7 polttopistettä – Näillä alueilla ilmastonmuutos on voimakkainta: Huippuvuoret, Välimeri, suurkaupungit…

Ilmastotutkijat ovat laatineet erilaisia listoja ilmastonmuutoksen "hotspoteista". Tähän listaan on pyritty kokoamaan esimerkkejä, jotka ilmentävät jo käyntiin lähtenyttä muutosta paikallisissa oloissa.

1. Välimeren alue kuivuu

Välimeren altaan maissa ilmaston lämpeneminen on nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin. Kun maapallon ilmasto on lämmennyt 1800-luvun lopulta lähtien keskimäärin yhden asteen, Välimeren maissa nousua on ollut jo 1,4 astetta.

Muutos näkyy jo nyt, sillä varsinkin Välimeren itäisessä osassa sademäärät ovat kutistuneet ja ankarat hellejaksot yleistyneet.

Vuonna 2015 tutkimuslaitos World Resources Institute listasi maat, joissa veden puute tulee 20 vuoden kuluttua olemaan suuri ongelma. Maita kertyi listalle 33. Niistä 14 oli Välimeren alueella.

Kuivunutta järvenpohjaa Andaluciassa etelä-Espanjassa.
Kosteikot ovat kärsineet kuivuudesta Andaluciassa Espanjassa.AOP

Science-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että jos ilmaston lämpeneminen etenee kahteen asteeseen, suuri osa eteläistä Espanjaa, samoin kuin muut alueet Välimeren ympäristössä muuttuvat autiomaaksi.

Sademäärän vähenemisen arvellaan olleen tärkeä taustatekijä Syyrian sisällissodan syttymiselle.

Tiheään asutetut rannikkoseudut ovat alttiita ilmastonmuutoksen aiheuttamallle ruokapulalle ja sosiaaliselle levottomuudelle varsinkin Algeriassa, Libanonissa, Jordaniassa, Israelissa ja palestiinalaisalueilla.

2. Merenpinta nousee ja maaperä suolaantuu – esimerkkinä Bangladesh

Ilmaston lämpeneminen nostaa merenpintoja, mikä vaikeuttaa elämää matalilla rannikkoseuduilla.

Bangladesh on ääriesimerkki merenpinnan nousun kehitysmaalle aiheuttamista ongelmista. Bangladeshissä on yli 160 miljoonaa asukasta, ja heistä suuri osa asuu Gangesjoen hyvin alavalla suistoalueella. Matalilla rantapelloilla tapahtuva riisinviljely on asukkaille elintärkeää.

Kun merenpinta nousee, merivesi pääsee entistä helpommin riisiviljelyksille.

Sama vaikutus on Bengalinlahdelta säännöllisesti saapuvilla hirmumyrskyillä, jotka työntävät merivettä maalle, sekä monsuunisateiden aiheuttamilla tulvilla.

Monsuunisateet aiheuttavat aina tulvia, mutta Bangladeshissä toimivan ilmastontutkimuslaitoksen mukaan monsuunit ovat voimistuneet viimeisten 20 vuoden aikana.

Ihmisiä kulkemassa tulvivilla kaduilla Dhakassa, Bangladeshissa.
Tulva Dhakan kaduilla heinäkuussa 2014.Abir Abdullah / EPA

– Me emme saa tulevina vuosina enempää sadetta, mutta sateet keskittyvät eri tavalla, vähemmän sataa kuivalla kaudella ja enemmän monsuunien aikaan. Outoa kyllä, tämä johtaa voimistuviin tulviin ja kuivuuskausiin, rankempiin monsuuneihin, sanoo tutkimuslaitoksen johtaja Saleemul Huq The Guardian -lehdelle.

Maaperän suolaantuminen merkitsee, ettei siinä voi enää viljellä riisiä. Maatalouden asiantuntijat yrittävät kehittää enemmän suolaa sietäviä riisilajikkeita, mutta tälläkin kehitystyöllä on rajansa.

Asiantuntijat pelkäävät, että 5–20 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan pois Bangladeshin rannikolta seuraavien 20 vuoden aikana, koska elinmahdollisuudet siellä häviävät. Suurin osa heistä siirtynee pääkaupungin Dhakan slummeihin.

3. Maatalous kituu – eteläinen Afrikka

Eteläisestä Afrikasta on saatavilla niukasti pitkäaikaisia ilmastotilastoja. Maatalous on tällä alueella yleisin elinkeino. Maanviljelijät saavat suurimman osan tiedoistaan suullisena perinteenä, jonka opastamana maanviljely on turvannut leivän sukupolvelta toiselle.

