Analyysi: Ärsytetty Venäjä on alkanut ärhennellä vaarallisesti ilmassa

Itämerellä sotilasliikenne on vilkastunut niin, että hävittäjät tuntuvat kohtaavan toisiaan tämän tästä.

Sotilasliitto Nato panostaa nyt myös Itämeren puolustukseen, kun painopiste on pitkään ollut kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Itämerellä lentelee Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden sotilaskoneita. Venäjä ei tästä pidä, se haluaa säilyttää kontrollin Itämerellä ja laittaa omia koneitaan ilmaan.

Ruotsin veljeily Naton ja varsinkin Yhdysvaltojen kanssa saattaa sekin ärsyttää Venäjää. Toisin kuin Suomessa Ruotsissa puhutaan avoimesti Venäjän uhasta ja välit ovat jäykät.

Itämeren jännitteet ovat kasvaneet sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta. Teko sai länsimaat arvioimaan, ettei Venäjä kehitykään rauhaa rakastavan demokratian suuntaan.

Ruotsi käänsi Ukrainan konfliktin seurauksena koko puolustuspolitiikkansa suunnan alasajosta varusteluun. Gotlantiin palautettiin pysyvä sotajoukko. Yleinen asevelvollisuus tuli keväällä takaisin ja kutsunnat ovat käynnissä.

Koko ajan paisuvat sotaharjoitukset ovat nekin Venäjän silmätikkuna. Syyskuussa Ruotsissa pidetään suurin sotaharjoitus kahteenkymmeneen vuoteen. Harjoituksiin osallistuu Nato-maita kuten Yhdysvallat, Ranska, Norja, Tanska, Viro ja Liettua. Myös Suomi on mukana.

Joukot harjoittelevat muun muassa Tukholman lähellä ja strategisesti tärkeällä Gotlannin saarella. Aurora-harjoituksesta on puhuttu paljon ja viime viikolla amerikkalaiskenraali kävi katsastamassa Gotlannin harjoitusmaaperän. Tarkoitus on harjoitella varsinkin hyökkäykseen vastaamista.

Venäjällä on tosin samaan aikaan suuri Zapad-sotaharjoitus.

Viime viikon maanantaina venäläinen sotakone oli kahdesti vaarallisen lähellä toista sotakonetta Kaliningradin edustalla kansainvälisessä ilmatilassa. Amerikkalaiskoneesta oli kuvattu, kuinka välimatka sen ja venäläiskoneen välillä oli pahimmillaan mitättömät puolitoista metriä.

Tänään tiistaina Dagens Nyheter -lehti kertoi venäläisen sotakoneen tulleen niin lähelle ruotsalaista signaalitiedustelukonetta, että koneen oli käännyttävä takaisin Ruotsiin.

Puolustusasiantuntija Stefan Ring sanoi Ruotsin television haastattelussa, että voidaan puhua provosoinnista, jos sotakone tulee 50 metriä lähemmäs toista konetta.

Ruotsalaisen ja venäläiskoneen välillä oli vastaavanlainen kohtaaminen 2014. Tuolloin koneiden väliin jäi ilmaa 10–15 metriä, mutta ruotsalaiskone jatkoi vielä matkaansa.

Normaalia toimintaa ovat tarpeeksi etäällä pysyvät tarkastuslennot, joissa katsellaan esimerkiksi tulijan konetyyppiä ja aseistusta. Sellaisia kohtaamisia on usein.

Monien ruotsalaisten puolustusasiantuntijoidenmukaan tilanne Itämerellä kiristyy jatkuvasti. Sotilaallisena uhkaa ei kuitenkaan pidetä. Ennemminkin voi sattua onnettomuus tai virhearviointi, joka kiristää tilannetta entisestään.

Asiantuntija Stefan Ring arvioi, että agressiivinen Venäjä voi ajaa Ruotsin Naton syliin, jos ruotsalaiset alkavat arvioida, että Natossa olisi turvallisempaa.

Vielä tästä ei ole merkkejä, sillä Naton kannatus on Ruotsissa heikentynyt. Göteborgin yliopiston SOM-instituutin tuoreessa tutkimuksessa Naton kannattajia oli 33 prosenttia, kun heitä edellisvuonna oli 38 prosenttia. Suurin osa ei kuitenkaan ota kantaan Naton puolesta tai vastaan.

Kansalaisetkin ovat huolissaan Venäjän kehityksestä, mutta sotaa ei Ruotsissa pelätä. Vakava huolenkanto on ulkoistettu puolusvoimille, sillä puolustusvoimien varustelu saa kansan selkeän enemmistön tuen.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and