Ammattiliitot haluavat ulosmitata talouskasvua

Työmarkkinaosapuolet lomailevat vielä Porin kesässä ja osallistuvat SuomiAreenan keskusteluihin. Neuvottelupöydät kutsuvat elokuun puolivälissä.

Teollisuusliiton teltalla puheenjohtaja Riku Aalto päivittelee teknologiateollisuuden kasvulukuja. Tilauskirjat pullistelevat ja alan työttömyys on kutistunut puoleen vuoden takaisesta.

Metalliliiton, Teollisuusalojen liiton ja Puuliiton muodostamalla Teollisuusliitolla on nyt näytön paikka fuusion mukanaan tuomasta neuvotteluvoimasta. Alan sopimukset päättyvät lokakuussa.

Liiton puheenjohtaja Riku Aalto vaatii, että vientiteollisuuden hyvien tunnuslukujen pitää näkyä myös palkkapussissa. Neuvottelut käydään liittokohtaisena, mikä tuo lisäpaineita kentältä.

– Työnantajapuoli tahtoi liittokohtaisia neuvotteluja, ja jokainen liitto pyrkii saamaan parhaan mahdollisen tuloksen. Katsomme oman alan tuottavuutta, talouskehitystä ja yritysten tilannetta. Tavoitteet tulevat alakohtaisesti eikä minkään yleisen tai julkisen taloustilanteen kautta.

“Menetetty vuosikymmen”

Aallon neuvotteluosapuoli, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen näkee tilanteen täysin toisin. Hän varoittelee työmarkkinapaneeleissa turhasta optimismista.

Eeva-Liisa Inkeroinen
Eeva-Liisa InkeroinenJaani Lampinen / Yle

– Vaikka kasvu on lähtenyt liikkeelle, niin meillä on menetetty vuosikymmen taloudessa takana. Sen umpeenkurominen on vasta alkanut. Me ei saada sokaistua näille kasvuluvuille.

Metsäteollisuuden työehtosopimus päättyy jo syyskuussa. Metsä- ja teknologiateollisuus, kaksi vientialaa käytännössä määrittelevät katon tuleville palkankorotuksille.

“Ilman julkista alaa ole vientiteollisuuttakaan”

Mm. lähihoitajien etuja ajavan Superin puheenjohtaja Silja Paavola päivystää liiton teltalla ja kuuntelee jäsenistön toiveita. Talouslukuja pidetään nyt niin hyvinä, että siitä pitäisi riittää myös julkisen puolen palkkoihin.

Julkinen puoli laskee antaneensa talouskasvuun osansa. Kiky-sopimus leikkasi julkisen sektorin lomarahoja ja lisäsi työaikaa.

Silja Paavola
Silja PaavolaJaani Lampinen / Yle

– Tässäkään tilanteessa ei saa laittaa julkista puolta ja avointa puolta vastakkain, mitä näyttää koko ajan tapahtuvan, tämä pitää taklata. Ilman julkista puolta, koulutusta, terveydenhoitoa, päiväkoteja ei olisi mahdollisuutta myöskään näin hyvään vientiin, Paavola sanoo.

“Seurataan sivusilmällä hallitusta”

Riku Aallon mielestä maan hallitus määrittelee pitkälle, millainen syksyn neuvotteluilmapiiristä tulee. Näin on, vaikka hallitus ei ole työehtoneuvotteluiden osapuoli.

– Erilaiset lakivalmistelut ja päätökset työaikalain muutoksista ja työttömyysturvan heikennyksistä eivät edistä myönteisen neuvotteluilmapiirin syntymistä. Me joudutaan seuraamaan toisella silmällä, mitä hallitus tekee ja millaisia heikennyksiä tai leikkauksia sieltä tulee jäsenille. Totta kai se vaikuttaa ilmapiiriin.

Riku Aalto
Riku AaltoJaani Lampinen / Yle

Aalto muistuttaa, että syksyllä neuvotellaan ainoastaan työehtosopimuksista, eikä neuvottelupöydissä ei ole mitään muuta. Viime vuosina on neuvoteltu keskitetyistä ratkaisuista, joihin on sisältynyt muutakin kuin työehtosopimusasioita.

– Sillä on tietysti nyt vaikutusta. Neuvottelutulokset pitää olla sellaisia, että kummankin osapuolen hallinnot ne hyväksyvät, Aalto sanoo.

Valtiovarainministeri väläyttää veronalennuksia

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä hallituksen rooli voisi olla syksyn neuvotteluissa olla ostovoiman parantamisessa. Asiasta uutisoi Uusi Suomi.

Orpo väläytti veronalennuksia, kun hän sanoi MTV3:n ja Porin kaupungin Suomi Areena -paneelissa hallituksen kantavan huolta suomalaisten ostovoimasta.

Muuten Orpo varoittaa palkkakurin höllentymisen seurauksista. Orpon mukaan talouden ja työllisyyden kasvu ei ole riittävän vakaata, jotta palkkoja voitaisiin syksyllä korottaa, ainakaan runsaasti.

Petteri Orpo
Petteri OrpoJaani Lampinen / Yle

– Toivon että liittokierroksella pidetään malttia, Orpo sanoi.

– Ollaan nyt muutama kuukausi oltu kasvun, onneksi vahvan kasvun, tiellä. Se pitää saada tukevalle pohjalle ja kestäväksi – eli työllisyysastetta ylös ja työttömien määrä alas. Sen jälkeen voidaan puhua siitä, että voisi olla jotain jaettavaa, Orpo jatkoi.

Vaikka Suomi on Orpon mukaan kirinyt kilpailukykysopimuksen ansiosta kiinni kilpailijamaita, kuten Ruotsia ja Saksaa, taloudenpidon suuntaviivoja ei hänen mukaansa ole syytä muuttaa.

– Joudun olemaan valtiovarainministerinä se pessimistisempi ääni. Julkinen talous velkaantui viisi miljardia euroa tänäkin vuonna. Meillä on julkisella puolella verotuloissa ja taustalla olevassa työttömyydessä todella paljon tehtävää.

Both comments and pings are currently closed.

Comments are closed.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and