Analyysi: Budjetit ja aikataulut venyvät usein tietojärjestelmien uudistuksissa – miksi sote toisi jättisäästöjä?

Aikataulut paukkuvat, ja ylimääräistä rahaa palaa. Tämä on ollut usein tarina, kun Suomessa on rakennettu uusia tietojärjestelmiä.

Sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien uudistamisen kuluiksi on arvioitu 1,5 miljardia euroa seitsemässä vuodessa. Se on hieman enemmän kuin valtion tämän vuoden lapsilisät. Miten urakasta selvitään?

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä on Suomessa tuhansia. Tieto ei aina kulje järjestelmien välillä. Lääkäriltä voi jäädä saamatta potilaan hoitoon vaikuttavaa tietoa.

Julkisen soten tietotekniikan menot eli ict-kulut haukkaavat yli puoli miljardia euroa vuodessa. Menoja pyritään nyt karsimaan tietojärjestelmien määrää vähentämällä.

Eroon johtajuusongelmasta

Valtionhallinnossa tietojärjestelmä on yritetty sovittaa yhteen vuosia. Yhteen on saatu koottua muun muassa virastojen ja laitosten perustietotekniikka.

Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n mukaan tietojärjestelmät ovat olleet liian erilaisia. Virastot ovat kehittäneet niitä vain omiin tarpeisiinsa. Ministeriötason ohjaaminen on ontunut. Ohjeet ovat olleet ristiriitaisia ja epäselviä. Kokonaisnäkemys on puuttunut.

Moitteita on tullut etenkin soten it-hankkeille. Valtio ja EU rahoittivat niitä pelkästään viime vuosikymmenellä noin 200 miljoonalla eurolla. Kaivattuja valtakunnallisia tuloksia ei saatu.

Kritiikissä korostuu yksi asia: johtajuusongelma. Siitä halutaan nyt eroon.

Yhteentoimivuus korostuu

Maakunnat on tarkoitus velvoittaa käyttämään tietynlaisia digipalveluja. Käyttöä valvottaisiin ministeritasolta. Hallitus koordinoisi toimintaa.

Valtio on jo päättänyt perustaa Sotedigi-yhtiön. Sen tarkoitus on kehittää soten asiakas- ja potilastietojärjestelmien valtakunnallisia ratkaisuja. Yhtiötä rahoitetaan ainakin aluksi 90 miljoonalla.

Maakuntien ict-palvelujen tuottamista ollaan puolestaan keskittämässä valtakunnalliseen ict-palvelukeskukseen. Se voisi esimerkiksi kilpailuttaa maakunnille muualla tuotettuja palveluja.

Palvelukeskus siis huolehtisi, että maakunnat ottaisivat käyttöön Sotedigi-yhtiön määräämiä digitaalisia ratkaisuja. Vielä ei ole tarkalleen tiedossa, mitä tarvitaan.

Servesali.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Tietojärjestelmien yhteentoimivuutta korostetaan. Se tarkoittaa, että eri viranomaiset pystyvät sujuvasti vaihtamaan tietoja järjestelmien välillä. Mitä helpommin tieto liikkuu, sitä enemmän rahaa säästyy.

Tietojärjestelmiä rakennetaan nyt suoraan yhteentoimiviksi, ei muuteta niitä sellaisiksi jälkikäteen.

Apotti ja Una keskiössä

Uudistuksessa hyödynnetään nykyisiä järjestelmiä. Keskiössä ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmä Apotti ja yhteistyöhanke Una. Siinä on mukana sairaanhoitopiirejä, soteyhtymiä ja suuria kaupunkeja. Yhdessä näiden vaikutusalue kattaa lähes koko Suomen.

Unassa luodaan yhteiset pelisäännöt sille, miten eri sairaanhoitopiirit kehittävät potilastietojärjestelmiään, joista löytyvät ihmisten hoitotiedot- ja suunnitelmat. Tietojen on tarkoitus liikkua näppärästi vaikkapa Helsingistä Ivaloon.

Tietojärjestelmien “kommunikointia” auttaa, että Apottia ja Unaa on kehitetty samojen vaatimusten mukaisesti. Apotti otetaan käyttöön vaiheittain ensi vuodesta alkaen.

ICT-yritysten logoja.
Yle Uutisgrafiikka

Kansalliseen terveysarkistoon eli Kanta-palveluihin on tarkoitus tallentaa kaikki keskeiset sähköiset sote-asiakastiedot vuoteen 2020 mennessä. Siellä on jo osa suomalaisten potilasasiakirjoista ja reseptitietoja.

Terveydenhuollon ammattilaiset saisivat Kannasta vielä laajemmin tietoja kuin potilastietojärjestelmistä. Yle kertoi sunnuntaina, että Kantaa on tarkoitus alkaa hyödyntää myös suomalaisten terveystietojen luovuttamiseen lääke- ja terveyspalveluyrityksille.

