Brexitin taistelutanner siirtyy nyt merille – tästä on kyse EU:n yhteisessä kalastuspolitiikassa

Britannialaiset kalastajat riemuitsivat sunnuntaina, kun maa ilmoitti irtaantuvansa paitsi eurooppalaisesta kalastussopimuksesta, myös Lontoon kalastussopimuksesta. Irtaantuminen astui voimaan maanantaina.

Erityisesti Britannian EU-eroa kannattanut lobbausjärjestö Fishing for leave, Kalastus lähdön puolesta, riemastui:

– Kalastus lähdön puolesta sai syyn hurrata tällä viikolla, kun hallitus vihdoin romuttaa vuoden 1964 Lontoon kalastussopimuksen, järjestö hehkutti heti ilmoituksen jälkeen.

Lontoon kalastussopimus on ollut voimassa jo ennen Britannian EU-jäsenyyttä. Sen mukaan irlantilaiset, hollantilaiset, saksalaiset, ranskalaiset ja belgialaiset kalastusalukset saavat kalastaa noin 20 kilometrin päässä Britannian rannikosta. Nyt nämä maat menettävät kalastusoikeutensa, ja samalla britannialaisalukset menettävät oikeutensa kalastaa niiden vesillä.

Käytännössä sopimuksen romuttaminen viimeistelee Britannian irtaantumisen Euroopan yhteisestä kalastuspolitiikasta. Brexitin myötä maa on irtaantunut myös eurooppalaisesta kalastussopimuksesta.

Brittikalastajien riemu voi olla kuitenkin ennenaikaista, sillä irtaantuminen sopimuksista voi vaikeuttaa kalan myyntiä EU-alueelle. Brexitin todellinen vaikutus maan kalataloudelle nähdään vasta pitkällisen väännön jälkeen.

Kaikkien kalakannat

Eurooppalainen kalastussopimus on sallinut kaikkien EU-alusten yhtäläiset kalastusoikeudet jäsenmaiden vesillä, kunhan ne noudattavat yhteisesti päätettyjä kalastuskiintiöitä. Kiintiöiden on tarkoitus rajoittaa liikakalastusta.

EU on harjoittanut yhteistä kalastuspolitiikkaa 1970-luvulta alkaen. Kuten muidenkin kansainvälisten kalastussopimusten perusajatus, myös EU-sopimuksen pohja-ajatus on yksinkertainen: kalat eivät kuulu kenellekään ennen kuin ne on otettu kiinni, ja siksi kalastusta on säädeltävä kansainvälisesti kestävän kalastuksen turvaamiseksi. Kaiken kaikkiaan EU-alueilla kalastetaan yli 6 miljoonaa tonnia kalaa vuosittain, ja alan arvioidaan työllistävän noin 350 000 ihmistä.

Britannialainen kalastuslaivasto on Eurostatin tilastojen mukaan ollut vuosia EU:n neljän suurimman laivaston joukossa. Ranska, Espanja, Britannia ja Tanska ovat olleet saaliin määrissä mitattuina suurimpia kalastusmaita – esimerkiksi vuonna 2015 nelikon yhteenlaskettu saalissaldo oli yli puolet kaikesta EU-maissa kalastetusta kalasta.

Juuri EU:n kalastuskiintiöt ovat hiertäneet Britanniassa, vaikka brittikalastajien saalismäärät ovat olleet kasvussa, kun monien muiden maiden kalastusmäärät ovat pudonneet vuosina 2005–2015.

Lobbausjärjestö Kalastus lähdön puolesta on ilmoittanut tavoitteekseen Britannian kehityksen kohti Norjan ja Islannin kaltaista kalataloutta. Verrattuna EU-maiden saalismääriin Islannin ja Norjan yhteenlaskettu saalismäärä vastasi vuonna 2015 kahta kolmasosaa EU-saaliista, vaikka kummankin maan saalismäärät ovat olleet laskussa.

Taistelu talousalueista

Kalastuskiintiöiden ohella brittilobbaajat pitävät tärkeänä kysymyksenä Britannian talousalueen tulevaisuutta. He taistelevat saadakseen kansainväliset kalastusalukset kokonaan pois maan talousvesiltä, jotka ylettyvät aina 200 merimailin eli noin 370 kilometrin päähän Britannian rannikosta.

Britannian hallinnon selvitys kalastusoikeuksien kohtalosta toteaa, että Brexitin vaikutus kalataloudelle on erittäin epävarma. Tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten vapaan kaupan ja kansainvälisten kalastusoikeuksien välillä tasapainoillaan.

Esimerkkiä tulevasta voi hakea Grönlannin kohtalosta. Kun maa vuonna 1982 äänesti Euroopan talousalueesta irtaantumisesta, kalastusoikeudet olivat yksi neuvotteluiden keskeisimmistä aiheista. Loppujen lopuksi Grönlanti sai jatkaa vapaasti kalakauppaa EU-alueella, ja vastaavasti EU-alukset saivat jatkaa kalastusta vapaasti Grönlannin talousalueella.

Lue lisää aiheesta:

Britannia irtaantuu eurooppalaisesta kalastussopimuksesta

Kalojen kohtalo: ylikalastus uhkaa maailman kalakantoja – ja kalastajia

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and