattiliittojen sijoitustoiminnan kyseenalaistamista.

– Eikö ole järkevää sijoittaa rahat tuottavasti? Ei niitä kannata millään nollakorkotilillä pitää.

Verohallinto: Suuri sijoitustoiminta ei riko yleishyödyllisyyttä

Ammattiliittojen ei siis tarvitse maksaa tuloistaan veroja, kuten ei muidenkaan yleishyödyllisten yhteisöjen.

Verohallinnon mukaan suuri varallisuus ja tuottoisa sijoitustoiminta eivät ole yleishyödyllisyyden este.

– Yleishyödyllinen yhteisö voi harjoittaa aika laajamittaistakin elinkeinotoimintaa, jos se liittyy sen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen, verohallinnon johtava veroasiantuntija Lauri Savander sanoo. Hän ei halua ottaa kantaa erityisesti työmarkkinajärjestöjen toimintaan.

Verohallinnon mukaan liiketoiminta voi nousta yleishyödyllisyyden esteeksi vain, jos se kasvaa päätoiminnaksi ja yleishyödyllinen toiminta hiipuu taka-alalle.

– Toki lähtökohta on se, että sijoitustoimintaa harjoitetaan sen yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi, Savander sanoo.

Tuloverolaissa työmarkkinajärjestöt mainitaan erikseen esimerkkinä yleishyödyllisestä yhteisöstä. Myös esimerkiksi puolueet ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä.

Veroprofessori: Jäsenmaksujen verovähennys voitaisiin puolittaa

Helsingin yliopiston finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas harkitsisi kajoamista työmarkkinajärjestöjen veroetuihin.

Hän esittää, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennys voitaisiin puolittaa.

– Se on hiukan ylitsevuotava ja poikkeuksellinen verojärjestelmässä. Voisi ajatella samanlaista järjestelmää kuin edustusmenoissa, että vain puolet saa vähentää.

Esko Linnakangas
Esko LinnakangasSasha Silvala / Yle

Verovähennysoikeus perustuu siihen, että ammattiliiton jäsenyys katsotaan tulonhankinnaksi.

Linnakankaan mukaan ammattiliiton toiminta ei kuitenkaan tue pelkästään jäsenten tulonhankintaa.

– Voidaan katsoa, että siellä on osa tulonhankintaa. Niillä (ammattiliitoilla) voi olla muutakin yhteiskunnallista vaikuttamista kuin työmarkkinoihin liittyviä kysymyksiä. Silloin voidaan harkita rajoitusta.

Verovähennysoikeus on hiukan ylitsevuotava ja poikkeuksellinen verojärjestelmässä.
– finanssioikeuden professori Esko Linnakangas

Linnakangas viittaa ammattiliittojen poliittiseen toimintaan sekä jäsenetuihin, jäsenten yksityismenojen tukemiseen.

Linnakangas harkitsisi rajoituksia myös tulojen verovapauteen yleishyödyllisissä yhteisöissä. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden osinkotulot voisivat olla niille veronalaisia.

– Mutta tämä on niin arka kysymys, että sitä ei oikein pystytä ratkaisemaan.

Verovapauden rajoittaminen vaatisi isompaa remonttia yleishyödyllisten yhteisöjen asemaan. Sille on isoja esteitä, koska verovapaudesta nauttivat muun muassa puolueet ja rikkaat, vaikutusvaltaiset säätiöt.

Ammattiliitot puolustavat vähennysoikeutta

Jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta sovittiin työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken vuonna 1968. Se maksaa valtiolle vuodessa arviolta 200–300 miljoonaa euroa.

Ammattiliitot luonnollisesti vastustavat veroetuihinsa puuttumista.

– Tämä on aikojen alussa sovittu asia. Jos siihen halutaan muutoksia, kai työmarkkinaosapuolten pitää sitä yhdessä muuttaa. Ei sitä voi yksipuolisesti poistaa, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo.

– Työmarkkinajärjestöjen rootelissa on pari miljoonaa palkansaajaa. Sen joukon työn kautta suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi rakennetaan. Minusta tämä on ihan eri tason yhteiskunnallista toimintaa kuin monen muun, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen perustelee erityisoikeutta.

Ammattiliiton ja työnantajajärjestön jäsenmaksun voi vähentää samalla perusteella kuin muutkin tulonhankkimisesta syntyvät menot.

– Sillä turvataan jäsenen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että hänen asioitaan joku ajaa, OAJ:n puheenjohtaja Luukkainen sanoo.

Yhteiskunnassa on tahoja, jotka haluavat musertaa ay-liikettä ja kaapata vallan itselleen.
– Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo

– Sillä tavalla pystymme työnantajan kanssa tasavertaisesti neuvottelemaan, Tehyn Vesivalo sanoo.

Jos verovähennysoikeus poistettaisiin, vähentyisikö jäsenmääränne?

– Se on aika todennäköinen tilanne, Vesivalo arvioi.

Teollisuusliiton Aalto antaisi verovähennykset muillekin

Teollisuusliiton Riku Aalto laajentaisi verovähennysoikeuden koskemaan myös muita yleishyödyllisiä yhdistyksiä, kuten urheiluseuroja.

Riku Aalto
Riku AaltoJouni Immonen / Yle

– Suomalaisessa yhteiskunnassa aika monta toimintoa järjestetään yhdistystoiminnan kautta, hän sanoo.

Aallon ehdotus voisi tulla valtiolle kalliiksi. Suomessa on yli 100 000 yhdistystä ja niillä miljoonia jäseniä.

Työnantajajärjestöille jäsenmaksujen verovähennys ei tunnu olevan niin tärkeä kuin ammattiliitoille.

– Meidän puolella tämä asia ei minun seitsemän vuoden toimitusjohtajakaudella ole ollut esillä millään lailla, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and