Monet lääkärit pitävät yhä tiedonhakua Kannasta vaikeana. Tutkimuksen mukaan yli puolet lääkäreistä joko käyttää Kantaa harvemmin tai ei käytä lainkaan potilastietojen hakemiseen.

Valinnanvapauden lykkääntymisestä apua

Soten valinnanvapauteen liittyen tarvitaan valtakunnallinen tietojärjestelmä, jossa kansalaiset voivat vertailla sote-tuottajia ja valita itselleen sopivaa palvelua.

Laki valinnanvapaudesta valmistellaan uudestaan. Uudistuksen aikataulu siirtyy vuodella eteenpäin, vuoteen 2020. Tietojärjestelmien kannalta lisäaika on erittäin tarpeen.

Ylen tietojen mukaan muutoksia valmistelleiden virkamiesten näkemys on ollut pitkään, että tietojärjestelmäuudistuksen aikataulua pitäisi siirtää eteenpäin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä viestitettiin hallituksen suuntaan jo pari vuotta sitten, että suunnitelmista oltiin tuolloin vuosi myöhässä. Myös pääministeri Juha Sipilä on ilmaissut huolensa tietojärjestelmien valmistumisesta.

Muutoksia on viety eteenpäin lain keskeneräisyydestä huolimatta. On menty riskillä eteenpäin, koska muutoin tavoitteet olisivat uhanneet karata vieläkin kauemmas.

Perusasiat, kuten sote-palveluiden valintajärjestelmä uskottiin saatavan pystyyn 2019 mennessä, mutta esimerkiksi potilaiden kansallinen seuranta ja tilastointi olisivat puuttuneet. Kokonaisuudessaan uudistuksen valmistuminen venyy pitkälle ensi vuosikymmenelle.

Valinnanvapauden yhtiöittämispakosta luopuminen helpottaa tilannetta. Julkisissa ict-palveluissa käytetään paljon kuntayhtiöitä, joita voidaan hyödyntää ilman kilpailutusta. Tätä järjestelmää ei nyt tarvitse purkaa.

Hallitus suunnitteli julkisten sote-palveluiden yhtiöittämistä, jotta julkiset ja yksityiset tuottajat olisivat olleet samalla viivalla. Perustuslakivaliokunta kuitenkin linjasi, että maakunta voi myös itse tuottaa sote-palveluita.

Potilaskortit kateissa

Digitalisaation kiihtyminen kasvattaa tietosuoja-asioiden merkitystä. Suomessakin suunnitellaan tietosuojavaltuutetun toimiston laajentamista tietosuojavirastoksi.

Tietoturvan täytyy pitää uusissa sote-tietojärjestelmissä. Suomessa on yhä paljon paperille arkistoituja terveystietoja. Riskit kasvavat, kun tietoja siirretään käsin järjestelmien välillä.

Lääkäri katsomassa potilastietoja tietokoneelta.
Tommi Parkkinen / Yle

Pari vuotta sitten Suomessa kuvantamistutkimuksia tehnyt yritys kadotti tuhansia potilaskortteja siirtyessään paperipohjaisesta järjestelmästä sähköiseen.

Uhka saattaa tulla myös ulkoa päin. Kyberhyökkäys voi kohdistua suomalaisten terveystietoihin. Keskitettyihin tietojärjestelmiin on helpompi iskeä.

Optimistisia laskelmia

Sote-uudistuksella yritetään hillitä sote-menojen kasvua kolmella miljardilla vuoteen 2029 mennessä. Tietojärjestelmiin on ladattu kovia säästöodotuksia. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, tuleeko niitä.

Soten ict-kulujen lasketaan pienenevän jopa 240 miljoonaa vuodessa päällekkäisyyksiä karsimalla ja palveluita parantamalla. Kestäisi kuitenkin 5-10 vuotta, ennen kuin “digitalisoinnin hyödyt toteutuvat”.

Laskelmat vaikuttavat optimistisilta. Tietojärjestelmien investoinnit venyvät ensi vuosikymmenen puoliväliin, eli menot tältä osin kasvavat. Suomessa ei myöskään ole toteutettu tämän mittaluokan tietojärjestelmäuudistusta.

Suurin tähän mennessä on Apotti-hanke. Mediassa kirjoitettiin viime vuonna Apotin hinnan karanneen käsistä, mutta yhtiön mukaan hinta-arvio on ollut koko ajan noin 600 miljoonaa. Nyt käsillä olevassa uudistuksessa puhutaan lähes kolme kertaa suuremmasta summasta.

Konsulttiyhtiö Deloitten selvityksen mukaan Apotti voisi maksaa itsensä takaisin aikaisintaan seitsemässä vuodessa.

Tietojärjestelmäuudistuksissa säästöjä pitää odottaa pitkään – jos niitä ylipäätään tulee.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and