Maanviljelijöillä ei ole epäilystä asiasta; ilmasto on muuttunut. The Guardian -lehden Malawissa haastattelemat avustustyöntekijät kertovat havainnoistaan.

– Perheeni on ollut riippuvainen maanviljelystä. Ilmasto on muuttumassa. Nykyään kylvämme maissin joulukuun lopulla tai jopa tammikuussa. Aiemmin kylvimme sen marraskuussa, kertoo Elvas Munthali.

– Nykyään on paljon lämpimämpää. Sateet tulevat ja me kylvämme, mutta sitten tulee kuiva kausi. Kuivat kaudet ja sateet ovat rankempia, mutta lyhyempiä, sanoo Patrick Kamzitu.

Tällä hetkellä eteläistä Afrikkaa koettelee raju kuivuus. Miljoonat ihmiset eivät ole saaneet sadetta yli vuoteen ja ovat siksi ulkomaisen ruoka-avun varassa.

Lehmät laiduntavat kuivalla niityllä Cape Townissa Etelä-Afrikassa.
Lehmät laiduntavat kuivalla niityllä Cape Townissa Etelä-Afrikassa.Nic Bothma / EPA

Ilmastotutkijat arvioivat, että eteläisen Afrikan ilmasto lämpenee jopa kolmella asteella vuoteen 2060 mennessä ja enimmillään jopa viidellä asteella vuoteen 2090 mennessä. Tämä tekisi ihmiselämän alueella lähes mahdottomaksi, kertoo The Guardian.

Eteläisen Afrikan mailla on edessään valtava haaste, kun ne joutuvat sopeuttamaan maataloutensa ja muunkin elinkeinotoimintansa muuttuviin ilmasto-oloihin.

Koko Afrikan tilanne ei ole aivan lohduton. Ruuantuotannon tulevaisuutta pohtivan International Food Policy Research Instituten tutkimuksen mukaan läntisessä Afrikassa ilmasto näyttäisi muuttuvan siten, että maanviljelijöiden sadot voisivat jopa kasvaa.

4. Napa-alueen jää sulaa – Huippuvuoret

Arktisen alueen tiedetään lämpenevän nopeammin kuin maapallon keskimäärin. Tämä merkitsee jäässä olevan merialueen supistumista ja sulana pysyvän vesialueen laajenemista.

Tutkijoita on hämmästyttänyt Norjalle kuuluvien Huippuvuorten ilmaston kehitys. Huippuvuoret sijaitsevat noin 700 kilometriä Nordkapin pohjoispuolella. Arktisten saarten vuosittainen keskilämpötila on ollut tähän asti noin -10 astetta. Viime vuonna keskilämpötila jäi hädin tuskin miinukselle.

Jääkarhu jäätiköllä Huippuvuorilla Norjassa.
Jääkarhu jäätiköllä Huippuvuorilla Norjassa.Marco Gaiotti / AOP

Huippuvuoria 30 vuoden ajan tutkinut Norjan polaarisen instituutin johtaja Kim Holmén kertoo havainnoistaan:

– Meriveden keskilämpötila on minun aikanani noussut kymmenen astetta ja enemmänkin. Näemme lämpötilojen nousevan, lumen sulavan aikaisemmin, uusia kalalajeja. Näemme isoja, odottamattomia muutoksia.

Holménin mukaan vuono, joka aiemmin oli talvisin metrisessä jäässä, ei jäädy enää.

Huippuvuorten pääkaupunki on saanut uuden vaaratekijän; lumivyöryt. Viime vuonna kaupunkiin osui kaksi lumivyöryä, joita aiemmin arvioitiin tapahtuvan vain kerran vuosituhannessa.

Lumivyöryvaaran takia osa 2 100 asukkaan kaupungista joudutaan mahdollisesti hylkäämään. Muu osa kaupungista voitaneen suojata lumivalleilla.

5. Sademetsä häviää – Brasilia

Brasilian sademetsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä laajat metsät toimivat valtavana hiilinieluna.

Viime vuosikymmeninä Brasilian metsiä on hakattu lisääntyvää asutusta, metsäteollisuutta, maataloutta ja karjankasvatusta varten. Hakattu sademetsä ei kasva enää takaisin, vaan alue muuttuu savanniksi, joka tuottaa hiilidioksidipäästöjä.

Seuduilla, joista sademetsä on hakattu, lämpötila nousee nopeammin kuin siellä, missä metsä on säilynyt. Tämä johtuu siitä, että sademetsä haihduttaa paljon vettä. Savanni tai karjanlaidun haihduttaa paljon vähemmän ja kuiva ilma lämpenee.

