Analyysi: Mitä jää jäljelle kokoomuksen valinnanvapaudesta, jos soten “yhtiöittämispakko” poistuu – terveysyrityksiä käänne tuskin miellyttää

Kokoomuksen silmäterän eli valinnanvapauslain toteuttamistapa, jossa julkiset palvelut yhtiöitettäisiin, on isoissa ongelmissa.

Tänään tiistaina kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo myönsi eduskunnalle, että yhtiömalli on perustuslain vastainen. Syitä on useita, niistä moni liittyy potilaiden tasavertaisuuden turvaamiseen.

Mitä siis kokoomuksen hallituskriisissä 2015 saamasta poliittisesta voitosta eli soten valinnanvapauslaista jää jäljelle, kun yhtiöpakkoa ei tule?

Puolueen sote-poliitikot sisäministeri Paula Risikosta perustuslakivaliokunnan varajäseneen Ben Zyskowicziin ovat kiirehtineet painottamaan, ettei yhtiömallin kariutuminen vähennä valinnanvapauslain tehoa. Tänään viestin toisti Petteri Orpo.

– Ei valinnanvapaus ole mihinkään häviämässä. Yhtiöittämisvelvoite ei ole kokoomukselle minkäänlainen poliittinen tavoite, vaan valinnanvapaus, Orpo sanoi Ylen haastattelussa.

Rautalangasta vääntäen valinnanvapaudessa kyse on siitä, että potilas voi valita, meneekö julkiseen terveyskeskukseen vai yksityislääkärille, hinta on sama. Nykyään potilaan on mahdollista valita, miltä julkiselta palveluntuottajalta hoidon hankkii.

– Valinnanvapaus voidaan toteuttaa monilla muilla tavoilla. Uskon, että valinnanvapaus tulee moninkertaistumaan tämän päivän tilanteeseen verrattuna, Orpo lupasi.

PK-yrityksille huono uutinen

Asiakkaan näkökulmasta valinnanvapausmallin isot linjat eivät välttämättä muutu dramaattisesti. Kokoomuksesta väläytellään vaihtoehdoksi palveluseteliä ja asiakkaalle räätälöityä henkilökohtaista budjettia. Niissä ajatus on, että budjetin rajoissa potilas voi itse valita, mistä hoidon hankkii.

Asiakasta enemmän yhtiömallin kariutuminen saattaakin kismittää pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Suuret pärjännevät kuten ennenkin.

Yhtiömalli tuli keväällä 2016 hallituksen valinnanvapausmallin toteuttamismuodoksi virkamiesvalmistelun kautta. Sen odotettiin pumppaavan uusia terveys- ja sosiaalialan yrityksiä markkinoille, mikä sopi hallituksen yritysmyönteiseen linjaan hyvin.

Malli olisi päästänyt terveysyritykset kilpailemaan samalle viivalle julkisen terveydenhuollon kanssa, jotka yhtiöitettyinä toimisivat kokemattomina yhteisillä markkinoilla.

Ilman yhtiömallia kilpailu ei vapaudu samassa laajuudessa, vaan julkisista terveystuottajista tehdään liikelaitoksia, mikä suojaa niitä konkurssilta. Tästä voi tulla kokoomukselle nihkeää palautetta.

Toisaalta, jos uusia yrityksiä ei yhtiömallin kariutumisen takia synny samaan tahtiin, tarjontakaan ei kasva, mikä kaventaa asiakkaiden valinnanvaraa.

Avoimuuslait uusiksi

Osana yhtiöittämismallin valmistelua sote-palveluja tarjoavien yritysten toimintaan, kuten kirjanpitoon liittyviä avoimuusvaatimuksia tiukennettiin, ja julkisuuslaki ulotettiin koskemaan myös niitä.

Tarkoitus oli estää veroperäisten rahojen valuminen yrityksistä viranomaisten näkymättömiin.

Jos yhtiömalli kariutuu, paine palauttaa "alkuperäiset asetukset" myös näihin yrityksiä koskeviin lakimuutoksiin on luonnollisesti kova. Sekin vie aika, ja vaalikausi on pitkällä.

Aikataulu uusiksi

Tavoite terveydenhuollon valinnanvapauden lisäämisestä löytyi jo hallitusohjelmasta, mutta alun perin se oli marssijärjestyksessä soten viimeisenä toteutettavana palikkana.

Kokoomus sai marraskuun 2015 hallituskriisissä läpi sen, että valinnanvapaus tulee lakiin jo tällä vaalikaudella, jo ennen soten rahoitusmallia. Keskusta sai vaihtokaupassa 18 maakuntaa.

Jos perustuslakiongelmia löytyy kovin paljon, lait kirjoitetaan uudelleen. Tällöin valinnanvapauden toteutumisessa palataan alkuperäisen hallitusohjelman aikatauluun, siihen että valinnanvapaus toteutetaan, jahka ehditään.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and