Analyysi: VR:ää kilpailu ei näytä hirvittävän – yhtiöllä on näyttöjäkin menestyksestä

Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) käynnisti rautateiden matkustajaliikenteen kilpailun avaamisesta kertoessaan vilkkaan keskustelun kilpailun vaikutusten ympärille. Varsinkin monet vasemmistopoliitikot ilmaisivat huolensa ehdotuksen seurauksista.

SDP:n Antti Rinnettä huoletti muun muassa harvaan asuttujen alueiden palveluiden heikentyminen ja vasemmiston Li Anderssonia puolestaan turvallisuusnäkökulmat.

Kilpailun avaamista on ennenkin vastustettu huolella syrjäseutujen liikenteen heikkenemisestä. Samalla helposti unohtuu, että se on heikentynyt jo vuosien ajan, vaikka rautateillä on ollut vain yksi toimija. Aivan viime vuosina liikenteen vähenemisestä ovat saaneet kärsiä muun muassa Vaasa–Seinäjoki-, Riihimäki–Lahti– ja Joensuu–Pieksämäki-välien matkustajat.

Mikkelissä sijaitseva Haukivuori taas jäi ilman VR:n palveluita, kun yhtiö lopetti junien pysähdykset asemalla. Jopa 100 000 matkustajaa vuosittain keräävä Siuntion asema olisi kylmennyt samoin, jos kunta ei olisi järjestänyt liikennettä yhdessä HSL:n kanssa.

Junavuorojen leikkausten taustalla olivat pääosin valtion säästöt liikenteeseen käytettäviin rahoihin, ja osa vuoroista on saatu palautettua ministeriön ja junayhtiön neuvotteluissa.

VR on vähentänyt vuosien varrella kuitenkin myös markkinaehtoista palveluaan monelta yhteysväliltä, esimerkiksi Helsinki–Turku-reitille on tehty merkittäviä leikkauksia.

VR:n mielenkiinto on näyttänyt suuntautuvan lähinnä vilkkaimpien välien liikenteen kehittämiseen ja lisäämiseen, mikä on sekin tärkeää. Tämä näyttää myös tuottaneen tulosta, kun yhtiö on kasvattanut matkustajamääräänsä ja kasvatti tulostaan.

Kun VR nyt liikennöi monia yhteysvälejä vain valtion joko rahallisesti tilaamana ostoliikenteenä tai pakottamana, VR:n kanssa neuvoteltuna velvoiteliikenteenä, on liikenteestä maksavalla valtiolla täysi oikeus selvittää, voisiko joku toinen toimija ajaa tuota liikennettä kattavammin ja tehokkaammin.

Ensimmäisenä kilpailuun tulevasta Etelä-Suomen lähi- ja taajamaliikenteestä lähes kaikki on joko ostoliikennettä tai velvoiteliikennettä, vaikka mukana on esimerkiksi paljon matkustajia keräävä Helsingin ja Riihimäen välinen R-juna.

Rautatiealan ammattiyhdistyspuolella kilpailu on huolettanut. JHL:n Raideammattilaisten puheenjohtaja Vesa Mauriala pelkäsi Iltalehdessä, että raideliikenteen palvelut tulevat kalliimmaksi.

Vaikka poliitikoilta ja ay-liikkeen edustajilta on tullut kriittisiä tai pessimistisiä kommentteja junaliikenteen kilpailuun, on VR:n sisältä ulos annettu näkemys ollut toisenlainen. Monet VR:n johtajat kommentoivat Twitterissä yhtiön olevan valmiina kilpailuun. "Kasvava, tehokas, turvallinen ja matkustajien arvostama", mainitsi VR:n matkustajaliikennejohtaja Maisa Romanainen.

VR:n sisältä tuleva usko kilpailussa menestymiseen on myös perusteltua, sillä yhtiöllä on näyttöjä kilpailutuksissa pärjäämisestä. VR:ään kuuluva Pohjolan Liikenne on menestynyt hyvin pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä, jossa kilpailuttaminen alkoi 1990-luvun puolivälissä.

Pohjolan Liikenne on viime vuosina usein kasvattanut automääriään kilpailutuksissa ja kasvanut toiseksi suurimmaksi bussiyhtiöksi kilpailutetussa liikenteessä automäärällä mitattuna. Joulukuussa 2015 yhtiö kertoi, että tarjouskilpailun voiton ja uusien linjojen myötä työntekijöiden määrä kasvaa noin 200 henkilöllä.

Pääkaupunkiseudun bussiliikenteestä kilpailee myös muun muassa Nobina, joka kertoo olevansa Pohjoismaiden suurin joukkoliikenneoperaattori. Myös VR Track on pärjännyt kilpailuissa infra-alan hankkeista.

VR:llä on riittänyt aikaa valmistautua raidekilpailuun, kun sen alkaminen on viivästynyt, ja tilannetta on voitu harjoitella kaukoliikenteessä linja-autoliikenteen tuoman kilpailun kanssa.

Kilpailua vastustavat eivät ehkä tule ajatelleeksi, että he samalla vähättelevät VR:n kykyä ja tehokkuutta pärjätä muita toimijoita vastaan. Kilpailu tarjoaa myös VR:lle mahdollisuuden näyttää, että yhtiö on aidosti kehittynyt tehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi toimijaksi.

Nykyisin VR:n tehokkuutta ei tiedetä, sillä osto- ja velvoiteliikenteen kustannuksiin ei ole vertailukohtaa.

Huolet kilpailun avaamisen vaikutuksista eivät ole perusteettomia, sillä liikenteen kilpailuttaminen tulee vaatimaan todella suurta sopimusosaamista taholta, joka sen hoitaa.

Sopimuksiin on luotava aidosti toimivia taloudellisia kannustimia, joilla saadaan liikenteen tarjoaja todella toimimaan niin, että matkustajat saavat parempaa, kattavampaa ja laadukkaampaa palvelua. Samalla sopimuksiin pitää saada leivottua mukaan velvoite ajaa hiljaisempia yhteyksiä. Ministeriön mukaan Ruotsista on tästä toimivia esimerkkejä.

Lue myös

Junaliikenne avataan kilpailulle, miten käy junalipun hinnan? Liikenneyrittäjä ja professori vastaavat

Junaliikenteen kilpailun avaaminen ei muuta HSL:n suunnitelmia – yhtymän tarjouskilpailu edessä alkuvuodesta

VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja lyttää Bernerin suunnitelmat: Ulkomaiset suuryritykset käärivät voitot

VR:n monopoli murtuu: Näitä kuutta asiaa se tarkoittaa

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and