Lainvastaisia hakkuita Amazonaksen alueella Brasiliassa.
Lainvastaisia hakkuita Amazonaksen alueella Brasiliassa. Alberto Cezar / EPA

Amazonin alueen sademäärä näyttää olevan supistumassa. Amazonjoen vesimäärän supistuminen on omiaan muutamaan sademetsää savanniksi.

Yksi Brasilian tunnetuimmista ilmastotutkijoista, Carlos Nobre kertoo, että ilmastonmuutos ja riittävän pitkälle mennyt puidenhakkuu voivat aloittaa kierteen, joka hävittää sademetsää.

– Kun kuiva kausi kestää yli neljä kuukautta ja metsistä yli 40 prosenttia on hakattu, ei ole enää paluuta. Puut kuolevat vähitellen ja 50 vuoden kuluttua seurauksena on savanni, Nobre kertoo.

6. Myrskyt voimistuvat – Itä-Aasian rannikkovaltiot

Monen ilmastotutkijan mielestä Itä-Aasian rannikkovaltiot, Filippiinit, Indonesia, Kambodzha ja Vietnam muodostavat ilmastonmuutoksen polttopistealueen.

Niihin kohdistuvat klassiset ilmastonmuutoksen seuraamukset, kuten merenpinnan nousu, kuumempi ilmasto, äärimmäiset sääilmiöt sekä sateisuuden muutokset.

Mies korjaa Taifuuni Nock-Tenin aiheuttamia tuhoja Filippiineillä.
Taifuuni Nock-Tenin aiheuttamia tuhoja Filippiineillä viime vuonna.Francis R. Malasig / EPA

Koska näissä maissa, samoin kuin Kiinassa, väestötiheys on suuri, ihmishenkien ja omaisuuden menettämisen riski on poikkeuksellisen suuri.

Ilmastotieteilijät keräävät parhaillaan tietoa, millä tavalla ilmastonmuutos vaikuttaa myrskyjen kehittymiseen. Filippiineille trooppisia hirmumyrskyjä osuu useita joka vuosi.

Filippiinien hallituksen tilastot osoittavat, että pienempien taifuunien määrä on hieman laskenut. Samaan aikaan voimakkaampien määrä kasvaa. Tämä saattaa johtua meriveden lämpenemisestä.

Filippiinien tilastoidun säähistorian kymmenestä voimakkaimmasta myrskystä viisi on tullut kahdeksan viime vuoden aikana.

7. Suurkaupungit etulinjassa hyvässä ja pahassa

Suurkaupungit voidaan nostaa ilmastonmuutoksen polttopisteeksi siksi, että ihmisen tuottamista ilmastopäästöistä suurin osa on peräisin kaupungeista. Samaan aikaan kaupungeissa tehdään myös paljon työtä päästöjen vähentämiseksi.

New Yorkin pormestarin ilmastoavustaja Carl Pope toteaa, että jos ilmastonmuutos halutaan estää, New Yorkin kaltaiset suurkaupungit ovat muutoksen etujoukko.

– Suurkaupungit ovat valtioita edistyneempiä ilmastonmuutoksen torjunnassa, Pope sanoo.

New York
New YorkJason Szenes / EPA

– Päästöt tapahtuvat kaupungeissa. Ne [kaupungit] käyttävät useimmiten fossiilisia polttoaineita, joten ne haluavat käyttää niitä niin vähän kuin mahdollista. Niillä on luonnostaan halu vähentää fossiilisia polttoaineita.

Kaupunkien pormestarit pyrkivät edistämään päästöttömyyttä, kuten sähköautoja ja uusiutuvaa energiaa.

Kaupungit eivät tee tätä erityisesti ideologisista syistä, vaan ennemminkin parantaakseen asukkaiden elämisen laatua.

– Kaupungeissa on valtava tahtotila parantaa elämänlaatua, Pope toteaa.

Carl Pope jakaa The Guardianin haastattelussa kaupungit kolmeen ryhmään, joilla kullakin on omat vahvuutensa.

– Pohjoismaiden kaupungit toteuttavat kaikki asiat hyvin pikkutarkasti. Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on eräitä suurkaupunkeja, jotka ovat uskomattoman kekseliäitä. Kolmas ryhmä ovat Itä-Aasian ja Kiinan suurkaupungit, joissa asioita tehdään valtavan suuressa skaalassa.

Lähteet: The Guardian, World Economic Forum, Climate change hotspots in the CMIP5 global climate model ensemble; Climatic Change -julkaisu

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and